Toggle sidebar

G: 3-4 vuotiaden tunteiden ilmaisu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja marinakoko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

marinakoko

Vieras
Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?

Paljon isoja asioita pieneltä ihmiseltä. Kiinnostaa.
 
Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?

Osaa. On osannut jo 3-vuotiaasta lähtien sanoa esim. että kiukuttelin äsken koska mua väsyttää.

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?

On kotihoidossa mutta kun haen kerhosta, on yleensä iloinen, ellei jotain ikävää ole tapahtunut kerhossa

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?

On yksi empaattisimmista ihmisistä joita tiedän. Ymmärtää hyvin muiden tunteet mutta ei aina osaa reagoida, esim. saattaa itsekin pelästyä ja itkeä, tai jos on vahingossa satuttanut toista ei heti osaa pyytää anteeksi, vaan pakenee paikalta ja joudun viemään takaisin.

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?

Mankuu yleensä vain väsyneenä tai jos jokin asia pelottaa tai stressaa. Ei murise muuta kuin leikkiessään tiikeriä :)

Paljon isoja asioita pieneltä ihmiseltä. Kiinnostaa.
 
Vähän yli 3v. tyttö ja yleensä kyllä sanoo tai ainakin yrittää kertoa kiukun syyn.

Yleensä kun haen on hyvällä tuulella,kiukuttelut tulee yleensä myöhemmin illalla kun väsyy.

Jos oiken suuttuu päästää erikoisen ärjymisen,vai miksköhän tuota sanoisi.
 
Mennään hieman ikähaarukkasi yli viisi vuotiaaseen, joka ei osaa pukea edelleenkään kiukkuaan sanoiksi, vaikka tunteita puhuttu/selitetty lapselle jo vuosien ajan. Huutaa ja karjuu kiukkuaan ulos. Ei ole myöskään ole kovin empaattinen ainankaan toisten kiukkua tai surua kohdatessaan. Hellyydentunteitaan osaa näyttää ihmisille ja eläimille.

Hoidosta hakiessa on iloinen ja tyytyväinen, mutta iltaisin usein kiukkuaa.

Suuttuessaan ilmaisee itseään huutamalla ja karjumalla, toisinaan pääsee kirosanakin. Saattaa heitellä tavaroita ja on joskus lyönytkin. Väsyneenä, näkäisenä kitisee, natisee ja natkuttaa (valittaa ihan kaikesta ja koko ajan).

Eli jos tätäkin ketjua katsoo, niin aika persoonakohtaista tuo kiukun ilmaiseminen ja tunteiden ilmaiseminen on...

Eli
 
POIKA 3v 8kk

Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?

OSAA sanoa, että on nälkä. Joskus myös sanoo, että on väsynyt, mut usein kyllä huomaan sen muista asioista, vaikka poika väsymyksen kiistääkin. En muista, että olis koskaan sanonut, että joku asia harmittaa.

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?

TULEE kyllä iloisena halaamaan, mut sitten palaa äkkiä takaisin leikkimään kamujen kanssa, eikä hänellä ole kiire kotiin :saint:

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?

JOO huomaa kyllä, jos jollakin on paha mieli ja menee halaamaan. TAI, jos on itse toiminut väärin ja toinen tulee siitä surulliseksi, menee halaamaan ja pyytää anteeksi.

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?

EI oikeastaan.
 
Viimeksi muokattu:
4,5-vuotias örisee, ärisee ja inisee eri tunnetilojen vuoksi. Harvoin kertoo mistä on kyse, saattaa kyllä sanoa että on vihainen. Muut tunnetilat ovat vielä "verhon takana" hänellä ja vähän huolestuneina tätä kehitystä nyt seuraillaan. =/ Kaveri voi itkeä vieressä eikä hän reagoi mitenkään, ehkä vilkaisee kaveria ja menee muualle leikkimään. Kehoituksesta kyllä lohduttaa ja/tai auttaa.
 
Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?
-Ensi viikolla 4v täyttävä poika käyttää suuttuessaan ilmaisuja "Mulla on paha päivä!" "Aaarrggh, mua hermostuttaa!" "Mua suruttaa!". Ja näihin kaikkiin yleensä liittyy ylenpalttista karjumista samanaikasesti. Ilman hermostumista tosi harvoin, mutta joskus kuitenkin, että on nälkä tai sanoo että haluaa jo nukkumaan.

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?
-Haemme yleensä heti välipalan jälkeen, mutta joskus on ehtinyt jo aloittaa uuden leikin ja sehän sitten suututtaakin kun pitää kesken leikin lähteä. Mutta on paljon myös päiviä kun lähtee ihan hyvillä mielin kotiin.

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?
-Poika puhuu siitä esim. jos joku on alkanut päiväkodissa itkeä, kertoo myös mitkä tapahtumat johtivat toisen lapsen itkuun. Mutta en usko että poika sen syvällisemmin reagoi toisten tuntemuksiin...

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?
-No tuo arrrggh- murahdus, mutta siinä tulee yleensä perässä aina se "mua hermostuttaa"-juttu
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meillä;25547963:
Vähän yli 3v. tyttö ja yleensä kyllä sanoo tai ainakin yrittää kertoa kiukun syyn.

Yleensä kun haen on hyvällä tuulella,kiukuttelut tulee yleensä myöhemmin illalla kun väsyy.

Jos oiken suuttuu päästää erikoisen ärjymisen,vai miksköhän tuota sanoisi.
Click to expand...

lisään vielä,jäi tuo yksi kysymys vastaamatta. Tyttö on todella empaattinen ja helposti pyytelee anteeksi,joskus turhaankin. Halailee ja lohduttelee jos huomaa toisella olevan pahanmielen,huomaa kyllä vaikkei toinen itkiskään. Herkkis <3.
 
Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?

Paljon isoja asioita pieneltä ihmiseltä. Kiinnostaa.
 
Joo, nostanpa tämän.

Meillä 4v poju, Joka ei osaa ilmaista tunteitaan nälästä ja väsymyksestä. Sen toki huomaa muusta käytöksestä ja yritän kysellä. Siltikään en kovin usein saa vastausta, vaikka tiedän että laps on nälkäinen. Sit istutetaan pöytään ruokalautasen eteen. Silloin saattaa sanoa et kova nälkä. Muita tunteita ei sit osaa ilmaista yhtään. Päälle päin näkee, että päässä surraa ajatuksia, ja joku on mikä mietittyttää - mutta ei kerro. Kyselen, joskus jos osuu oikeeseen, saattaa puhua. :(

Päiväkodista kun haen, on toki iloinen, mutta ei näytä sitä. Joskus halaa, mutta joskus saattaa vain "ääntelehtiä" .Lisäksi saatta "seota" mennä ihan ylilevottomaksi, ja vaikea saada otetta. Kun mennään hakemaan pikkusisarus, saattaa alkaa heti kiusaamaan häntä.
 
3v 9kk poika.. Osaa joskus ilmaista kiukun syyn, mutta välillä tuntuu että käyttää joka kiukkuun syyksi "miulla oli äitiä ikävä" vai että on väsynyt. Ja sitä kiukkua meillä riittääkin ihan liikaa. Huutaa,kiljuu ja polkee jalkaa, heittäytyy maahan,murisee jne heti jos ei onnistu/ei saa tehdä jotain/ei halua tehdä jotain tai ihan mitä vaan.
 
Meillä marraskuussa 4-v täyttävä poika osaa melko hyvin pukea sanoiksi tunteensa. Kertoo jos on nälkä/väsy (jota kyllä useinkaan ei myönnä ;) )/paha mieli jostain. Välillä kyllä myös kiukustuu, yleensä jos joku ei mene mielen mukaan, ja saattaa itkua ja parkua ja jonkin verran myös ottaa matsia pikkuveljen kanssa.

Hoidossa ollessaan tuli aina hakiessani iloisena vastaan, mutta ei saattanut meinata malttaa lähteä kotiin tai ainakin piti vielä moneen otteeseen ovenraosta huikkailla heipat ja seuraavan päivän suunnitelmat :) Ihan alkuaikoina sit illalla saattoi päivän ikävä purkautua kiukkuna, mutta se meni ohi ensimmäisten hoitoviikkojen jälkeen.

Empaattisuutta kyllä löytyy, menee halimaan jos näkee että jollain on paha mieli ja YLEENSÄ myös pyytää anteeksi, ainakin kun siitä muistuttaa.

Sanatonta viestintää (mutinaa ja murinaa) käyttää tällä hetkellä paljon, tosin se johtuu täysin siitä että lempi-ohjelma on Rölli ja meillä liehuu päivittäin 2 pientä Rölliä pitkin huushollia :)
 
4-vuotias tyttö

Osaa kertoa tunnetiloistaan. Kertoo, jos on nälkä, harmistus, pelko jne. On empaattinenkin, mutta esim. halaa vain läheisimpiä ihmisiä. Muutoin kyllä vaikka päiväkodissa sanallisesti osoittaa sen. Kun haen hoidosta, ilahtuu, mutta sitten alkaa esittäminen päiväkodin aikuisille. Tietyt temput pitäisi aina käydä läpi. Ei siis varsinaisesti huonoa käytöstä, vaan kirjaimellisesti esittää temppuja.
 
Osaavatko teidän 3-4 vuotiaat millä tasolla pukea tunteitaan sanoiksi, esim. rääkymisen/raivoamisen sijaan sanovat, että on nälkä, väsy tai joku asia harmittaa?

Poika 3v5kk tunnistaa tunteet: surumieli, ikävä, jännittää, pelottaa, ärsyttää, yllättää ilahduttaa, rakastaa, tykkää ja ilmaisee ne. Turhautumista tai huomionkipeyttä ei tunnista ja ilmaisee sen muilla tavoin (riehaantuu, hyppii syliin jne.)

Miten teidän hoidossa olevat 3-4 vuotiaat reagoivat kun haette hoidosta?
Riippuu päivästä. Toisinaan juoksee syliin, joskus sanoo että mene sinä kotiin niin minä jatkan leikkejä :D

Ovatko empaattisia, ymmärtäväkö muiden tunteiden vaihtelut ja osaako reagoida niihin?
On empaattinen, ymmärtää muiden itkun jos siihen on jokin ymmärrettävä ja näkyvä syy. Jos joku lapsi riehuu "turhaan", poika hämmentyy ja ehkä itkee. Aiemmin itki aina kun muut lapsetkin itkivät.

Käyttävätkö ei-sanallista "viestintää" (esim. ininää, murinaa tai muuten vaan mölinää?
Ei käytä.


Paljon isoja asioita pieneltä ihmiseltä. Kiinnostaa.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa