H-vetti sentään että menee hermot ton 3,5 vuotiaan kanssa!!!

[väsyny äiti]

Miks sen täytyy olla niin ilkee?!!! Joka ikinen päivä se itkee ja kiukkuaa ainakin sen 10 kertaa joka asiasta ja joka ilta sama tappelu lelujen siivoamisesta. Kaikki levittelee ympäri taloa ja lupaa korjata mutta kun pitäis alkaa iltapuuhiin heittäytyy veteläksi ja alkaa huutaa ja potkia. Tänään vielä kaato leluja laatikollisen lattialle tohon päälle ja katto vaan kulmat kurtussa miten äiti reagoi. Nyt mulla palo pinna niin kovasti ettei ollu kaukana etten lyöny, tukistin vaan lujaa ja vein huoneeseensa huutamaan... Voi että huono mieli itellä.

Ite en pääse enää kyykistelemään (rv40) ja pinna niin tiukilla että... Rakkaus lapseen tällä hetkellä tosi kaukana. Miten tommosen tosi tuittupäisen tytön kanssa pärjää?? Millä konstilla näitä tappeluita sais vähemmäks? Ei auta lelujen laitto jäähylle, ei mikään.

 

[Nalkuttava talonmies]

jokainen lelu jota ei kerätä mene jäähylle. Kyllä ne oppii

 

[s]

se on hei vasta lapsi. kärsivällisyyttä kultaseni

 

[sama täällä]

Meillä ihan samanlaista aamusta iltaan, tosin lapsi poika. Väsynyt oon minäkin. Mikään ei oo auttanut.

 

[jipe]

kuulostaa jonkin verran tutulta.. meillä myös hieman hankala 3,5-vuotias. on vain ollut itellä opittava siihen, että tämä lapsi on ns. erilainen, siis erilainen kuin isoveljensä. mitään, mikä on pätenyt ja ollut itsestään selvä veljen kohdalla, ei tytön kohdalla päde. esim. kaapeista ei mennä ottamaan keksejä tai karkkeja ilman lupaa, lelut siivotaan, leikkaukset (paperin roskat) kerätään, vanhempia totellaan... nämä oli kaikki aivan itsestäänselviä isoveljellä tuon ikäisenä (kin), mutta tyttö ei vain tajua, tai ei halua totella, mitä sanotaan. tietää kyllä, mitä saa tehdä, mut "ku mää halusin ottaa..." "niin mutta ku mää vain halusin tehdä..." "mutta ku mää halusin mennä sinne, vaikkei saanutkaan..."

 

[narikka83]

meillä kans uhmakas 3,5v poika. uusin tempaus on karkaaminen ulos... ulkona ollaan paljon mutta naapuriin tahtois rattoreita kattoon. koska uhma loppuu? tämä äiti on vähän väsy

 

[Rieputarallaa]

Tiedän, mistä puhut :hug:. Mutta se ei ole ilkeyttä, vaan pienen taistelua erillisyyden (itsenäistymisen) ja tarvitsevuuden välillä. Ne tunteet vaan menee yli.

Meillä lähtee kans lelut jäähylle, ja kaiken kaikkiaan hommat on aina seis, jos ei onnistu. Siis tyyliin että okei, sulla on nälkä mutta aamupalaa saat vasta kun vaatteet on päällä (jos siis ämpyilee aamulla pukemisen kanssa, esimerkin mainitakseni).

Oothan muistanut varoittaa lasta etukäteen, että kohta on aika siivota. Meillä on auttanut se, kun sanoo, että 10 min. (ja se aika voi oikeasti olla 5 min. tai 15 min.) aikaa leikkiä, sit siivotaan/lähdetään kotiin puistosta, mitä milloinkin. Noin toimittaessa lapsi osaa orientoitua tulevaan, eikä leikkien loppuminen ota niin koville.

 

[vieras]

Se sun uhmis on oikeasti vain metrin pätkä ja sä oot aikuinen...Älä vaadi 3-vuotiaalta liikaa etenkään sitten, kun se kovin kaipaamasi vauva syntyy...

 

[vieras]

kuulostaa jonkin verran tutulta.. meillä myös hieman hankala 3,5-vuotias. on vain ollut itellä opittava siihen, että tämä lapsi on ns. erilainen, siis erilainen kuin isoveljensä. mitään, mikä on pätenyt ja ollut itsestään selvä veljen kohdalla, ei tytön kohdalla päde. esim. kaapeista ei mennä ottamaan keksejä tai karkkeja ilman lupaa, lelut siivotaan, leikkaukset (paperin roskat) kerätään, vanhempia totellaan... nämä oli kaikki aivan itsestäänselviä isoveljellä tuon ikäisenä (kin), mutta tyttö ei vain tajua, tai ei halua totella, mitä sanotaan. tietää kyllä, mitä saa tehdä, mut "ku mää halusin ottaa..." "niin mutta ku mää vain halusin tehdä..." "mutta ku mää halusin mennä sinne, vaikkei saanutkaan..."

Mahtoi tulla yllätyksenä että lapset on erilaisia, heh heh. Ette kai te ihmiset nyt oleta että kaikki lapset on syntymäkilttejä. Toisia pitää jopa vähän kasvattaa.