G: Kiroilu synnytyksessä - mikä on pahinta mitä tuli sanottua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap.

Vieras
Tuli mieleen tosta toisesta ketjusta, jossa ap. ei ollut osannut varautua siihen että lasketteli kirosanoja koko synnytyksen ajan.
Oletteko te kiroilleet synnytyssalissa, ja ootteko sanoneet jotain oikein pahastikin esim. henkilökunnalle?
 
Kertaakaan en sanonut miehelle tai kätilölle pahasti, se ei kuulu mun tyyliin eikä synnytys mun mielestä muuta persoonaa. Supistuksen aikana kyllä kiroilin "ai vittu, ai saatana" ja kaik mahdolliset kirosanat jotka vaan tiesin, mutta ne ei ollut kellekään osoitettuja.
 
Mä huusin siellä helvettiä ja perkelettä ja jumalautaa niin et se kätilö sanoi mulle et nyt lopetat tyttö sen kiroilun ja keskityt synnyttämään. Mut pahinta oli se et sattu niin paljon et oli pakko huutaa ja kirosanat oli ainoat mitä suusta tuli=( Pyysin kyllä anteeks mut silti se kätilö katto jotenki kieroon ja hävetti ihan törkeesti koska en normaali elämässä kiroile ollenkaan julkisesti =(
 
Ja siis mulla se synnytys ei muuttanu persoonaa vaan ihan vaan se silmitön kipu et huusin vaan henkeni hädässä. Ja supistuksen välissä karjuin vielä et jos en saa sitä sektiota niin sitten haluan eutanasian ja heti.
 
Nukutuslääkäri tuli esittäytymään mutta olin sanonut vain että turpa kiinni ja epiduraalia heti... En kyllä ymmärrä miksi tuossa tilanteessa tulee kätteleen... Omaa miestä nauratti ja niin muakin sit jälkikäteen.
 
sanoin kätilölle, että painu vittuun sieltä ja potkaisin :0
Myöhemmin pyysin sitten anteeksi, mutta kätilö sanoi ettei haitannu a että on kuullut paljon pahempaakin :0
 
Ja mä olin myös päättänyt etukäteen selvitä hengittelyllä enkä ajatellu edes nolata itseäni huutamalla saati sit tommosia törkeyksiä =( Sain kyl37tikkiä ja voin sanoa et kiroilin jokaisen edestä. ens kerralla onki sit luvassa sektio...
 
no esikkoo synnyttäessä sanoin että "voi vittu.. muhun sattuu ihan perkeleesti" juuri ennen epiduraalin laittoa, suppareissa ei juuri taukoa.. paikalla oli lääkäri ja kätilö ja lääkäri tokas että joskus mun tekisi mieli sanoa että "voi äiti". tiedä sit mitä tarkotti.. tokaa synnyttäessä en juuri kironnu, yhesti sanoin miehelle kun räpläs puhelintaan ja mulla jumalattomat kivut ja nelinkontin lattialle olin sanoin että nakkaan sen puhelimen hevonhelvettiin kohta jos ei lopeta. muuten voivottelin ja ähisin ja puhisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku:
ei kyllä tullu kiroiltua...Voivottelin vaan naama punasena ja kuuntelin ku viereisessä huoneessa joku kilju ja huusi, lujaa...

:D Mulla ihan sama juttu esikoisesta :D Mä en juuri ääntäkään päästänyt.

Keskimmäisen synnytyksessä itkin ja kolmannesta kiittelin koko ajan ihanasta epiduraalista :D (1. ja 2. oli ilman kivunlievitystä, kun en ehtinyt saamaan)
 
Mua häiritsi suunnattomasti kätilön kannustaminen mutten kehdannut sanoa, että ole hiljaa. Kun sitten ponnistusvaiheen loppupuolella kätilö kannusti mua että "kohta sä näet sun vauvasi", niin mä karjasin sille, että "ei vois v*ttu vähempää kiinnostaa!".

Muuten mä en kiroillut.
 
Miehen käsikin suksia v*ttuun.Sanoi ettei millään viitsisi hiihtää vauvaa vastaan.
Nauroimme sentään yhdessä,ja sit taas kirosin.

Ekassa en edes huutanut,enkä ymmärtänyt miksi jotku huutaa.Toisen lapsen syntyessä tiesin miksi jotku todellkin huutaa!Ku se vauva ei vaan tullut ulos eikä epiduraali auttanut.
 
mua ei kätilö paljoa kannustanut Hoki vaan vieressä oleville kollegoilleen et ei taida mahtua pitää leikata Hakekaa imukuppi jo etukäteen tuleekohan tästä nyt näin mitään Ei se näin vaimeilla supistuksilla tule Kertaakaan ei sanonu koko synnytyksen aikana et hyvin menee.
 
En oo kiroillut kertaakaan kolmessa synntyksessä, en edes tässä viimesimmässä kun lääkäri tuli laittaan mulle spinaalia mutta se ei käynytkään niin helposti.Hän kaiversi varmaan 10 minuuttia mun selkää, noin 7 piikkiä alaselässä ja samalla mun piti kestää infernaaliset supistukset täysin liikkumatta. Ei kyllä naurattanu, mutta en silti noitunu vaikka ehkä hivenen olis tehny mieli :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja suski:
Mua häiritsi suunnattomasti kätilön kannustaminen mutten kehdannut sanoa, että ole hiljaa. Kun sitten ponnistusvaiheen loppupuolella kätilö kannusti mua että "kohta sä näet sun vauvasi", niin mä karjasin sille, että "ei vois v*ttu vähempää kiinnostaa!".

Muuten mä en kiroillut.

:laugh:
 
Kirosin ja huusin niin maan perkuleesti!! Ajattelin kans ennen synnytystä, että minähän en sitten huuda ja karju, mutta tulikin pari vuorokautta kestävä synnytys, epäonnistunut imukuppi, epiduraali lakkasi vaikuttamasta, kiireellinen sektio, niin kyllä siinä pari perkelettä pääsi ährätessä! Taisin imukuppi-vaiheessa huutaa ainakin että "ottakaa se perkele pois sieltä"...
 

Similar threads

Yhteistyössä