G: Uskaltaisitko synnyttää kotona?

[Ultramariini]

en voi synnyttää alateitse vaan minulle on tehtävä sektio,lantio liian pieni,eli en synnyttäisi kotona

voisihan sitä tehdä kotisektion:xmas:

 

["Vieras"]

En , olisin kuollut

 

[....]

Haluaisin, mutta en uskalla. Keskenmenon kokeneena en koskaan haluaisi kokea sitä tilannetta uudelleen, että pikkuinen kuolee. Keskenmenossa sentään rauhoitti ajatus siitä, että en itse pystynyt mitenkään vaikuttamaan tilanteeseen. Tämän vuoksi menen sairaalaan, jossa hätätilanteessa, jotka tosin ovat harvinaisia on mahdollisuudet vaikka mihin. Koska pidän kuitenkin synnytystä luonnollisena asiana, enkä halua, että synnytykseeni tarpeettomasti puututaan tai medicalisoidaan, mukaan tulee myös doula. Haluan mahdollisimman luonnollisen synnytyksen, enkä halua, että heikolla hetkellä mulle aletaan tyrkyttämään epiä vaan, että joku (doula) on tsemppaamassa kivun yli. Katsotaan sitten syyskuussa miten käy

 

[astrolabe]

Haluaisin, mutta en uskalla. Keskenmenon kokeneena en koskaan haluaisi kokea sitä tilannetta uudelleen, että pikkuinen kuolee. Keskenmenossa sentään rauhoitti ajatus siitä, että en itse pystynyt mitenkään vaikuttamaan tilanteeseen. Tämän vuoksi menen sairaalaan, jossa hätätilanteessa, jotka tosin ovat harvinaisia on mahdollisuudet vaikka mihin. Koska pidän kuitenkin synnytystä luonnollisena asiana, enkä halua, että synnytykseeni tarpeettomasti puututaan tai medicalisoidaan, mukaan tulee myös doula. Haluan mahdollisimman luonnollisen synnytyksen, enkä halua, että heikolla hetkellä mulle aletaan tyrkyttämään epiä vaan, että joku (doula) on tsemppaamassa kivun yli. Katsotaan sitten syyskuussa miten käy

Ei ne tyrkytä sairaalassa kipulääkitystä mitenkään painokkaasti. Mutta on tarjolla, jos sitä tarttee. Ei kaikki ehdi edes saada kipulääkkeitä. Mulla oli äitini sisar toisessa synnytyksessä doulana sairaalassa, en tarvinnut muita lääkityksiä kuin kuuman suihkun.

 

[erwyn414]

[QUOTE="Viima";28164037]Hassua et suomes ollaan näin sairaala riippuvaisia. Monessa maassa sairaalas synnyttää vain riskiraskaudet.[/QUOTE]

Olen kanssasi samaa mieltä, kotona ollessani olin "vain" synnyttäjä - sairaalaan tullessa potilas.

 

[....]

Ei ne tyrkytä sairaalassa kipulääkitystä mitenkään painokkaasti. Mutta on tarjolla, jos sitä tarttee. Ei kaikki ehdi edes saada kipulääkkeitä. Mulla oli äitini sisar toisessa synnytyksessä doulana sairaalassa, en tarvinnut muita lääkityksiä kuin kuuman suihkun.

Olen kuullut liian monta tapausta, joissa varsinkin ensisynnyttäjille on kipulääkitystä tyrkytetty. Kaverini esim. kieltäytyi epistä ja silti lääkäri kommentoi hoitajalle: "Kutsukaan mut sit paikalle, kyllä se kohta ottaa."

 

[Lady Gardenea]

[QUOTE="Viima";28164037]Hassua et suomes ollaan näin sairaala riippuvaisia. Monessa maassa sairaalas synnyttää vain riskiraskaudet.[/QUOTE]

Voi voi.. Entä jos tapahtuu jotan ja apu ei ole lähellä? Saako kotona kaikki mahdolliset kivunlievitykset?

 

["Entinen Ksantippa S."]

Liittyisikö ihan siihen yleiseen tapaan kertoa useammin negatiivinen kokemus koska se on jäänyt niin elävästi mieleen. Tarkoitan siis sitä ilmiötä mikä näkyy esim nettikauppoja koskevissa kyselyissä, negatiivisista kokemuksista puhutaan enemmän ääneen. Jos synnytys on mennyt hyvin niin ei jaksa välttämättä edes avata tällaista ketjua, saati että jaksaisi vastata.

Onhan se niinkin. Toisaalta kotisynnytyksiä käsittelevään ketjuun varmaan osuu myös ihmisiä, joilla on kokemusta hyvin menneestä synnytyksestä - ja miksei myös ensimmäistään odottaville olisi jokin näkemys asiaan.

Itse uskon, että maallikon on aika vaikeaa jossitella mitä toisissa oloissa olisi tapahtunut, ja osin syntymästä puhumiseen liittyy myös tiettyä dramatisointia, mikä toki on ymmärrettävää, onhan se elämän suuri ihme ja edelleen hyvin hallitsematon tapahtuma.

 

["pede"]

En uskaltaisi. En ikimaailmassa.

 

["Entinen Ksantippa S."]

Ennen muinoin glorifioitu kotisynnytys uhkasi jokaisen naisen ja syntyvän vauvan henkeä. Oliko luku jotain niinkin korkeaa, että pahimpina aikoina joka neljäs nainen kuoli synnytykseen. Kukaan ei muilla lääketieteen saroilla haikaile menneeseen, esim.isoäidiltäni poistettiin kitarisat pihdeillä ilman nukutusta tai puudutusta, samaa vaan meidänkin lapsille, anestesia luonnotonta!?

Olisin kuollut, jos ilman sairaalaa olisin synnyttänyt. Kuollut jo kahdesti. Minulla ei ole mitään erityistä riskiraskautta ollut, että synnytyksestä olisi tiedetty tulevan vaikea. Ihmettelenkin miten nainen voi tietää etukäteen, että kotona ok synnyttää. Niin paljon voi tapahtua, valtavasti mennä pieleen.

Joo, hurjimpina aikoina synnytyksen kuoli jopa kolmannes naisista. Se oli juuri silloin, kun oli siirrytty synnyttämään kodeista synnytyslaitoksiin lääketieteen pariin, muttei hygieniasta vielä ymmärretty mitään.

Sellaisen tiedonmurun löysin, että 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Suomessa, missä riisitauti oli yleinen synnyttäjien vaiva, synnytykseen ja lapsivuoteeseen olisi kuollut 1,5 prosenttia naisista ja 3,5 prosenttia lapsista. Kahdella ensimmäisellä raskauskolmanneksella kuoli peräti kolme prosenttia odottajista, muun muassa kohdunulkoisiin raskauksiin ja aborttiyrityksiin.

Kirkonkirjojen tiedot toki ovat sitä, mitä sinne on kirjoitettu. Mutta entisaikojen kurjuuden tunnustaen ja nykysysteemiä arvostaen totean, että nainen on sitkeä.

 

["hohhoijaa"]

[QUOTE="Viima";28164201] Kuitenkin suurin osa synnytyksistä menee hyvin joten minun mielestä pitäis antaa mahdollisuus kotisynnytykseen.[/QUOTE]

No tottakai ne menee hyvin, kun ollaan ammattitaitoisissa käsissä, mutta ainakin mun tuttavapiirissä lähes jokaisessa synnytyksessä on ollut jotain joka on toki sairaalassa ihan "helppo nakki", mutta kotona olisi vaarantanut äidin ja lapsen.

 

[chrissy]

en. ei sairaala nii ahistava oo et enkö sinne menis

 

[Mollie]

[QUOTE="vieras";28164720]Ei Suomessa pidetä synnytystä sairautena vaan luonnollisena tilanteena, joka on kuitenkin turvallisinta suorittaa sairaalassa komplikaatioiden varalta. Mun mielestä olisi suoraan sanottuna täyttä resurssien hukkaa alkaa järjestelemään kotisynnytyksiä, kun se on turvallisinta sairaalassa.[/QUOTE]

Mä en ymmärrä tätä "synnytys ei ole sairaus ja siksi ei tarvitse synnyttää sairaalassa" -juttua.

Ei, raskaus ja synnytys eivät ole sairauksia. Mutta ne ovat tiloja, jotka saattavat nopeasti muuttua hengenvaarallisiksi.

Sitä paitsi tilanne on ihan eri suuremman väestöntiheyden maissa ja suurkaupungeissa, joissa on useampia sairaaloita. Rupeapa kotisynnyttämään jossain Kainuussa ja sitten lähtemään ambulanssilla lähimpään keskussairaalaan kun jotain menee pieleen.

 

[6xäiti]

En synnyttäisi. Vaikka kaikki 6 raskautta ja synnytystä ovat menneet hyvin, niin en siltikään. Kun mikäänhän ei takaa, ettei jotain voisi sattua niin vauvalle kuin äidille.

 

["hohhoijaa"]

Tollaisessa tilanteessa on myös riski saada isommat repeämät jos doula tai isä ei osaa tukea välilihaa oikein ponnistusvaiheessa tai kääntää tarpeen mukaan lasta synnytyskanavassa. Ei paljon lohduttaisi että sainpahan synnyttää kotona jos repeäisin peräsuoleen asti. Silloin ennnen kun synnytettiin kotona niin sen lisäksi että äiti- ja lapsikuolemat olivat tavallisia niin myös pahat repeämät olivat tavallisempia. Ihan liikaa tarpeettomia riskejä mun mielestä.

 

[popox]

Periaatteessa voisin synnyttää kotona jos ensimmäinen synnytys sairaalassa olisi mennyt hyvin, ilman komplikaatioita ja raskaus olisi sujunut hyvin, mutta silti haluaisin kätilön olevan mukana eli kahestaan miehen kanssa en missään tapauksessa.

Kahden lapsen sairaalassa synnyttäneenä ja vaikka kokemukset ovat olleet posiitiiviset, koen että parempi on synnyttää sairaalassa ammattilaisten hoidossa, molemmissa synnytyksissä on tarvittu kätilöiden ja lääkäreiden ammattitaitoa.

 

[Peppi1981]

En uskaltaisi. Meni melkein puoltoista vuorokautta lapsiveden menosta ennen kuin tyttäremme syntyi, että en tiedä minkä tulehduksen hän olisi voinut saada ilman antibiootteja. Normaalisti kyllä vastustan antibioottien turhaa käyttöä. Aktiivinen ponnistusvaihekin kesti melkein puoltoista tuntia ennen kuin lääkäri otti imukupin käyttöön, koska olin ihan loppu ja neiti sitten syntyikin käsiposkella. En tiedä miten ois käynyt kotisynnytyksessä. Olisin ehkä kuitenkin voinut olla pidempään kotona, koska tuli oltua yli 12 tuntia sairaalassa ennen kuin alkoi varsinaiset supistukset. Mutta olihan sitä mukava välillä olla käyrillä ja nähdä, että pienellä oli kaikki kunnossa.

 

[mamma80]

hassua lukee kuinka saatte kuullostamaan synnyttämisen niin haasteelliselta
jos itse pitäisi valita niin ennemmin synnyttäisin taas kuin menisin hammaslääkäriin hammaskiven poistoon mikä on paljon kivuliaampaa.

 

["vieras"]

Jaa, enpä taitaisi minäkään uskaltaa. Ensimmäisen lapsen kohdalla oli sama tilanne kuin Peppi1981:llä, että meni melkein kaksi vuorokautta lapsivesien menosta ennen kuin lapsi syntyi, ja synnytys jouduttiin käynnistämään. Ties miten pitkään olisi mennyt ilman käynnistystä, ja varmasti olisi pahat tulehdukset jo tulleet. Ei siis olisi kotisynnytys ollut edes mahdollinen. Toisen kohdalla kaikki sujui muuten hyvin, mutta samoin kuin ensimmäisessäkin synnytyksessä, virtsarakko katetroitiin ennen ponnistamista, kun ei tyhjentynyt itsestään eikä lapsi päässyt laskeutumaan riittävän alas synnytyskanavaan kun rakko oli niin täynnä. Tuo on tosi pieni juttu sairaalaympäristössä, mutta kotona ilman kätilöä olisi voinut pitkittää synnytystä. Joten omien kokemusteni perusteella en lähtisi kotona synnyttämään, vaikka monia hyviäkin puolia kotona olemisessa toki olisi.

 

["Entinen Ksantippa S."]

hassua lukee kuinka saatte kuullostamaan synnyttämisen niin haasteelliselta
jos itse pitäisi valita niin ennemmin synnyttäisin taas kuin menisin hammaslääkäriin hammaskiven poistoon mikä on paljon kivuliaampaa.

Puolensa kummassakin. Hammaskiven poiston jälkeen ei tarvitse jumpata leukaperiä puolta vuotta.

 

[MsGodDammit]

Itse synnytystä en osaa pelätä (kaksi oppikirjojen mukaan mennyttä takana), mutta se kipu...En siis haluaisi synnyttää kotona, varsinkaan jos tämä kolmas on yhtä nopea ja Kivulias kuin tuo toinen mutta koska matka sairaalaan kestää melkein kaksi tuntia niin kyllä vähän jännittää kuinka käy tällä kertaa... :snotty:
Enkä ole siis kauhuissani ajatuksesta että joutuisin miehen avustuksella synnyttämään, vaan siitä että joutuisin synnyttämään täysin vailla kivunlievitystä

 

[astrolabe]

hassua lukee kuinka saatte kuullostamaan synnyttämisen niin haasteelliselta
jos itse pitäisi valita niin ennemmin synnyttäisin taas kuin menisin hammaslääkäriin hammaskiven poistoon mikä on paljon kivuliaampaa.

No moni ketjun nainen kertoo, että olisi kuollut kotisynnytykseen. En tunne ketään hammaskiven poistoon kuollutta. Minjt piti kursia kasaan esikoiseni syntymän jälkeen, kotona olisin kuollut ja samoin lapsi. On se minusta aika pirun haastavaa.

 

[MsGodDammit]

hassua lukee kuinka saatte kuullostamaan synnyttämisen niin haasteelliselta
jos itse pitäisi valita niin ennemmin synnyttäisin taas kuin menisin hammaslääkäriin hammaskiven poistoon mikä on paljon kivuliaampaa.

Näin minäkin olisin voinut kommentoida vielä ensimmäisen synnytykseni jälkeen, mutta kuinka ollakaan toinen kerta avarsikin ymmärrystäni siitä kuinka jokainen synnytys voi todella olla erilainen..... :stick:

 

["Entinen Ksantippa S."]

No moni ketjun nainen kertoo, että olisi kuollut kotisynnytykseen. En tunne ketään hammaskiven poistoon kuollutta. Minjt piti kursia kasaan esikoiseni syntymän jälkeen, kotona olisin kuollut ja samoin lapsi. On se minusta aika pirun haastavaa.

Ymmärrän pointtisi, mutta sulla ei nyt argumentointi ole vahvalla pohjalla. Tuskin tunnet ketään kotisynnytykseen kuolluttakaan. Entäpä, jos tähän ketjuun tulisi nyt puolenkymmentä naista kertomaan, että olisivat varmasti kuolleet jos olisivat joutuneet joskus poistattamaan hammaskiveä?

Puurot puuroina ja vellit velleinä. Minäkin haluan synnyttää suomalaisessa sairaalassa, mutta suurimman osan ihmiskunnan historiaa kodit ovat olleet huomattavasti turvallisempia paikkoja synnyttää kuin synnytyslaitokset, ja se pitäisi muistaa, jos vetoaa "kauheisiin entisaikoihin" kotisynnytyksistä puhuessaan.

 

["Sanna"]

En.

Esikoisen sydänäänet romahti ponnistusvaiheessa. Kuopuksella havaittiin sairaalassa ensimmäisenä yönä sydänoireita. Kotona näille ei olisi pystytty tekemään mitään, eikä edes huomattu tuota kuopuksen vikaa.