V
vierailija
Vieras
Kommentti: Oikeusministerin kritiikki menee ohi maalin – hallitus voi sulkea halutessaan koko itärajan
www.is.fi
"Kyse on poliittisista päätöksistä, muistuttaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen torppasi tiistaina hallituksen suunnitelman koko itärajan sulkemisesta.
Puumalaisen mukaan hallituksen malli ei olisi antanut riittäviä takeita siitä, että sillä olisi turvattu perustuslaissa, EU:n oikeudessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa turvattu aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Hallitus otti taka-askeleen ja päätti jättää yhden raja-aseman itärajalla auki. Kyseessä on Inarin kunnassa sijaitseva Raja-Joosepin asema. Päätös astuu voimaan perjantaina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kuvaili päätöstä vahvaksi viestiksi Venäjälle, jonka rajaviranomaiset eivät Orpon mukaan edes yritä peitellä sitä, että he kuljettavat väkeä itärajalle.
Hallitus olisi halunnut siis tehdä vielä jykevämmän päätöksen ja sulkea kaikki itärajan raja-asemat.
Tämän olisi voinut nähdä vahvempana viestinä Venäjälle, joka käyttää häikäilemättä hyväksi turvapaikanhakijoita vaikuttamisoperaatiossaan, jonka taustalla on presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Puumalaisen päätös on herättänyt paljon arvostelua.
Esimerkiksi oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi, ettei hän ymmärrä, millä perusteella Puumalainen on arvionsa tehnyt.
– Tämä ei ole turvapaikkakysymys tällä hetkellä. Kysymys on siitä, että turvallinen maa Venäjä lähettää ihmisiä rajalle. Tämä on turvallisuuskysymys, Meri kommentoi Ylelle.
Ministerin kritiikki menee ohi maalin siinä mielessä, että pallo on hallituksella.
Laillisuusvalvoja lausuu painavan sanansa, mutta viime kädessä kyse on poliittisista päätöksistä, joista hallitus kantaa vastuun.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen mukaan hallitus voisi halutessaan tehdä poliittisen ratkaisun toimia vastoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen noudattamaa ratkaisukäytäntöä.
– Se voi esimerkiksi katsoa, että riski EIT:n mahdollisesta tuomiosta on pienempi kuin riski rajalla hallitsemattoman maahanmuuton lisääntymisestä, Koskenniemi viestittää IS:lle.
Koskenniemen mukaan hallitus voisi halutessaan toimia myös vastoin oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin kantaa, joskin tämä olisi erittäin harvinaista ja herättäisi epäilemättä paljon kritiikkiä.
Eduskunnassa on luettu ahkerasti läpi hallintovaliokunnan rajavartiolakia koskevaa mietintöä, joka hyväksyttiin yksimielisesti kesäkuussa 2022.
Mietinnössä viitataan ennakkotapaukseen, jossa espanjalaisviranomaiset olivat henkilöiden olosuhteita tutkimatta torjuneet potentiaaliset turvapaikanhakijat palauttamalla heidät fyysistä voimaa käyttäen Espanjan alueelta takaisin Marokon puolelle tilanteessa, jossa kyseiset henkilöt olivat murtautuneet raja-aidan läpi.
Espanja oli ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tarjonnut ihmisille tosiasiallisen mahdollisuuden lailliseen maahantuloon, koska Espanjan ja Marokon välisellä noin 13 kilometrin mittaisella rajalla oli ollut auki yksi saavutettavissa oleva laillinen rajanylityspaikka.
Tätä arviota ei muuttanut se, että rajanylityspaikalle pääseminen oli voinut olla fyysisesti vaikeaa."
Kommentti: Kritiikki menee ohi maalin – hallitus voi sulkea halutessaan koko itärajan
Kyse on poliittisista päätöksistä, muistuttaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.
www.is.fi
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen torppasi tiistaina hallituksen suunnitelman koko itärajan sulkemisesta.
Puumalaisen mukaan hallituksen malli ei olisi antanut riittäviä takeita siitä, että sillä olisi turvattu perustuslaissa, EU:n oikeudessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa turvattu aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Hallitus otti taka-askeleen ja päätti jättää yhden raja-aseman itärajalla auki. Kyseessä on Inarin kunnassa sijaitseva Raja-Joosepin asema. Päätös astuu voimaan perjantaina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kuvaili päätöstä vahvaksi viestiksi Venäjälle, jonka rajaviranomaiset eivät Orpon mukaan edes yritä peitellä sitä, että he kuljettavat väkeä itärajalle.
Hallitus olisi halunnut siis tehdä vielä jykevämmän päätöksen ja sulkea kaikki itärajan raja-asemat.
Tämän olisi voinut nähdä vahvempana viestinä Venäjälle, joka käyttää häikäilemättä hyväksi turvapaikanhakijoita vaikuttamisoperaatiossaan, jonka taustalla on presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa.
Puumalaisen päätös on herättänyt paljon arvostelua.
Esimerkiksi oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi, ettei hän ymmärrä, millä perusteella Puumalainen on arvionsa tehnyt.
– Tämä ei ole turvapaikkakysymys tällä hetkellä. Kysymys on siitä, että turvallinen maa Venäjä lähettää ihmisiä rajalle. Tämä on turvallisuuskysymys, Meri kommentoi Ylelle.
Ministerin kritiikki menee ohi maalin siinä mielessä, että pallo on hallituksella.
Laillisuusvalvoja lausuu painavan sanansa, mutta viime kädessä kyse on poliittisista päätöksistä, joista hallitus kantaa vastuun.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen mukaan hallitus voisi halutessaan tehdä poliittisen ratkaisun toimia vastoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen noudattamaa ratkaisukäytäntöä.
– Se voi esimerkiksi katsoa, että riski EIT:n mahdollisesta tuomiosta on pienempi kuin riski rajalla hallitsemattoman maahanmuuton lisääntymisestä, Koskenniemi viestittää IS:lle.
Koskenniemen mukaan hallitus voisi halutessaan toimia myös vastoin oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin kantaa, joskin tämä olisi erittäin harvinaista ja herättäisi epäilemättä paljon kritiikkiä.
Eduskunnassa on luettu ahkerasti läpi hallintovaliokunnan rajavartiolakia koskevaa mietintöä, joka hyväksyttiin yksimielisesti kesäkuussa 2022.
Mietinnössä viitataan ennakkotapaukseen, jossa espanjalaisviranomaiset olivat henkilöiden olosuhteita tutkimatta torjuneet potentiaaliset turvapaikanhakijat palauttamalla heidät fyysistä voimaa käyttäen Espanjan alueelta takaisin Marokon puolelle tilanteessa, jossa kyseiset henkilöt olivat murtautuneet raja-aidan läpi.
Espanja oli ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tarjonnut ihmisille tosiasiallisen mahdollisuuden lailliseen maahantuloon, koska Espanjan ja Marokon välisellä noin 13 kilometrin mittaisella rajalla oli ollut auki yksi saavutettavissa oleva laillinen rajanylityspaikka.
Tätä arviota ei muuttanut se, että rajanylityspaikalle pääseminen oli voinut olla fyysisesti vaikeaa."
