G.:eronneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja DURACELL
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
pitkä stoori..ei jaksa selittää. mutta ei tuntunu enää oikealta. en ois jaksanu elää loppuelämäni eksän kaa. oltiin yhessä 4v joista naimisissa 1. erosta kohta 5v.
 
Mies oli alkoholisti, väkivaltainen, petti ja sairastu skitsofreniaan :saint:
7 vuotta oltiin yhessä
Tuli ekana kauhea vapauden into, menin niinkun halusin ja tein mitä halusin

Nyt oikeasti onnellisesti naimisissa, omakotitalo, lapsi ja ihana mies

Eli kannatti ;)
 
En voi kertoa syytä miksi erottiin, en vaan halua mustamaalata exää täällä koskaan, oli syyt mitä oli.
5 vuotta oltiin yhdessä ja nyt eron jälkeen elämä on alkanut ja mä nautin kaikesta ja lapset on selvästi olleet onnellisempia
 
Erosin koska mies ei kyennyt lopettamaan ryyppäämistä. Sen lisäksi ei muutenkaan ollut enää kiinnostunut perhe-elämästä. Jälkeenpäin tuli todisteet siitä että oli juossut vieraissakin. Tosin jos olisin ollut silmät auki, olisin tajunnut sen jo aiemmin. Nelisen vuotta yhdessä.

Mun elämäni muuttui paremmaksi kuin koskaan! Mieluummin yksin kuin onneton yhdessä ja tänä päivänä onnellisesti uusperheessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja DURACELL:
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
duracell: sulla on aika kauhea kirjotus profiilissa :(

kuule ystävä hyvä,se on ollut jo pitkään/vuosia
mikä siinä on kauheaa?

:wave:

en ole kauheasti täällä pyörinyt :(
enkä tarkottanut pahalla, se laittaa ajattelemaan vähän liikaakin omia tekemisiä ja sanomisia, sillä tavalla kauhea, hyvä mutta kauhea
 
Alkuperäinen kirjoittaja DURACELL:
miksi erositte?
kuinka kauan olitte yhessä?
miten elämänne muuttui?

Erosimme mun aloitteesta ...ikäkriisi, yhteisen ajan puute, puhumattomuus..

Olimme yhdessä yli 5v

En vielä osaa sanoa miten elämä tästä muuttuu kun on sen verran tuore tapaus :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
duracell: sulla on aika kauhea kirjotus profiilissa :(


:hug: :hug:


Kuva
DURACELL
Viestejä
2267
Kuvaus
Toitko iloa hänelle,
joka sinua piti ystävänään?
muistaako kukaan,
että puhuit hänelle tänään?
voitko sanoa illalla,
päivän pudotessa yötä päin,
että autoit yhtäkään
niistä jotka tänään näit?
päiväsi sanoja ja töitä muistaako
yksikään riemuisin sydämin?
katsooko ahdistuksen painama veli
nyt huomista keveämmin?
jäikö jälkeesi katkeruuden vana
vai ajatusten virta lämmin?
luuletko jumalan sanovan sinulle,
kun uneen vaipuen lepäät pieluksella:
töistä ja sanoistasi päivän tämän,minä palkitsen sinut
uudella huomisella!


mikä siinä oli kauheaa????
 
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
Alkuperäinen kirjoittaja DURACELL:
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
duracell: sulla on aika kauhea kirjotus profiilissa :(

kuule ystävä hyvä,se on ollut jo pitkään/vuosia
mikä siinä on kauheaa?

:wave:

en ole kauheasti täällä pyörinyt :(
enkä tarkottanut pahalla, se laittaa ajattelemaan vähän liikaakin omia tekemisiä ja sanomisia, sillä tavalla kauhea, hyvä mutta kauhea


vastasin jo :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
Alkuperäinen kirjoittaja DURACELL:
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
duracell: sulla on aika kauhea kirjotus profiilissa :(

kuule ystävä hyvä,se on ollut jo pitkään/vuosia
mikä siinä on kauheaa?

:wave:

en ole kauheasti täällä pyörinyt :(
enkä tarkottanut pahalla, se laittaa ajattelemaan vähän liikaakin omia tekemisiä ja sanomisia, sillä tavalla kauhea, hyvä mutta kauhea

okei! :wave:
vastanneille :heart: :wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
Alkuperäinen kirjoittaja DURACELL:
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
duracell: sulla on aika kauhea kirjotus profiilissa :(

kuule ystävä hyvä,se on ollut jo pitkään/vuosia
mikä siinä on kauheaa?

:wave:

en ole kauheasti täällä pyörinyt :(
enkä tarkottanut pahalla, se laittaa ajattelemaan vähän liikaakin omia tekemisiä ja sanomisia, sillä tavalla kauhea, hyvä mutta kauhea


vastasin jo :)
okei?vielä jotain? |O
 
hmm, oltiin yhdessä 5v joista naimisissa 2v
erottiin kun suhde vaan ajautu karille ja mulla iski omat päänongelmat turhan vahvasti..
elämä on muuttunut niin että nyt vastaan mun ja pojan elämästä yksin, nautin olostani oman itseni herrana, vaikka kaipaankin vierelleni kumppania.. :ashamed:
 
Erosimme 4 avioliittovuoden jälkeen. Miehellä meni arvot niin uusiksi äitinsä kuoleman jälkeen, etten kyennyt enää elämään hänen kanssaan. Hän tuli voimakkaasti uskoon ja alkoi julistaa tuomiopäivää kotona koko ajan. Meillä oli pieni vauva ja minua ahdistivat miehen puheet. Kun usko astui elämään, hän alkoi liikkua niissä piireissä ja häntä näki kotona ani harvoin, jätti työnsäkin.

Olihan se alkuun vaikeaa pienen ja sairastelevan lapsen kanssa, mutta nyt lapsi jo koululainen, enkä luopuisi uussinkkuudestani mistään hinnasta. Niin paljon helpompi hengittääkin yksin.
 

Yhteistyössä