g: Osallistuivatko vanhempanne koulunkäyntiinne?

[ap.]

[QUOTE="Anna";24981253]Minuakin kiinnostaisi kuulla, mitä aloittaja tarkoittaa opetukseen osallistumisella ja mitä hän ei jaksa. Ei kai tiedotteiden lukeminen voi olla liian raskasta? Tietenkin jos lapsella on koulunkäynnissä isoja ongelmia, vanhemmilla voi olla hyvinkin raskasta, jos haluavat lasta auttaa, mutta tavislapsi tarvitsee joskus apua läksyissä tai kokeisiin valmistautumisessa ja siinäpä se. Enemmän mua pienten lasten äitinä jännittää koulussa ne kiusaamiseen tai kaverisuhteisiin liittyvät asiat kuin läksyt tai kokeet.[/QUOTE]

Tuossa edellä jo vastailinkin muutamaan kyssään, mutta kyllä se niin on, että minä en jaksa tehdä läksyjä ja pakko on. Onneksi on vain yksi lapsi ja jos olisin tiennyt tällaista olevan tulossa, olisi lapsiluku 0.

 

["hillamaria"]

Osaatko vielä selventää tarkemmin, mitä tarkoitat sillä, ettei opettaja kykene opettamaan joitain aineita. Pyytääkö siis vanhempia opettamaan jotkut asiat? Kuulostaa kyllä niin epäpätevältä opetustavalta, että tuossa yhteydessä valittaisin rehtorille. Olen siis opettaja itsekin ja yleensä toki yritän ymmärtää kollegoja, mutta nyt kyllä en ihan ymmärrä.

No opettaja minäkin eikä tuossa kyllä vielä voi mitään epäpätevyys-johtopäätöksiä vetää. Itse neuvoisin, että järjestätte opettajan kanssa juttuhetken ja kerrot, mitä olette tehneet, miltä sinusta tuntuu ja että voimat eivät vain riitä. Jos opettaja ei ymmärrä, niin sitten vasta rehtori mukaan kuvioon. Asiat on ehkä selvitettävissä.

 

[---]

Läksyvihkossa oli merkintä ruotsi tehtävä 11.11. - Kysyin Wilmasta ja opettaja kertoi, että he ovat tunnilla suomentaneet suullisesti kappaleen, mutta ei muistanut tarkkoja sivuja, ja nyt pojan tehtävänä on kirjoittaa suullisesti suomennettu vihkoon. Jos olisi normaali lapsi, voisin tarkistaakin, kuinka homma sujuu ja se tietenkin sujuisi, mutta eihän se meidän lapselta suju. Ehkä annan kirjoittaa ekan virkkeen ja sitten alan hommiin.

Eikä. Eihän ne koulussa tiedä ongelmaa, jos sinä teet ne lapsen läksyt.

 

[sunflower20]

Mulla on fiilis, että eivät niin kovin innokkaasti olleet auttamassa. Toki mä itse laitoin ne kyselee sanakokeisiin valmistautuessani ja joskus halusin että kyselee koealueelta jotain pistojuttuja. Mutta sitten lukiossa kun matikka ja fysiikka tuotti hankaluutta, niin veljeni auttoi.
Nyt vanhempana tajuan, että mua ei niinkään noteerattu, koska mulla on kaksi vanhempaa veljeä ja niiden koulumenestys oli huippua. Molemmat monilahjakkaita ja kilttejä joten läksyjen teko oli itsestäänselvyys heille ja kokeissa pärjääminen.
Joten mä tulin niiden perässä, vanhemmat olettivat että en mäkään tarvi ohjausta tai kannustusta niinkään...

Pojat on rankattu luokkansa parhammiksi, saivat myös viidennellä sen hymypoikapatsaan, päästötodistukset yli ysin ja molemmat kirjoittivat laudaturin paperit.
no, mä en saanut hymypatsasta, enkä ollut luokkani paras, enkä kirjoittanut ainuttakaan laudaturia...

toivon, että osaan olla omille lapsilleni läsnä heidän ollessaan siinä iässä että käyvät koulua ja tarvitsevat apua ja kannustusta koulussa ja muissa harrastuksissa.

Toki mun vanhemmat on sitten taas kannustaneet urheilun saralla mua, sillä siellä mä osasin ja olin ikäluokkani parhaimmistoa pituushypyssä ja pikajuoksussa...

 

[....]

Omat vanhempani eivät osallistuneet koulunkäyntiini sitten millään. Yläasteelle kun menin, niin oli pakollinen luokanvalvojan ja vanhemman kahdenkeskeinen juttutuokio. Sinne äiti meni pitkin hampain kun oli pakko. Vanhempainiltoihin ym ei koskaan osallistunut.

Muistan että välillä pienenä harmitti kun vanhemmat eivät halunneet tulla edes kevät- tai joulujuhliin, muuten ei haitannut heidän välinpitämättömyys.

 

[ap.]

Eikä. Eihän ne koulussa tiedä ongelmaa, jos sinä teet ne lapsen läksyt.

Kyllä he tietävät ja kyllä, minä teen sen tehtävän ja kaikki muut tehtävät, koska kyllä minä tiedän, että oppivelvollisuudesta vastaaminen kuuluu lapsen vanhemmille. Kyllä meidän taidoillamme onnistuvat ihan kaikki tehtävät, se on varmaa. Joskus vaan uuvuttaa... huoh!!!

 

[---]

No huh huh. Mä en kyllä toimisi noin.

Menisin jutteleaan sinne kouluun. Siitähän siinä oppivelvollisuudessa on kyse, että LAPSI oppisi jotain.

 

["hillamaaria"]

Vanhemmuus on rankka, vaativa laji. Itsekin menisin kouluun ja kysyisin, miten voisin auttaa muuten kuin tekemällä hänen läksynsä (joka ei ole lapsen auttamista ollenkaan, vaan päinvastoin):

 

[Eedla]

ei osallistuneet mutta mä kyllä osallistun oman lapseni koulunkäyntiin enkä koe sitä raskaana.

 

[kaffetauko]

Kyllä he tietävät ja kyllä, minä teen sen tehtävän ja kaikki muut tehtävät, koska kyllä minä tiedän, että oppivelvollisuudesta vastaaminen kuuluu lapsen vanhemmille. Kyllä meidän taidoillamme onnistuvat ihan kaikki tehtävät, se on varmaa. Joskus vaan uuvuttaa... huoh!!!

muista kuitenkin, että se on oppivelvollisuus eikä työkirjan/vihkontäyttövelvollisuus.
-> mitä lapsi oppii elämästä tai ruotsinkielestä, jos sinä hoidat läksyt?

 

[ap. viimeisen kerran]

Kiitos kommenteistanne! Poikaa on tutkittu laaja-alaisesti ja hänet on kuitenkin määritelty älyltään normaaliksi. Luin juuri opettajan viestin Wilmasta ja nyt tuli niin rankkaa tietoa, että en yhtään tiedä, mitä pitäisi tehdä. Poika on tosi hidas, ei selviä mistään tehtävistä kohtuuajassa. Alankin tässä ottaa selvää siitä minne mä ton tampion tästä ulostan. Mitään vammaista lasta minä en nurkissani katsele.