G: Voisitko kuvitella, että perheenne asuisi samassa taloudessa isovanhempien kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pysyvästi? Juu ei ehkä onnistuis.
Oman äitini kanssa ( ja sen miesystävän ) voisin jonkun aikaa asuakin, mieskin kun tulee loistavasti toimeen heidän kanssaan, mut miehen vanhemmat.. :whistle:
 
Tässä taas nähdään, miten tekopyhä paikka palsta on! Moni tuolla isovanhempiin liittyvässä ketjussa saarnaa, miten isovanhempien velvollisuus on toimia jatkuvina lastenhoitajina lastenlapsilleen mutta eipä lähes kukaan haluaisi vanhempiaan omaan kotiinsakaan asumaan, joten miksi kaikki velvollisuudet on vain isovanhemmilla? Eikö aikuisten lasten kuulu huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan?
 
Kyllä. Olen asunutkin niin suuren osan elämästäni. 6-vuotiaana muutin samaan taloon, jossa asui äitini ja isäpuoleni lisäksi isäpuoleni isoäiti. Viereisessä talossa asuivat isäpuoleni vanhemmat. Asuin myös jonkin aikaa veljeni kanssa omien isovanhempieni kotona. Mentyäni naimisiin asuin mieheni kanssa hänen siskonsa ja tämän perheen kanssa samassa talossa.

Tuttua kauraa meikäläiselle.
 
En usko että voisin... mutta jos pitäis pakosti valita omien tai appivanhempien väliltä, niin kyllä mä omien vanhempien kanssa voisin kuvitella asuvani, appivanhempien en. Mieheni taitaa ajatella toisin päin :D
 
Omien vanhempieni kanssa voisin kuvitella asuvani. Tosin sillä edellytyksellä, että olisi vähän "hajurakoa" eli erilliset asunnot ja sisäänkäynnit, jottei ihan joka aamu tulisi vastaan aamiaispöydässä. Esim. saman talon päädyt.

Anopistani en olisi niin varma, en tosin tunne häntä kuitenkaan niin hyvin. Mutta tuskin hänenkään kanssaan asuminen mitenkään hirveän vaikeata olisi.

Kaikki yllämainitut osaavat onneksi olla jatkuvasti olla neuvomatta ja osaavat elää ns. omaakin elämäänsä, joten luulen, että rinnakkain eläminen onnistuisi.
 
Asuttiin remontin vuoksi kolme kuukautta mieheni vanhemmilla. Ei se sietämätöntä ollut, toisaalta tiesi, ettei ollut pysyvääkään. Mä kestin paremmin kuin mieheni, vaikka siis hänen vanhemmat. Mieluummin asun vain oman perheen kesken, mutta jossain tilanteessa voisin asua isovanhempienkin kanssa. Silloin olisi kuitenkin meilläkin oma koti ja tavarat, eikä niin, että vain oleillaan toisten nurkissa.
 
me asutaanki ja meillä on omat sisäänkäynnit.Mummo ja ukki on lapsen vahtina kun käydään töissä.Minä vastaavasti siivoan vanhemmille kutsun syömään teen ruokaa,maksan lapsen hyvästä hoidosta.Ette usko mutta on kivaa asua lähekkäin meillä toimii hyvin.Apua saa "aina toki mummolla ja ukillakin on oma elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voisin kuvitella hyvinkin. Pitäisin siitä. Mutta tykkäsin enempi semmoisesta talosta, jossa kuitenkin vanhemmillani olisi sitten oma uloskäynti ja oma rauha - kuin myös meillä. Mutta siis voisi ihan hyvin olla yhteinen sisäovi ja silleen sama talo.

Meillä juuri näin ja hyvin menee.
 
Asummekin. Äitini asuu talomme toisessa päässä. Hänellä on erillinen sisäänkäynti ja oma asunto. Äiti hoitaa lapset kun olemme töissä. Lapsilla on aina joku aikuinen kotona kun tulevat koulusta jne.
 

Yhteistyössä