G: Antaisitko anteeksi js miehesi pettäisi sinua yhden kerran?

[Honeoyne]

Saattaa olla että antaisin anteeksi piiitkän ajan kuluttua, mutta unohtaisi en koskaan. Enkä tiedä luottaisinko täysin enää koskaan.

 

[*]

Mä oon aina ajatellu että kerran pano ei olis niin paha kuin jatkuva suhde siinä mielessä että sitä en vois antaa anteeks jos tunteita olis pelissä. Joten uskoisin että yhden panon voisin antaa anteeks mutta en sitä jos pidemmän aikaa pidetään yhteyttä vaikka ilman seksuaalista suhdetta. Onneks ei oo tarvinu kokea tällaista....

Oon 33.

 

[Huopatossu]

EN

 

[Blume]

Riippuu tilanteesta.

 

[mm]

en tiedä antaisinko.. oon kyllä sen luontonen että tekisin sille sitte samat korkojen kera olis kyllä hankala tilanne ku meillä yhteinen pieni lapsi.. mielestäni pettäminen aivan sama miten on pahinta mitä toinen voi tehdä.. sillä luottamus on yks suhteen tärkein juttu ja se menis kyllä täysin ja ikää 21

 

[viksu]

En antaisi, en vaikka olisin yli 30vuotta. Se on periaate, iällä ei ole sen kanssa tekemistä

 

[Rouva]

Antaisin anteeksi, mutta ero tulis. En pystyisi ikinä enää luottamaan mieheen, eikä sellaisella parisuhteella ole tulevaisuutta. Jos mies pettäisi minua, pettäisi hän myös meidän perheen.

Toivottavasti ikinä ei tarvitse käydä läpi sellaista.

 

[Rouva]

Ja ikää mulla on yli 30 vuotta.

 

[ellunkanat]

Annoin. Silloin olin 20v, nyt 35v ja edelleen ollaan yhdessä.

 

[v]

Nuorempana olin monesta muustakin asiasta sitä mieltä, että en hyväksyisi/antaisi anteeksi, jos omalle kohdalle sattuisivat, mutta toisin on käynyt.

 

[jaajaa]

10v sitten olisin sanonut tiukasti, että en antaisi. Mut nyt mä ajattelen, että ihminen on kuitenkin erehtyväinen. Jos kyseessä joku kännisekoilu, jota mies tosissaan katuis, niin varmaankin antaisin. Vaikeeta se toki olis, mut en mä sen takia särkis siihen asti onnellista liittoa ja veisi lapsiltani mahdollisuutta elää molempien vanhempien kanssa.

 

[leben]

Nuorempana olin monesta muustakin asiasta sitä mieltä, että en hyväksyisi/antaisi anteeksi, jos omalle kohdalle sattuisivat, mutta toisin on käynyt.

 

[v]

ei en kyllä pystyis siihen vaikka meillä on lapsi niin en ikinä vois antaa sitä anteeks. se olis suhde sitte siinä! kyllä luottamus kärsis niin pahasti että en pääsis siitä yli :/ kerran jo vähä "touhuili" yhden ämmän kans ku olin ulkomailla sillon meillä ei kyllä ollu vielä lasta ja sen tapahtuneen takia ei vielä luottamus mun kohdalla ole 100% :nen ja siis tu touhuilu oli pusu poskelle piteli tyttöä kainalossa ja tanssi sen kans .. ja mä nään kirveitä ku ees ajattele

 

[lebenistshceisse]

Nuorempana olin monesta muustakin asiasta sitä mieltä, että en hyväksyisi/antaisi anteeksi, jos omalle kohdalle sattuisivat, mutta toisin on käynyt.

TÄYSIN samaa mieltä!

 

[bdt]

Todennäköisesti antaisin anteeksi. Riippuisi monista asioista .

 

[bdt]

Aika jyrkkiä vastauksia on monilla. Olette miettineet itse omalle kohdallenne että jos jostain omituisesta syystä päätyisitte yhdeksi yöksi väärään punkkaan, saisitte kenkää.
Minä olen tätäkin joutunut ihan omista lähtökohdistani miettimään. Se kummasti avartaa maailmankatsomusta. Suosittelen miettimään ennen kuin noita tuomioita julistatte.

 

[auts pikana]

en.. ollaan miesystävän kanssa sovittu että kerrasta poikki jos toinen mokaa.. mutta toivon etten tule ton tilanteen eteen ikinä

 

[jadal]

Riippuen tilanteesta. Sivusuhdetta en antaisi anteeksi, mutta kertaluontoisen "vahingon" voisin harkita antavani anteeksi. Jos siis itse kertoisi asiasta.
Tosin sen jälkeen vaatisi hirveästi työtä, että saisi joskus luottamuksen palautumaan.
Niin ja ikää 24v

 

[vieras]

Yhdessä ollaan miehen 8kk kestäneen suhteen jälkeen. Itse sain asian selville. En tiedä olenko antanut anteeksi. Ihan hyvää elämää silti eletään. Nää jutut on niin tapauskohtaisia, ettei voi tehdä yhtä sabluunaa, jonka avulla ratkaisisi kaikki tapaukset... Ihan tilanteen ja ihmisten mukaan täytyy joko elää yhdessä tai lähteä erilleen.

 

[vieras]

Itse olin aina sitä mieltä, että se on kerrasta poikki.. Kun se sitten tuli omalle kohdalle, niin ei se ollutkaan niin helppoa.. Ollaan yhdessä, jollain tavalla olen kai anteeksi antanut, mutta edelleen asia mielessä ja välillä ahdistaa.. Mies kertoi itse ja sillä oli suuri merkitys siihen, että päätin selvitä tästä ja yrittää unohtaa ja antaa anteeksi.. Se tunne, kun tuollaisen saa kuulla, on jotain aivan hirveää, sitä ei toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen..

 

[Evetsu]

En antais. Mä oon tosi huono antamaan anteeks pienempiäkään juttuja.

 

[juu]

Oisin antanut jos ois käyny vieraissa. Oisin sitä jopa toivonut, että olisin saanut varmistuksen, että alapäässä on vielä tehoja.

Itse olen käynyt vieraissa, mutta otin eron, koska en arvosta parisuhdetta, jossa pystyn pettämään. Yhdessä olimme 16 vuotta eli aika hyvä uskollinen aika.

Oltiin sovittu, että jos jompikumpi pettää, siitä kerrotaan ja eri tulee, siis mies ottaa heti eron. No, minä sanouduin tstä sopimuksesta kuitenkin irti. En siis kertonut pettämisestä, vaan kerroin muut perusteet eroon. Eli siis ne oikeat syyt, jotka johtivat pettämiseeni. Mielestäni olisi ollut törkeää vielä sanoa, että by the way, kävin vielä kaiken kukkuraksi nusasee yhtä ihanaa miestä.

Otin eron, koska en pystynyt itseni kanssa elämään liitossa. Mutta jos mies olisi käynyt vieraissa, olisi saanut anteeksi.

 

[neljän äiti]

Antaisin. 32v.

 

[vieras]

Jos jatkaisin, sanoisin, että muista sitten, että minulla on optio yhteen syrjähyppyyn. Että tiedoksi vaan miehelle,,,

 

[k]

Riippuen tilanteesta. Sivusuhdetta en antaisi anteeksi, mutta kertaluontoisen "vahingon" voisin harkita antavani anteeksi. Jos siis itse kertoisi asiasta.
Tosin sen jälkeen vaatisi hirveästi työtä, että saisi joskus luottamuksen palautumaan.

Samoin ajattelen.
Minä 32v, mies 36v ja kolme lasta. Yhteisiä vuosia tähän mennessä reilut 12.