S
se sisko
Vieras
Ihan pienenpieni tarkennus tähän tilanteeseen suotaneen ihmiseltä josta keskustellaan oikein intterneeeetin ihmeellisessä maailmassa.
Yksipuolisuus: En ole paljon hoitanut aikanaan siskoni lapsia koska, kyllä olivat kovin itkuisia eivätkä paljon yökyläilleet muutenkaan eivätkä olleet moiseen tottuneet. Itse siskokaan ei heitä mielellään hoidattanut.
Toiseksi...itse olin silloin kahden lapsen yksinhuoltaja. En koskaan pyytänyt heidän suhteensa apua keneltäkään enkä paljon saanutkaan. Siihen boonuksena juuri se yksinhuoltajuuteen johtanut avioero, ex-miehen firman konkurssi (minun nimissäni), pojan asperger-piirteisyys, lasten murrosiät ym ym ym ja kaikki YKSIN. Niin ja juurikin se mainittu masennus-niminen sairaus.
Nyt minulla on uusi ihana elämä ja ihana mies ja ihana pieni poika ( sekä ne kaksi ihanaa isompaa), vaikkakin hyvin raskas ja stressaava elämä johtuen asioista joille emme nyt tällä hetkellä voi mitään. Töitä jotka pitää hoitaa ja sitä rataa.
Tämä kyseinen lapsi on 1v 2kk ja on ollut YHDEN KERRAN YÖKYLÄSSÄ joten mielestäni tämä keskustelu lähti luistamaan HIEMAN väärille raiteille. Pari erillistä kertaa on ollut kyse tunneista, kerran muistaakseni elokuvareissu ja kerran PARISUHDETERAPIA syynä.
Ja tuohon kommentoijaan joka tiesi minun olevan mustasukkainen... Me olemme muusikkoaviopari joiden yhteinen rakkaus ja myös yhteinen harrastus on musiikki. Jos mieheni tekee noin 60 keikkaa vuodessa ja YKSI niistä on omalla paikkakunnalla ja hän tahtoo minut sinne sekä minä haluan mennä katsomaan, lienee hieman kaukaa haettua tuo mustasukkaisuus??
MITÄ OPIMME TÄSTÄ? Älkää menkö kyselemään/kommentoimaan/tietämään ihmisten elämää netissä hyvät ihmiset!!!!
Yksipuolisuus: En ole paljon hoitanut aikanaan siskoni lapsia koska, kyllä olivat kovin itkuisia eivätkä paljon yökyläilleet muutenkaan eivätkä olleet moiseen tottuneet. Itse siskokaan ei heitä mielellään hoidattanut.
Toiseksi...itse olin silloin kahden lapsen yksinhuoltaja. En koskaan pyytänyt heidän suhteensa apua keneltäkään enkä paljon saanutkaan. Siihen boonuksena juuri se yksinhuoltajuuteen johtanut avioero, ex-miehen firman konkurssi (minun nimissäni), pojan asperger-piirteisyys, lasten murrosiät ym ym ym ja kaikki YKSIN. Niin ja juurikin se mainittu masennus-niminen sairaus.
Nyt minulla on uusi ihana elämä ja ihana mies ja ihana pieni poika ( sekä ne kaksi ihanaa isompaa), vaikkakin hyvin raskas ja stressaava elämä johtuen asioista joille emme nyt tällä hetkellä voi mitään. Töitä jotka pitää hoitaa ja sitä rataa.
Tämä kyseinen lapsi on 1v 2kk ja on ollut YHDEN KERRAN YÖKYLÄSSÄ joten mielestäni tämä keskustelu lähti luistamaan HIEMAN väärille raiteille. Pari erillistä kertaa on ollut kyse tunneista, kerran muistaakseni elokuvareissu ja kerran PARISUHDETERAPIA syynä.
Ja tuohon kommentoijaan joka tiesi minun olevan mustasukkainen... Me olemme muusikkoaviopari joiden yhteinen rakkaus ja myös yhteinen harrastus on musiikki. Jos mieheni tekee noin 60 keikkaa vuodessa ja YKSI niistä on omalla paikkakunnalla ja hän tahtoo minut sinne sekä minä haluan mennä katsomaan, lienee hieman kaukaa haettua tuo mustasukkaisuus??
MITÄ OPIMME TÄSTÄ? Älkää menkö kyselemään/kommentoimaan/tietämään ihmisten elämää netissä hyvät ihmiset!!!!