G: Missä vaiheessa tiesitte miehestänne, että hän on se oikea??

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Hänen ei tarvitse olla se oikea, tänä vuonna tulee 20 vuotta yhdessä, en laita hänelle taakkaa olla minulle oikea. :)

rakkaudessa on sellanen taakka?

Joo, näin ajattelen. Että pitäisi olla toiselle oikea on minusta liikaa vaadittu, mutta minulle sopii, että muut ajattelevat toisin :)
 
jos epäilee ja miettii onko tämä se oikea, ei ole minusta silloin se oikea. koska sen oikean vaan tuntee ja tietää.
romanttista shaissea ,ehkä. mutta iitse ajattelen noin.
 
Yritin olla liikaa ihastumatta kun olin aiemmin polttanut näppini mutta kun mies kolmen viikon jälkeen sanoi rakastavansa, niin se oli sitten menoa... ei ole täydellinen mies, kukapa olisi, en itsekään- kaikissa meissä on virheemme. Vaikeita aikojakin on näihin 11 vuoteen mahtunut mutta yhdessä ollaan edelleen ja kaksi ihanaa poikaa on :heart:
 
Ex oli se oikea niin kauan kun meni sukset ristiin ja nykyinen on se paljon oikeampi ja jos joskus erotaan, niin oikeaa ei ole vielä löytynytkään. :whistle:
Sanahelinää nuo oikeat, hyvä suhde on tahdon asia, intohimolla varustettuna. Voin kyllä sanoa että tunsin miehen olevan se oikea jo muutama viikko tapaamisesta, mutta asiathan voi aina muuttua.
 
Mä tunsin heti ekalla kerralla suunnatonta vetoa mieheeni ja tunne oli molemminpuolista. Kaksi viikkoa teimme tikusta asiaa soitellessa toisillemme, muka työn merkeissä, kunnes saimme sovittua treffit. Meitä yhdisti siis työ, mutta olimme eri firmojen palveluksessa.

Ja sinänsä voisin sanoa, että tiesin heti, koska olin ollut monta vuotta sinkku ja seurustellut sillai kevyesti usean miehen kanssa sinä aikana, enkä ollut kehenkään miistä aiemmista miehistä tuntenut kovin suurta vetoa, kunhan oli joku jonka kanssa käydä pitämässä hauskaa.
 
Mä kerron sitten kun huomaan. :D Kohta 10 vuotta oltu yhdessä...

Mä en usko mihinkään "Se Ainoa Oikea"-ajatteluun. Mä voin kuitenkin rakastaa ja elää täyspainoista elämää mieheni kanssa vaikka en ole varma siitä, onko niin jossain ylemmällä taholla määrätty. Ei mulla ole aikaa eikä mielenkiintoa alkaa etsiä Sitä Oikeaa. Se voi ihan hyvin olla mieheni, tai sitten ei. Mulle riittää, että molemmat rakastamme toisiamme, elämä on mukavaa, meillä on hauskaa yhdessä, kiva kämppä, 2 yhteistä lasta, hyvää seksiä ja hienoja keskusteluja ja elämä on enimmäkseen mukavaa, riidat satunnaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Hänen ei tarvitse olla se oikea, tänä vuonna tulee 20 vuotta yhdessä, en laita hänelle taakkaa olla minulle oikea. :)

rakkaudessa on sellanen taakka?

Joo, näin ajattelen. Että pitäisi olla toiselle oikea on minusta liikaa vaadittu, mutta minulle sopii, että muut ajattelevat toisin :)

et ajattelet noin, eiks sun miehellä ole ennen sua ollut ainakin yks vaimo? eli jo yks "se oikea" ennen sua. mut me ollaan molemat ekaa kertaa naimisissa ja tunnetaan todela et ollaan toiselle ne ainoat oikeat.
 
Ehkä neljän-viiden yhdessäelovuoden jälkeen.
Olen tosi ronkeli seuran suhteen, pidän harvoista ihmisistä oikeasti.
Miehestäni pidän niin paljon, että haluan elää hänen kanssaan.
 
Varmaan silloin kun rakastuin, vaikken ollut ikinä nähnytkään. Yhteenkin muutettiin päivääkään seurustelematta. Vieläkin saa sydämen väpättämään ja jalat alta. 12 v yhdessä.
 
Kysy mieluummin milloin huomasin että se on väärä;-) Siinä vaiheessa kun alun symbioosivaihe muuttui valtataisteluksi. Vieläkin taistellaan, mutta onneksi kumppanuusvaihe aina välillä pilkahtelee. Eli yritän tehdä työtä suhteemme eteen jotta tuo kumppanuusvaihe olisi joskus vallitseva olotila.
 
Heti. 2 viikkoa tapaamisesta menimme kihloihin, 4kk tapaamisesta naimisiin ja viikon päästä onkin 1v hääpäivä :heart: Niin ja joka päivä varmistun uudelleen siitä, että se oikea on löytynyt :heart:
 
Minä en oikein usko sellaiseen - se oikea - käsitteeseen, tai ainakaan - se ainoa oikea-käsitteeseen.
Ajattelen pikemminkin niin, että ihmiset voivat olla kohtalaisen sopivia toisilleen tai jotkut parit epäsopivia.
En ole koskaan ajatellutkaan miehestäni, että hän on juuri SE OIKEA, vaan että hän on ihminen, jonka kanssa voisin jakaa elämäni.
Ja kyllä, monet asiat hänessa ovat ärsyttäneet jo suhteemme alussa, tosin ehkäpä nykyään hieman toiset asiat ärsyttävät- mutta tiedän että olen itsekin ylittänyt mieheni ärsyyntymiskynnyksen monesti. Minussa on piirteitä, jotka ärsyttävät häntä välillä paljonkin ja sama pätee toisinpäin, mutta ne eivät ole esteenä yhteiselle pääosin ihan hyvälle elämälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
mä tiesin melkolailla heti.

Minä myös. Moneen mieheen olin ennen nykyistäni tutustunut, oli takana pidempää ja lyhyempää suhdetta. Ja oli ollut sitä rakkauden rajua hetkellistä huumaa, ja sitten taas semmosia kokemuksia ettei kemiat kohdannu.

Mut nykysen kans vaan tuntu hyvältä heti. Ihan niinkun ois aina tunnettu, ja oli tosi hyvä olla yhdessä. semmonen turvallinen olo, sitä olin kaivannutkin. Silti tosi paljon sitä kipinääkin siinä välillä. Kyllä sen aika alussa jo tiesi, et tästä tulee jotain, ja niinhän siitä sit tulikin. Yhdessä oltu 12v eikä loppua näy... :heart:

 

Yhteistyössä