G: Huonoimmat lääkärikokemukset?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hohhoi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hohhoi

Vieras
Mikä on huonoin/kamalin lääkärikokemus minkä olette kokeneet? Esim. Mitä törkeää lääkäri on sanonut tai tehnyt jne...?

Tuli vaan mieleen, ite oon raskaana jonka takia olen vielä kaiken lisäks tavallista herkempi, eli sekin on nyt osasyynä, mutta lääkäri oli yks päivä tässä niin ilkeä ja tympeä että rupesin itkemään. Mulla oli korva ihan törkeen kipeä ja yritin sanoa että kattois varovasti sinne niin tää vaan tiuskas että "JAAJAA tiiän kuule mut pakko sinne on kattoo!" ja runno sitä korvaa niin et sattu hirveesti.
Sit kun meinasin kertoa mitä edelllinen lääkäri oli sanonut mun korvasta (olin edellisenä päivänä käynyt, tällä kertaa olin vain hakemassa särkylääkkeitä kun sattu niin hirveesti etten saanut nukuttuakaan), niin tämä: "Ei mua kuule kiinnosta mitä se on sanonu. Katon ihan ite".
Ja oikeen tympee jne koko ajan. Sitten olin just edellisenä päivänä saanu korvatipat joita monet tututkin kehui hyviksi, niin tämä sano kun näytin että sellaset sain: "mitä nää on, en oo ikinä kuullutkaan". Ja se nakkas ne roskikseen (terve vaan mun lompakolle kalliit korvatipat) ja määräs uudet. Ja kun pyysin särkylääkettä kun edelliset ei tehonnut ja niitä oli määrätty liian vähän, niin lääkäri: "Mitä ne tommosia on määränny, onko toi muka nyt niin kipee?!".

Siinä vaihees rupesin pillittämään ja sanoin että on kuule niin kipeä jne.

Mutta kertokaas millasia kokemuksia teillä?
 
Neuvolan jälkitarkastus monta vuotta sitten.
Miespuolinen lekuri, noin 5kymppinen oli aika hermostunut ja muutenkin sen oma hygieenia ei näyttänyt ihan lääkärien tapaiselta, eli siis tukka oli aika rasvassa ja hienhaju,,,
Sitten kun aloin puhua seksistä niin mies meni ihan punaiseksi,,,
 
Löysin rinnastani patin ja menin sitä lääkärille näyttämään. Lääkäri ei ensinnäkään meinannut löytää koko pattia, ja hetken tutkittuaan ohitti koko asian ja alko saarnata minulle tupakanpoltosta. Keskustelu meni suurinpiirtein näin:

Lääkäri: "Kyllä se pitäisi lopettaa"
Minä: "Niin. Mutta pitääkö tuosta rinnasta nyt olla huolissaan"
L: "Pitäisi lopettaa kun olet niin nuorikin"
M: "Eikö pitäisi mennä edes mammogarfiaan?"
L: "Ei, ei. Tupakointi on haitallista"
M: "En minä siitä tullut keskustelemaan. Eikö kaikki ylimääräiset kyhmyt pitäisi tutkia"
L: "Ei tarvitse olla huolissaan"
 
mulle kirjotti kerran psykiatri ja osaston ylilääkäri kokonaisen paperin mitä kaikkea mun päässä on vikaa. Tapaamatta mua kertakaan! Määräsivät vielä lääkkeitäkin ja tekivät ilmotuksia minusta sossuun (olin silloin alaikäinen). Ja en kyllä tänäkään päivänä heitä ymmärrä, koska jopa hoitajat ihmettelivät miten kohtelias ja aurinkoinen olin. En ollenkaan semmoinen kuin paperissa luki..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Neuvolan jälkitarkastus monta vuotta sitten.
Miespuolinen lekuri, noin 5kymppinen oli aika hermostunut ja muutenkin sen oma hygieenia ei näyttänyt ihan lääkärien tapaiselta, eli siis tukka oli aika rasvassa ja hienhaju,,,
Sitten kun aloin puhua seksistä niin mies meni ihan punaiseksi,,,

Hah, mulla oli kerran vähän samantyyppinen lääkäri. Semmonen vähän vanhempi mies, kyselin siltä siinä toisen asian ohella sitte kun olin unohtanut e-pillerin tms... Niin tämä sit ihan vaivaantuneena katteli seiniä ja kysyi: "No oletko sä milloin.. krhmm ... milloin olet viimeksi ollut... kröhhhhmmmmm.. yhdynnässä....?"

Ja viimenen sana tuli niin hiljaa ettei sitä meinannut kuullakaan. Ei huh :D
 
Menin 15-vuotiaana ensimmäistä kertaa gynekologille ja hakemaan e-pillereitä myöskin ensimmäistä kertaa.
Gynenä pienellä paikkakunnalla toimi omalääkärini, nainen.
Omalääkäri tutki minut ja sitten antoi minulle purkin ja käski virtsanäytteen antaa, mutta ei sanonut syytä, enkä minäkään tajunnut kysyä että "Miksi?"
Tajusin vasta myöhemmin että raskaustestiä varten.
Tuo omalääkäri oli muutenkin koko käynnin aikana jotenkin nyreä.
Törkeää on mun mielestä teettää potilaalle kertomatta raskaustestejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hohhoi:
Mikä on huonoin/kamalin lääkärikokemus minkä olette kokeneet? Esim. Mitä törkeää lääkäri on sanonut tai tehnyt jne...?

Tuli vaan mieleen, ite oon raskaana jonka takia olen vielä kaiken lisäks tavallista herkempi, eli sekin on nyt osasyynä, mutta lääkäri oli yks päivä tässä niin ilkeä ja tympeä että rupesin itkemään. Mulla oli korva ihan törkeen kipeä ja yritin sanoa että kattois varovasti sinne niin tää vaan tiuskas että "JAAJAA tiiän kuule mut pakko sinne on kattoo!" ja runno sitä korvaa niin et sattu hirveesti.
Sit kun meinasin kertoa mitä edelllinen lääkäri oli sanonut mun korvasta (olin edellisenä päivänä käynyt, tällä kertaa olin vain hakemassa särkylääkkeitä kun sattu niin hirveesti etten saanut nukuttuakaan), niin tämä: "Ei mua kuule kiinnosta mitä se on sanonu. Katon ihan ite".
Ja oikeen tympee jne koko ajan. Sitten olin just edellisenä päivänä saanu korvatipat joita monet tututkin kehui hyviksi, niin tämä sano kun näytin että sellaset sain: "mitä nää on, en oo ikinä kuullutkaan". Ja se nakkas ne roskikseen (terve vaan mun lompakolle kalliit korvatipat) ja määräs uudet. Ja kun pyysin särkylääkettä kun edelliset ei tehonnut ja niitä oli määrätty liian vähän, niin lääkäri: "Mitä ne tommosia on määränny, onko toi muka nyt niin kipee?!".

Siinä vaihees rupesin pillittämään ja sanoin että on kuule niin kipeä jne.

Mutta kertokaas millasia kokemuksia teillä?

Etkö osaa puolustautua ollenkaan :o Mä olen niin pahansisuinen että olisin varmaan nostanu sen lekurin raivelista seinälle sun asemassa :/ Enkä tosiaan tarkoita olla sulle ilkeä, mutta suosittelen silti että alat opetella pitämään puoliasi, ennenkuin sua kyykytetään miten sattuu.
 
Mie olin päiväkodissa töissä ja pitkänä ihmisenä sain totaalisen selkä- ja hartiajumin jatkuvasta lapsille mitoitettujen kalusteiden käytöstä. Siinä vaiheessa kun pää oli särkenyt 4vkoa putkeen marssin oman alueeni kaikkien vihaaman lääkärin juttusille, josko saisin jotain lihaksia rentouttavia lääkkeitä tai edes parempia särkylääkkeitä.. No, ukkopaha siinä pari peruskysymystä kysyi ja sitten sanoi: oiskohan sun pitäny mennä vähän erilaiselle lääkärille :O Vielä varmistin etten ymmärtänyt väärin, kyllä se tarkoitti jotain psyki- tai psykoalkuista lääkäriä :O (ikinä ei siis ole mitään mielenterveysjuttuja ollut) En ymmärrä mistä se repi minuutin jutustelun jälkeen et tarviisin mielenterveyshoitoa. Annoin sen kyllä kuulla kunniansa.
 
Olin gastroenterologian osastolla lääkärin luona monta kuukautta jatkuneiden vatsakipujen, ripulin, pahoinvoinnin, laihtumisen ja oksentelun takia. Lääkäri aikansa kyseli ja viimeiseksi kysyi: "onko ollut stressiä". Vastasin sitten, että on sitä jonkun verran kun on kolme pientä lasta, johon lääkäri: "Olisit heti sanonut! Kyllä minä oksentaisin, voisin pahoin ja laihtuisin jos minulla olisi kolme pientä lasta!"

 
Mieslääkäri Töölön Mehiläisessä haukkui minut pystyyn kun olin masentunut eikä elämäni sisällöksi riittänyt "miehen ja lapsen hoivaaminen" (kuten hän sen itse ilmaisi). Huusi minulle että olen masentunut, tosin ennen tätä väitti minua hysteeriseksi kun aloin itkemään väsymykseni takia. 40-lukulainen meininki...hauskinta oli että määräsi minulle puolen tunnin ajan perusteella 3kk tarpeen mielialalääkkeitä, käski tulemaan kuukauden päästä uudestaan eikä ollut sitä mieltä että lääkärireissu olisi ollut sairauden hoitoa (= se ruksi Kela-korvattavissa kaavakkeissa, eli ilman sitä ei saa korvaustakaan ja omavastuuosuus on 100% summasta). Itkin vielä kassallekin lääkärin käytöstä, tämä lohdutti etten kuulemma ollut ainoa joka valitti kys. tyypistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja hohhoi:
Mikä on huonoin/kamalin lääkärikokemus minkä olette kokeneet? Esim. Mitä törkeää lääkäri on sanonut tai tehnyt jne...?

Tuli vaan mieleen, ite oon raskaana jonka takia olen vielä kaiken lisäks tavallista herkempi, eli sekin on nyt osasyynä, mutta lääkäri oli yks päivä tässä niin ilkeä ja tympeä että rupesin itkemään. Mulla oli korva ihan törkeen kipeä ja yritin sanoa että kattois varovasti sinne niin tää vaan tiuskas että "JAAJAA tiiän kuule mut pakko sinne on kattoo!" ja runno sitä korvaa niin et sattu hirveesti.
Sit kun meinasin kertoa mitä edelllinen lääkäri oli sanonut mun korvasta (olin edellisenä päivänä käynyt, tällä kertaa olin vain hakemassa särkylääkkeitä kun sattu niin hirveesti etten saanut nukuttuakaan), niin tämä: "Ei mua kuule kiinnosta mitä se on sanonu. Katon ihan ite".
Ja oikeen tympee jne koko ajan. Sitten olin just edellisenä päivänä saanu korvatipat joita monet tututkin kehui hyviksi, niin tämä sano kun näytin että sellaset sain: "mitä nää on, en oo ikinä kuullutkaan". Ja se nakkas ne roskikseen (terve vaan mun lompakolle kalliit korvatipat) ja määräs uudet. Ja kun pyysin särkylääkettä kun edelliset ei tehonnut ja niitä oli määrätty liian vähän, niin lääkäri: "Mitä ne tommosia on määränny, onko toi muka nyt niin kipee?!".

Siinä vaihees rupesin pillittämään ja sanoin että on kuule niin kipeä jne.

Mutta kertokaas millasia kokemuksia teillä?

Etkö osaa puolustautua ollenkaan :o Mä olen niin pahansisuinen että olisin varmaan nostanu sen lekurin raivelista seinälle sun asemassa :/ Enkä tosiaan tarkoita olla sulle ilkeä, mutta suosittelen silti että alat opetella pitämään puoliasi, ennenkuin sua kyykytetään miten sattuu.

Kyllä mä yleensä sanon takas ja kovasti jos joku mulle on veemäinen.. Mutta tossa tilanteessa kyyneleet meinas väkisin tulla koko ajan silmiin ja yritin siinä itkua nieleskellä ja tiesin et jos oisin alkanut mäkättämään niin oisin ruvennut rääkymään niin etten olis saanut sanaa suustani..
Jälkeenpäin kyllä harmittaa etten mitään sanonut. Olin jotenki niin järkyttynytkin tosta lääkäristä ja sen käytöksestä että en jotenki osannut mitään tehdäkäään...
 
Aikoinaan mulla oli ihovaiva. Menin Haagan lääkärikeskukseen, vastassa oli mies.
Selostin asiani, hän käski sanoa "aa" ja katsoi kurkkuun.
Se oli siinä.
Valitin että olisin halunnut lähetteen eteenpäin, ei sitten ottanut maksua, mutta
en saanut apuakaan.
Samasta vaivasta olin sit allergiasairaalassa. Nuori lääkäri ei osannut tehdä mitään.
Kerroin kivuistani jolloin hän haki apuun vanhemman lääkärin.
Tämä katsoi minua metrin päästä ja sanoi että mun pitäis mennä psykiatrille.
Olipas sekin potilaan hoitoa ja tutkimista!
Miten metrin päästä näkee ihosairaudet, ilman tutkimista?
 
Mulla tuubitettiin korvapolilla korvat kun oli ollut tulehduksia niin paljon ja siinä vaiheessa jo tulehdus siinä vaiheessa, etten kuullut enää oikein mitään. No, se oli TODELLA kivuliasta hommaa, itkin siinä sitten, niin lääkäri ärähti mulle, että "ei tää mikään itkun asia ole!" ja kun toimenpide oli ohi ja hiukan vielä nikottelin, niin lääkäri kysyy hoitajalta: "vieläkö hän itkee?"

:|
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pesky Pixie:
Mulla tuubitettiin korvapolilla korvat kun oli ollut tulehduksia niin paljon ja siinä vaiheessa jo tulehdus siinä vaiheessa, etten kuullut enää oikein mitään. No, se oli TODELLA kivuliasta hommaa, itkin siinä sitten, niin lääkäri ärähti mulle, että "ei tää mikään itkun asia ole!" ja kun toimenpide oli ohi ja hiukan vielä nikottelin, niin lääkäri kysyy hoitajalta: "vieläkö hän itkee?"

:|





:laugh:repesin tolle viimiselle lauseelle..
 
No kyllä kamalin oli se halavatun sisätutkimusta tehnyt lekuri, joka katsoi asiakseen kesken toimituksen jättää spekulan ja sen toisen tutkimusvälinenn, sen nokan vai mikä se nyt on ja ruveta juoruamaan kaverinsa kanssa kesälomasuunnitelmista puhelimessa.

Ja toinen, lääkäri yritti synnärillä supistuksen aikaan tehdä kans sisätutkimusta, ja kun sanoin, että ei NYT, niin tämä oli, että rouva hyvä, ei tämä nyt noin kamalaa voi olla, olettehan te harrastanut todistettavasti seksiäkin joskus. (Musta sillä tilanteella ja seksillä ei ole kuin välillisesti tekemistä keskenään.)

 
Multa otettiin papa-koe terveyskeskuksessa. Siellä meillä oli omalääkärinä sellanen hiukan erikoinen mies.
No hän pyysi ensin riisumaan alapään paljaaksi sillä välin kun hän hakee hoitajan kaveriksi. Minä tein työtä käskettyä ja istuin perse paljaana kun lääkäri palasi ja alkoi juttelemaan niitä näitä. Oli hiukan vaivaantunut olo istuskella siinä ilman housuja ja selitellä miks mulla on on jo lapsi vaikka oon niin nuori jne.
Meni n. 10min ja lääkäri alkoi laitella kaikkea siinä valmiiksi. Ääneen sitten mietiskeli et:" Minkähän kokoset välineet mä sulle oikein ottasin.." Tokasin siihen et en tiiä, enkä halua tietää.. Sitten onneksi tulikin jo hoitaja.
Kaikki sujui ihan ok, kunnes yht'äkkiä lääkäri sanoi;"Nyt elä säikähä, tää tuntuu inhottavalta. On vähä niinku pulloharjan laittas tänne.." Siinä vaiheessa läväytin jalat yhteen, johon lääkäri:" paljon pienenpi vaan.."
jep jep.. Olin niiiin onnellinen kun toimenpide oli ohi ja mä pääsin pois sieltä.
Voitte uskoo etten oo ko. lääkärin luona ton jälkeen käyny..
 
Menin 15-vuotiaana ensimmäistä kertaa gynekologille ja hakemaan e-pillereitä myöskin ensimmäistä kertaa.
Gynenä pienellä paikkakunnalla toimi omalääkärini, nainen.
Omalääkäri tutki minut ja sitten antoi minulle purkin ja käski virtsanäytteen antaa, mutta ei sanonut syytä, enkä minäkään tajunnut kysyä että "Miksi?"
Tajusin vasta myöhemmin että raskaustestiä varten.
Tuo omalääkäri oli muutenkin koko käynnin aikana jotenkin nyreä.
Törkeää on mun mielestä teettää potilaalle kertomatta raskaustestejä.

meillä se pissanäyte annetaan klamydiatestiä varten kun ehkäisy aloitetaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Frau Marhs:
Mä menin 8:lla luokalla terveyskeskukseen korvakivun takia niin tämä virolainen/venäläinen lääkäri (oisko nimi ollut Anatoli Gusrati)katsoi korvaan ja jankutti ja jankutti että sina ole raskaana oletko ollu seksissä ilman ehkäsy. :laugh:
No korvatulehdus mulla oli...

Mun kotipaikkakunnalla oli kans sillon lapsena virolainen lääkäri, joka kuunteli AINA keuhkot, oli vaiva mikä hyvänsä.:D
Kerranki mulla oli menny nilkka ja linkutin sinne huoneeseen, niin hän sanoi tyynesti:" otetaan paiita poiis ja kuunellaan keuhko.."
 
musta tuntui aika ikävältä ku olin raskaana ekalla lääkäritutkimuskäynnillä jossa ultra tehtiin siis alakautta olisko just jollain 12rv ollu niin ku sanoin et tuntuu kyl aika ikävälle niin se vanhempi nainen sanoi sillein pilkallisesti et meinaatko tolla asenteella muka joskus synnyttää lapsen että kannattais ruveta totuttelemaan. Joo mä en ikäväkyllä oo kans niitä ihmisiä jotka osaa puolustautua vaan lähinnä meen paniikkiin jos mulle sanotaan jotain ikävää. No jotenkin mä sen 4,6kg lapsen sain alakautta synnytettyä mutta kyllä se vaan silti tuntui ikävältä se eka ultra.
 
Mä kaaduin pahasti pyörällä ja loukkasin selkäni niin etten meinannu päästä kävelemään. menin tk päivystykseen ja mut vastaanotti joku 5kymppinen mies. asiani kerrottuani se totes heti: "no ei sulla mitään vakavaa voi olla kun sä oot noin nuori." Ihan niinku nuori ihminen ei vois loukata itseään pahasti kaatuessaan...

Toinen paha oli ku menin lääkäriin 3 viikkoa kestäneen päänsäryn vuoksi. Kuultuaan kuinka kauan särkyä oli ollu, lääkäri kysyi että onko mulla terveydenhuoltoalan koulutus. Vastasin että kyllä on, jolloin lääkäri alkoi paasata kuunteluoppilaana olevalle kandille: "joo, nää on just niitä pahimpia potilaita nää hoitoalan ihmiset. Normaali ihminen ei sinnittele 3 viikkoa päänsäryn takia vaan tulee kohta vastaanotolle, nämä sen sijaan tulee vasta kun on toinen jalka haudassa....." tuli ainaki kandille selväksi että ensimmäisenä kannattaa selvittää onko potilaalla alan koulutusta... :D
 
en tiiä kuuluuko tää ehkä tähän kategoriaan mutta täytyy sanoa ettei ollut miellyttävää kun saattelin tapaturmassa loukkaantunutta norjalaispoikaa, joka mieluummin puhuu saamea, suomessa lääkäriin joka oli saksalainen ja puhui huonoa suomea :headwall:

jännitti mitenköhän saadaan kontrollit ja muut ymmärretyksi kun ensin minä yritin ymmärtää huonoa suomea, sitten tulkkasin sen norjaksi, pojan sisko saameksi pojalle... ja toisinpäin, poika kysy saameksi, tyttö norjaksi ja minä suomeksi ja toivoin että ymmärtää mitä kysyn...
 
Tampereella erään terveyskeskuksen omalääkäri.

Kävin useaan kertaan monen kuukauden aikana erilaisten oireiden takia lääkärillä hänen vastaanotollaan. Sain hoitoa aivan erilaiseen vaivaan, jota minulla ei edes omasta mielestäni ollut. Ja myöhemmis selvisi, ettei todellakaan ollut...

Lopulta sain lähetteen ultraäänitutkimukseen, jotta saisin mielenrauhan. Näin lääkäri sanoi...

Kyseisessä tutkimuksessa löytyi kasvaimia, joista otettiin ONB:t, joista löytyi syöpä.

Ja jälkikäteen omasta mielestäni oireet olivat niin selvät, että lääkärin olisi ne pitänyt tunnistaa, koska useaan kertaan kerroin uskovani oireiden johtuvan kyseisestä elimestä, josta syöpä sittemmin löytyi.

Syöpä on vieläpä ehtinyt melko paljon levitä, joten väkisinkin tulee mieleen, olisiko minulla paremmat mahdollisuudet parantua, jos lääkäri olisi heti lähettänyt asiaankuuluviin tutkimuksiin.

Melko alhaalla on paikallisen terveyskeskuksen palvelujen arvostus!!!
 
niin, olin angiinassa ja sitten tk:ssa, jollekkin perushoitsulle, joka ei selvästikkään ollut ennen suorittanut kyseistä toimenpidettä. ensinnäkin meinasin oksentaa, kun se idiootti lykkäs mun suuhun jonkun lastan ja arvatkaas vaan sitten, kun se tunki kaks tikkua kurkkuun ja alko tökkimään. ai saatana, että sattu tuli kurkusta verta kyseisen toimenpiteen jälkeen. sit vaan jotain siinä inisi, että kyl toi varmaan on angiina, että meeppäs tonne sairaalaan päivystykseen!
 
Sellainen on todella ärsyttävää, turhauttavaa ja nöyryyttävääkin, kun lääkäri ei keskity potilaan sen hetkisiin oireisiin, vaan tuijottaa papereista ainoastaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosia ja selittää sillä minkä tahansa vaivan. Itkien olen kerran neurologilta tämän takia lähtenyt, ja saanut sitten toiselta neurologilta migreenidiagnoosin ja lääkkeet.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä