Hieman taustaa kerrottava ensin.
Kerran nuoruudessani tutustuin erääseen naiseen, hän oli aika usein sitten kuskina ja muutenkin mukana "riennoissa" joita siihen aikaan riitti, loppu onkin sitten privaattia.
Emme kuitenkaan koskaan seurustelleet vaikka kyseessä olikin oikein mukava ja lämminsydämminen nainen ja aika paljonkin vietimme aikaa yhdessä.
Aloin sitten seurustelemaan erään toisen naisen kanssa mutta yhteydenpitomme jatkui puhelimitse/kirjeitse jne. enemmän vähemmän säännöllisesti, hän muutti Etelä-Suomeen suurempaan kaupunkiin samoihin aikoihin joten emme nähneet enää niin usein kuitenkaan.
Useita vuosia meni ja kun hän oli täällä käymässä niin hän usein kävi meillä tai kävimme yhdessä olusilla jolloin vaihdoimme kuulumisia, koskaan hän ei eleelläkään vihjaillut mitään silloin kun seurustelin vaan käyttäytyi hyvin korrektisti aina.
Kerran sitten käydessämme tuutingilla hän kertoi löytäneensä itselleen miehen tuolta etelästä, tohkeissaan ja selvästi ihastuneena kertoi miehestä, tämän harrastuksista jne.
Tuumasi sitten loppuun hieman kostein silmin että "Viimeinkin minulla on oma XXXX (Minun nimeni)"
Vasta tuolloin tämä pöljä avasi silmänsä kunnolla.. :ashamed:
Kuitenkin tuo on ehkä kaunein "kohteliaisuus" joka minulle on koskaan sanottu, vaikkei ollut edes suoraan minulle kohdistettu niin varmastikin muistan tuon hetken lopun elämääni.