Exän uusi elämä

["apsi"]

Ripotellen saanut tietää exän uudesta elämästä.Jätti toisen naisen takia 2,5v sitten ja nyt korviini on kantautunut asioita mitä exän elämään kuuluu.En olisi halunnut asioista tietää, mutta eihän sitä voi estääkään että asiat ovat saavuttaneet minutkin. Yli olen exästä päässyt jne mutta exä oli ensirakkaus ja se suurin vaikka loppujen lopuksi satutti ja kohteli kuin arvotonta.Takaisin en häntä halua siitä ei ole kyse mutta satuttaa silti, että elää nyt perhe elämää toisen kanssa,sai haluamansa lapsen toisen kanssa ja kaikki muut mitä perhe elämään liittyy.Toimivat vielä todella nopeasti.
Sisälläni tuntuu todella surulliselta. Itselläni toki on asiat ihan hyvinkin ja onhan minulla uusi mieskin mutta silti exän asiat tuntuu minusta pahalta kun sai ne asiat toisen kanssa. Oma uusi mies on ihana ja katsotaan päivä kerrallaan,exä vei luoton miehiin ja monet muut loukanneet mutta tämä nykyinen,on hulluna minuun ja täytyy myöntää että on saanut osan sitä miehiin menetettyä luottoa takaisin,ei vielä kokonaan ja ehkä ei ikinä saakaan, mutta kertaakaan ei ole lupauksiaan pettänyt ja tuntuu että kohtelee minua paremmin kuin kukaan koskaan ikinä.

En tiedä oliko tällä aloituksella mitään ideaa mutta halusin vaan purkaa tuntoni jonnekin jonkun luettavaksi.

 

["hohhoijaa"]

Tee niinkuin useimmat muutkin naiset ja vello ja märise loputtomiin asioiden takia johon et edes voi vaikuttaa. Tuhoat sillä taatusti myös nykyisen suhteesi.

Mikä siinä eteenpäin liikkumisessa ja asioiden taaksejättämisessä on niin vaikeaa?

 

[f]

Sinä arvotat ihmisen niinkuin sukupuolen avulla, kun yksi mies ei ole luottamisen arvoinen niin ei ole toinenkaan??? Ilmeisesti jos vaikka olisit esimies asemassa ja kun yksi työntekijä tekee jotain epänormaalia, sen jälkeen kukaan työntekijä ei voi olla hyvä?

 

[ölkjh]

No yllätys että heti tulee tuollaista kommenttia. Mutta tää onkin kaksplus.

Ap, kyllä sinä toivut tuosta. Pieni pala kerrallaan luottamusta uusiksi, kyllä se onnistuu.

 

[:-)]

Jotenkin tuntuu, että jotain ylitse pääsemätöntä tuossa exässäsi kuitenkin vieläkin on, kun hänen elämänsä saa sinut surulliseksi.
Jos hän on vienyt luottosi miehiin, turha moisen ketkun elämää on surra ja olla siitä surullinen.
... Helpommin toisinaan sanottu, kuin tehty.
Sinulla on mies, joka katsoo päivä kerrallaan elämää kanssasi eteenpäin, ei menneisyyteen.
Joskus voit vielä ehkä huomata, miten ensi rakkaus oli jotain ohi kiitävää.

 

["vieras."]

Jotenkin exä on onnistunut vaikuttamaan kun tänne avaat aiheesta keskustelun. Sanon nyt ihan suoraan että annat olla ja elä omaa elämääsi, se on parasta kaikille osapuolille.

 

[astrolabe]

Et ollut exällesi hänenhakemansa henkilö. Aihetta katkeruuteen olisi, jos hän olisi jatkanut suhdetta sinuun pelkästä velvollisuudentunteesta.

 

[Ymmärrän]

Suuri rakkaus aikoinaan jätti minut yllättäen. Pari vuotta myöhemmin sain tietää hänen seurustelevan. Sain ihan hirveän hepulin. Vaikka olin päässyt ihmisestä irti, en ollut vielä päässyt irti siitä traumasta ja tunteesta, minkä jättäminen oli aiheuttanut. Siinä vaiheessa mulla ei ollut vielä edes uutta. Korostan, etten todellakaan märehtinyt mennyttä ja olin aivan valmis uuteen suhteeseenkin.

Nyt olen nykyisen aviomieheni kanssa ollut yhdessä 12 vuotta. Luottamuksen kehittymisessä meni varmaan 5 - 7 vuotta, vaikka mitään aihetta ei ollut luottamuksen puutteeseen.

Odottele vaan ihan rauhassa, että luottamuksesi syvenee nykyiseen kumppaniisi. Ei sulla ole mitään hätää. Yksi kaunis päivä huomaat, että sulla on ihana perhe-elämä.

 

["Marie"]

Löysin itseni sun tekstistä ja todellakin ajan kanssa niistä pääse yli!
Exän kanssa piti mennä kihloihin ja hankkia vauva, oltiin seurusteltu komisen vuotta, mutta sit yllättäen jätti minut toisen naisen takia. Löysit itse aivan ihanan miehen todella nopeasti ja meni tosi pitkään (vuosia) että luottamus häneen löytyi. Tajusin myös kuinka huonosti minua oli kohdeltu enkä ollut nähnyt tai tajunut mitään vaan vaan kärsinyt ja miettinyt että tätä se elämä on. Exä meni todella nopeasti kihloihin ja vauva syntyi alle vuodessa, ja erokin siihen samaan syssyyn parin vuoden jälkeen. Vasta sit tajusin että toi ei todellakaan ole se elämä jota olisin halunut ja nyt osaan jo olla kiitollinen siitä että ero tuli ennen sitoutumisia. Nyt olen 15 vuotta ollu mieheni kanssa ja edelleen todella onnellisia. Exsästä en ole kuullut vuosiin eikä ole enää kovasti kiinnostanutkaan. Jos joskus tulee vastaan vasmasti kiitän häntä

 

[vierailija]

Suuri rakkaus aikoinaan jätti minut yllättäen. Pari vuotta myöhemmin sain tietää hänen seurustelevan. Sain ihan hirveän hepulin. Vaikka olin päässyt ihmisestä irti, en ollut vielä päässyt irti siitä traumasta ja tunteesta, minkä jättäminen oli aiheuttanut. Siinä vaiheessa mulla ei ollut vielä edes uutta. Korostan, etten todellakaan märehtinyt mennyttä ja olin aivan valmis uuteen suhteeseenkin.

Nyt olen nykyisen aviomieheni kanssa ollut yhdessä 12 vuotta. Luottamuksen kehittymisessä meni varmaan 5 - 7 vuotta, vaikka mitään aihetta ei ollut luottamuksen puutteeseen.

Odottele vaan ihan rauhassa, että luottamuksesi syvenee nykyiseen kumppaniisi. Ei sulla ole mitään hätää. Yksi kaunis päivä huomaat, että sulla on ihana perhe-elämä.

Tässä on todella hyvä ja välittävä kommentti. Samojen asioiden kanssa painin. Tästä sain myös lohtua ja uskoa tulevaan

 

[vierailija]

Tässä on todella hyvä ja välittävä kommentti. Samojen asioiden kanssa painin. Tästä sain myös lohtua ja uskoa tulevaan

kluulehan tee, ei kannata sitä ässää murehtia enää, ei teidän suhteenne olisi pelannut kuitenkaan, puoliväkisin jatkamalla olisitte vaan pitkittäneet varmaa tulevaa eroanne

jaksamisiin, heart