G: Onko teillä karkkipäivä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lauantai
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Aioli:
Edelliselle ("edelliselle ellille"): Ei kai kaikkeen lapsen kanssa tehtävään ole olemassa mitään rautaisen hyvää perustelua. Joskus mennään fiiliksellä, ei järjellä. Ainakin meillä:-)

Olen itse tullut antaneeksi omalle tytölleni jäätelöä silloin tällöin noin vuoden iästä, ihan ekan kerran maistoi lusikallisen jäätelöä ollessaan vasta puolivuotias. Nyt tyttö on 1 v 4 kk ja näin kesällä jätskitellään noin kerran viikossa tai parissa. Eihän siihen mitään ravitsemuksellista syytä ole, onpahan vain olleet sellaisia kivoja hetkiä yhdessä, että on ollut hauska juhlistaa niitä herkutellen. Kunhan nyt naatiskellaan elämästä ja saadaan pientä piristystä arjen keskelle:-) Ruoka on meillä nautintoaine ja sosiaalinen juttu ihan siinä missä ravintoaineiden lähdekin.

Karkkipäivää meillä ei vielä ole. Otetaan käyttöön sitten, kun lapsi osaa itse ruveta toivomaan karkkeja. Toivottavasti mahd. myöhään kuitenkin. Karkkia syömme lähinnä tytön nukkuessa. Erityistilanteissa, kun on ollut karkkia näkösällä, on saanut yksittäisiä kertoja maistaa suklaata ja lakua. Tykkää silti enemmän ompuista. Muumikeksejä ja rusinoita annan esim. automatkoilla. Leivonnaisia annan silloin harvoin, kun niitä itsekin syön eli lähinnä juhlapäivinä. Muutenkin linja on meillä se, että kaikkea saa maistaa ja niin tyttö maisteleekin mielellään mitä erilaisimpia makuja. Se on mulle ruokaihmisenä tärkeää. Pääasia, ettei tytöstä kasva ennakkoluuloista nirsoilijaa, joka ei voi syödä sitä eikä maistaa tätä.

Päivittäin syötettävissä sapuskoissa vältän ylimääräistä sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita vältän antamasta kokonaan. Jäätelöistä huolimatta tyttö syö mm. makeuttamatonta luonnonjogurttia ja viiliä välillä ilman marjoja ja soseita eli ei ole "päässyt makean makuun", kuten jotkut näyttävät pelkäävän. Vähän samaa turmion tie / porttiteoria -henkistä ajattelua, mitä tuolla alkoholiketjussa, että jos sokeria maistaa niin se on sitten menoa:-)

Menköön turmioon ken haluaa. Minä vaan en ole keksinyt yhtään syytä miksi sokeria pitäisi tai miksi haluaisin sitä alle 2-vuotiaille lapsilleni syöttää. Enkä kyllä millään jaksa uskoa, että sen ikäinen saisi syömisestä nautintoa. Ruuasta nauttiminen on opittu tapa, ei luontainen luontainen ominaisuus.
Itse en syö makeaa, koska en sitä koe tarpeellisesksi, enkä saa siitä nautintoa. Esimerkiksi maustetut jugurtit on minun mielestäni liian makeita, samoin ketsuppi ja monet muut maustekastikkeet. Kunhan lapseni vähän kasvavat, niin saavat toki sokeria syödä, mikäli haluavat, kohtuudella tosin, mutta kun eivät sitä vielä osaa kaivata, niin en todellakaan mene tieten tahtoin jäätelöä tms heidän suuhunsa työntämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja turha sokeri:
Minä vaan en ole keksinyt yhtään syytä miksi sokeria pitäisi tai miksi haluaisin sitä alle 2-vuotiaille lapsilleni syöttää. Enkä kyllä millään jaksa uskoa, että sen ikäinen saisi syömisestä nautintoa. Ruuasta nauttiminen on opittu tapa, ei luontainen luontainen ominaisuus. ... Kunhan lapseni vähän kasvavat, niin saavat toki sokeria syödä, mikäli haluavat, kohtuudella tosin, mutta kun eivät sitä vielä osaa kaivata, niin en todellakaan mene tieten tahtoin jäätelöä tms heidän suuhunsa työntämään.

Olen eri mieltä tuosta, ettäkö syömisen/sokerin tuottama nautinto olisi puhtaasti opittu ominaisuus. Eikö lapsi luontaisesti pidä enemmän makeasta kuin karvaasta? Vrt. esim. sokeripitoinen äidinmaito ja sokerin käyttö vauvojen rokotuksen yhteydessä sairaalassa. Voi tietysti olla, että olen väärässä. Tosin omasta lapsestani tietysti näen, että hän todellakin saa syömisestä iloa ja nautintoa. Ja jos ruoasta nauttiminen olisikin meiltä apinoitua, niin minusta se on hyvä oppi. Mutta kukin tavallaan. Tosin en minäkään jäätelöä "lapseni suuhun mene työntämään", ottaa kyllä ihan lusikan kauniiseen käteen:-)
 
Oho, onpa tullut keskustelua. Samaa mieltä aiolin ym. kanssa, mielestäni ruoasta nauttiminen on "normaalia", askeettinen syöminen viittaa vähän johonkin ruokaan ja syömiseen liittyvään pakkomielteeseen, kuten anoreksiaan, bulimiaan tai ortoreksiaan.
 
juu, vauva tunnistaa jo vastasyntyneenä makean maun ja karvaan, koska ne ovat olleet eloonjäämisen kannalta olennaiset ihmiselle.

Kaikenlainen fanaattisuus on jollain tapaa viitteenä äidin omaan traumaan tai ongelmaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja edelliselle ellille:
Mutta kertoisitko miksi annat niin pienen maistaa? Kai siihen joku syy on? Miksi vauvalle täytyy antaa se 3 lusikallista jäätelöä? Yritän vain kovasti ymmärtää motiivejanne..

Jotenkin outoa, että ensin mouhkataan täysimetyksestä ja siitä että lapsi EI TARVITSE kiinteätä ruokaa ennen 6kk ikää, eikä saisi antaa puuroja ennen 5kk, kun tulee sitä ja tätä, mutta sitten kuitenkin 10 kk vanhan vauvan täytyy saada jäätelöä ja maistaa suklaata yms. En vain kertakaikkiaan ymmärrä

Voin kertoa, ilomielin. Siksi annoin niin pienen maistaa, koska halusin hänen maistavan! Minun ei TÄYDY antaa, vaan halusin hänen kokeilevan uutta makua. Sitä minä en ymmärrä miksi tällaisista asioista tehdään niin iso numero... Kyseessä on JÄÄTELÖ, ei viskipullo, herran jestas. Lapsi on nyt 2v, ja aika harvoin annan hänelle mitään herkkuja, mutta silloin kun annan, niin annan hyvillä mielin! Ja nyt voin kertoa jotain kamalaa: olen antanut ensimmäisen kerran maistaa makeaa muistaakseni JO alle 10kk ikäisenä. Ja elossa ollaan vieläkin.
Ja tuohon imetykseen ja muuhun milloin-mitäkin-ruokaa en ota mitään kantaa. Olen tähän asti kasvattanut lastani maalaisjärjellä (tai fiiliksellä niin kuin 'Aoli' tuossa mainitsi :) ) ja mikä omasta mielestäni tuntuu parhaimmalta, en neuvolan ja opaskirjojen ohjeiden mukaan.

Joku antaa jäätelöä vauvalle, joku ei. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa mihinkään, varsinkaan mihinkään mikä liittyy lapsiin. Pari lusikallista jäätelöä ei ole haitaksi kenellekkään, ei puolivuotiaalle eikä viisikymppiselle. Jäätelön antamatta jättäminen ei myöskään ole haitaksi kenellekkään.

Ja vielä kerran vastaus kysymykseesi: siksi tein tämän hirvittävän teon ALLE 10kk vauvalleni (siis annoin maistaa jätskiä ja suklaata), en siksi koska minun TÄYTYI, vaan siksi koska HALUSIN! :)
 
Minulla ei aikanaan ollut varsinaista karkkipäivää, enkä näe sitä tarpeelliseksi omalle lapsellenikaan. Lapsi on nyt 2,5-vuotias ja saa maistella monenlaisia herkkuja. Herkkuja syödään silloin, kun niitä vastaan tulee esim. kyläillessä ym. Silloin tällöin kotonakin kaivetaan jäätelöpakkaukset, karkki tai sipsipussi esille. Eipä se ole niin päivän päälle.
 
itelläni on tosi ristiriitanen mielipide noista karkeista. lapseni on nyt reilu 1½v ja on kyllä maistanut limsaa,mehua,karkkia,suklaata,kakkua,keksiä,sipsiä yms. oisin halunnut pitää nollalinjan,mutta kun miehen sukulaiset eivät sitä ymmärtäneet niin lopulta annoin periksi. nyt en sitten vain tiedä että mikä olisi hyvä määrä. sukuloimassa käymme pari kertaa viikossa ja siellä ollaan sitä mieltä että taaperon pitää antaa syödä niin monta keksiä kuin haluaa (eli about 10!!!). pitäiskö antaa taaperon sukulaisissa syödä mitä haluaa ja sitte kotona olla antamatta,koska vierailuja on kuitenkin noin usein? nykyäänhän vierailut on mennyt siihen,että kun taapero on tottunut siellä herkkuja saamaan niin huuto tulee ellei saakaan. ärsyttävää!!! mies on sitä mieltä että karkit ja herkut pitäisi opettaa luonnollisena asiana,joita syödään joskus, muttei joka päivä. meillä kotona kun oli niin että kaikki herkut oli ehdoton ei,paitsi karkkipäivänä sai vähän hyvää ja tilanne johti siihen että sekä minä että kaksi sisarustani ollaan aina oltu salaaherkuttelijoita.. tuskin sekään ihan tervettä on..
 
Minusta pari kertaa viikossa on noin pienelle liikaa. meillä kanssa anopin kanssa väännetään asiasta kättä. hänen mielestään kun jo 6kk olisi pitänyt pannukakkua yms antaa. karkkipäivä on ok, kun lapsi on isompi, mutta alle 3-vuotiaan suuhun ei mielestäni herkut vielä kuulu kuin max pari kertaa kuukaudessa. Joa ollaan anoppilassa kylässä, sanon että ei herkkuja tällä kertaa kun juuri viimeksi sai. anna sitten kahvipöydässä riisikakun ja jugurttia. Eipä ole vielä tyttö siitä meteliä nostanut, anoppi on ja sitten ääneen päivitellääm, että:"Etkö sä saa mitään muuta kun kuivaa kakkua, voi raukkaa. Onko äiti ja iskä vähän tyhmiä, kun ei toiselle anna pullaa.." yms yms. Ei ihme että tyttö alkaa herkkuja vaatia, kun viestintä on näinkin ristiriitaista. No ollaan sitten vähennetty mummin luona kyläilyjä, kun ei kerran pysty meitä tässä asiassa peesaamaan..
 
Ei ole meilläkään karkkipäivää, tosin lapsi on vasta 1v8kk. Itsellänikään ei lapsena karkkipäivää ollut vaan karkkia syötiin silloin tällöin. Kuten joku edellä sanoi niin ei se niin päivän päälle ole. Eli en usko että meillä karkkipäivää aletaan pitämäänkään.

Sitten tuosta vouhkaamisesta... en kyllä kans ymmärrä miten se lapsi siitä pilalle menee jos joskus saa makeaa? Kohtuudellakin voi tosiaan makeaakin syödä, ei sitä tarvii ahtaa mahaa täyteen. Ja kysymykseen miksi pienelle makeaa, niin minä myös olen halunnut antaa lapsen maistaa. Ja selvästi lapseni nauttii erilaisista mauista, turha väittää etteikö alle 2v saa ruuasta mitään nautintoja:D

Toki jokainen tehköön miten parhaaksi näkee mutta jotain suhteellisuudentajua kiitos. Ei se sokeri pieninä annoksina tapa pikkulastakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja asiaan liittyen:
meillä kotona kun oli niin että kaikki herkut oli ehdoton ei,paitsi karkkipäivänä sai vähän hyvää ja tilanne johti siihen että sekä minä että kaksi sisarustani ollaan aina oltu salaaherkuttelijoita.. tuskin sekään ihan tervettä on..

Niinpä niin, näinhän siinä sitten voi käydä kun karkit ja herkut on pannassa. Tämäkö se sitten on hyvä???
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin meillä.:
Alkuperäinen kirjoittaja asiaan liittyen:
meillä kotona kun oli niin että kaikki herkut oli ehdoton ei,paitsi karkkipäivänä sai vähän hyvää ja tilanne johti siihen että sekä minä että kaksi sisarustani ollaan aina oltu salaaherkuttelijoita.. tuskin sekään ihan tervettä on..

Niinpä niin, näinhän siinä sitten voi käydä kun karkit ja herkut on pannassa. Tämäkö se sitten on hyvä???

Eli jos ei 6kk anneta jäätelöä ja karkkia, niin sitten tulee himosyömäri. Enpä usko. Minusta täällä oli monella hyvä pointti. makeaa saa silloin tällöin, kunhan ikää tulee sen verran , että voi hampaat pestä hammastahnalla. Ei toki pieni määrä ketää tapa, mutta itsekään en ymmärrä mitä hyötyä siitä on vauvalle. Meidän 1,2v tyttö on niin huono syömään mitään ruokaakaan, että ei tulisi mieleenkään antaa karkkia tms. Kunhan saisin joka aterialla menemään ruokaa edes sen puoli purkkia, niin sitten voitaisiin ajatella herkkuja, nyt ei tule mieleenkään täyttää niin olemattoman pientä mahaa jätskillä tai pullalla..
 
Luulen,että yhden lapsen perheessä tuo karkin tms.makean syömättömyys voi onnistua melko pitkälle,jos niin haluaa tehdä.
Mut jos on isompi porukka ja isommat lapset syö makeeta, ni kyllä ne pienetki haluaa. Ja esim.1-v.on fiksumpi kuin moni tajuaakaan, ainakin meiän 1-v:lle ei kelpaa mikään vastaava herkku tilalle(eli ei pysty huijaamaan),vaan haluaa just sitä samaa ku muutki.En silti karkkia hänelle oo antanu vielä.
 
meillä on karkkipäivä silloin tällöin, ovatpa lasten hampaat pysyneet kunnossa. Ylimääräisiä kilojaan ei oo tullut. Pyrimme kohtuudella kaikkeen. Olen sitä mieltä, että jos lapsena kaikki mennään kieltämään niin kyllä lapset syövät vanhempana sitäkin enemmän karkkia ja muunlaisiakin herkkuja. Tälläinen kirjoittelu täällä ärsyttää, kieltäkää samalla paistettu ruoka ja rasva ja syökää porkkanoita !!!!!!! Lapset ovat hetken lapsia, ja kohtuullinen määrä herkkuja ei ole pahaksi.


No kyllä se kuule hampaita silti heikentää kun usein sokeria saa, ei siitä mikskään pääse + kyllä lihominen siinä jossain vaiheessa alkaa näkyä kun vanhemmaks tulee ja kasvu hidastuu, että onnee vaan sun lapsille... (;
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä