R
RoseMarie
Vieras
Olen kuullut huhupuheita, että lappilaiset olisi kovinkin väkivaltaisaa sakkia, joten miten mahtaa olla asian todellinen laita?
Itsellä on kokemusta sen verran, että tunnen muutaman lappilaisen.. Oman mieheni ja sitten pari hänen kaveria (eli en vielä kauheesti tunne.) mutta tämä yksi akka puolinen kaverikin veti yhtä ukko puolista kaveria surutta turpaan. Muutenkin jäänyt sellanen kuva, että jauhavat paskaa helposti ja eivät osaa pitää salaisuuksia... Itse kun olen mm. sellaisen paskan jauhannan kohteeksi joutunut ja mun asioita on myös levitelty. Luulin, että he olisivat myös mun ystäviä, eivätkä levittelisi asioita, mutta eivätpä sitten näköjään aidosti olleetkaan - vaikka esittivät!
Onneksi oma mies kuitenkin tuntuu näihin kavereihin verrattuna poikkeukselta.
Mietin että uskallanko mä olla siellä lapissa edes oma itseni? jos en kelpaa tälläisenä kun olen. Kun tuntuu että he katsovat jo kieroon mun avoimuutta, ystävällisyyttä, puheliaisuutta jne... Tunnen oloni tosi omituiseksi heidän seurassaan. Enkä aina tajua edes mistä ne puhuu! eikä ne aina tajua mitä minä sanon/tarkotan. Niin jo ihan siitä tulee tosi kiusallinen olo. Mun pukeutumistakin katsottiin pahalla. Olen aina ollut hyvin seksuaalinen ja itseäni vahvasti ulospäin tuova, sellainen minä vain olen ja nautin siitä, enkä tarkota muille sillä pahaa, mutta en nauti siitä jos minua haukutaan ja ei arvosteta omana itsenä.. Ystävällinen olen kuitenkin kaikille jotka minut tuntee ja on mulle ystävällisiä.
Haluaisin pystyä nauttimaan miehen ystävistä ja sukulaisista myös, tulla heidän kanssa HYVIN toimeen, koska mieheni tuntuu mulle ihan oikealta.
meillä myös kaihertaa vähän tuo ikäero. Minä olen 20 ja mieheni on 32-vuotias. Miehen omat naispuoliset kaverit on ikäluokkaa 27-32vuotta, ne on just ne jotka kahtoo minua enemmän kieroon ja puhuu pahaa, kun miehen miespuoliset kaverit, näille miespuolisille kavereille ja mun MIEHELLEKIN ne yrittävät tätä myrkkyään sitten levittää ja saada inhoamaan mua ja jättämään omiin oloihini... Niin että mieskin jättäisi minut, koska olen kuulemma liian nuori jne. Mutta olen kyllä ihan aikuinen nainen ja mieskin sanoi, että ei ole minua jättämässä. Rakastaa koko sydämmestään. :heart: mutta pelkään että nuo naispuoliset kaverit vielä käyvät minun kimppuun jos lapissa on tyypillistä väkivaltainen käytös ja jo olemukseni provosoi heitä siihen... Olisiko se sillon oikein jos he kävisivät minuun käsiksi tai jotenkin hyväksytympää? Itse olen sitä mieltä että EI. Koska ei kenenkään olemus tai ulkonäkö saa olla syynä siihen että käsiksi käydään, jos jostain ihmisestä ei vain pidä niin sellanen pitää jättää omasta elämästä sitten vain pois ja oppia diilaamaan sen asian kanssa...! Näin oon itse toiminu epämielyttävien ihmisten kohdalla. Hävettää vielä sanoa, että en pysty oikeen pitämään monestakaan miehen kaverista. Mutta onneks sukulaiset, esim. sisko ja veli on tosi mukavia. =) äiti ja isä jne.
Päihteitä vetää tämä porukka myös hyvin paljon.
Itse oon tälläinen "omahyväinen" savolainen ja savossa mulla on paljon hyviä ystäviä ja tuun hyvin mm. savolaisten kanssa toimeen, vaikka on toki täälläkin ihmisiä jotka ei mun näkyvästä persoonasta pidä. Mutta ikinä täällä ei olla kuitenkaan käyty muhun väkivaltaisesti käsiksi tai edes yritetty tai uhattu. Pitäskö mun lappilaisten kanssa pelätä tuollasta, kun oma vaisto sanoo koko ajan et agressiot kasvaa ja että he eivät pidä minusta ja ovat outoja?
" Anteeks jo vähän tämmösestä hömpänpömppä alotuksesta. " =)
Itsellä on kokemusta sen verran, että tunnen muutaman lappilaisen.. Oman mieheni ja sitten pari hänen kaveria (eli en vielä kauheesti tunne.) mutta tämä yksi akka puolinen kaverikin veti yhtä ukko puolista kaveria surutta turpaan. Muutenkin jäänyt sellanen kuva, että jauhavat paskaa helposti ja eivät osaa pitää salaisuuksia... Itse kun olen mm. sellaisen paskan jauhannan kohteeksi joutunut ja mun asioita on myös levitelty. Luulin, että he olisivat myös mun ystäviä, eivätkä levittelisi asioita, mutta eivätpä sitten näköjään aidosti olleetkaan - vaikka esittivät!
Onneksi oma mies kuitenkin tuntuu näihin kavereihin verrattuna poikkeukselta.
Mietin että uskallanko mä olla siellä lapissa edes oma itseni? jos en kelpaa tälläisenä kun olen. Kun tuntuu että he katsovat jo kieroon mun avoimuutta, ystävällisyyttä, puheliaisuutta jne... Tunnen oloni tosi omituiseksi heidän seurassaan. Enkä aina tajua edes mistä ne puhuu! eikä ne aina tajua mitä minä sanon/tarkotan. Niin jo ihan siitä tulee tosi kiusallinen olo. Mun pukeutumistakin katsottiin pahalla. Olen aina ollut hyvin seksuaalinen ja itseäni vahvasti ulospäin tuova, sellainen minä vain olen ja nautin siitä, enkä tarkota muille sillä pahaa, mutta en nauti siitä jos minua haukutaan ja ei arvosteta omana itsenä.. Ystävällinen olen kuitenkin kaikille jotka minut tuntee ja on mulle ystävällisiä.
Haluaisin pystyä nauttimaan miehen ystävistä ja sukulaisista myös, tulla heidän kanssa HYVIN toimeen, koska mieheni tuntuu mulle ihan oikealta.
meillä myös kaihertaa vähän tuo ikäero. Minä olen 20 ja mieheni on 32-vuotias. Miehen omat naispuoliset kaverit on ikäluokkaa 27-32vuotta, ne on just ne jotka kahtoo minua enemmän kieroon ja puhuu pahaa, kun miehen miespuoliset kaverit, näille miespuolisille kavereille ja mun MIEHELLEKIN ne yrittävät tätä myrkkyään sitten levittää ja saada inhoamaan mua ja jättämään omiin oloihini... Niin että mieskin jättäisi minut, koska olen kuulemma liian nuori jne. Mutta olen kyllä ihan aikuinen nainen ja mieskin sanoi, että ei ole minua jättämässä. Rakastaa koko sydämmestään. :heart: mutta pelkään että nuo naispuoliset kaverit vielä käyvät minun kimppuun jos lapissa on tyypillistä väkivaltainen käytös ja jo olemukseni provosoi heitä siihen... Olisiko se sillon oikein jos he kävisivät minuun käsiksi tai jotenkin hyväksytympää? Itse olen sitä mieltä että EI. Koska ei kenenkään olemus tai ulkonäkö saa olla syynä siihen että käsiksi käydään, jos jostain ihmisestä ei vain pidä niin sellanen pitää jättää omasta elämästä sitten vain pois ja oppia diilaamaan sen asian kanssa...! Näin oon itse toiminu epämielyttävien ihmisten kohdalla. Hävettää vielä sanoa, että en pysty oikeen pitämään monestakaan miehen kaverista. Mutta onneks sukulaiset, esim. sisko ja veli on tosi mukavia. =) äiti ja isä jne. Päihteitä vetää tämä porukka myös hyvin paljon.
Itse oon tälläinen "omahyväinen" savolainen ja savossa mulla on paljon hyviä ystäviä ja tuun hyvin mm. savolaisten kanssa toimeen, vaikka on toki täälläkin ihmisiä jotka ei mun näkyvästä persoonasta pidä. Mutta ikinä täällä ei olla kuitenkaan käyty muhun väkivaltaisesti käsiksi tai edes yritetty tai uhattu. Pitäskö mun lappilaisten kanssa pelätä tuollasta, kun oma vaisto sanoo koko ajan et agressiot kasvaa ja että he eivät pidä minusta ja ovat outoja?
" Anteeks jo vähän tämmösestä hömpänpömppä alotuksesta. " =)
Tietysti joskus jollain palaa hermot, kännissä tai selvinpäin ja käy sitten käsiksi toiseen, syystä tai toisesta, mutta olen elänyt koko ikäni savossa ja voin omalta kohdalta sanoa että ei se minusta täällä kovin yleistä ole, tuo väkivalta tai ihmisissä sellainen kylmyys ja kovuus! Mukavia immeisiä savolaeset.
.
