Haluaisin jatkuvasti pettää avovaimoani

["..."]

Jos sun kaikki parisuhteet ovat olleet enemmän tai vähemmän epäonnistuneita, tulee väkisinkin mieleen, että vika onkin sussa, eikä naisissa.

Toiseks, jos sun kokemukset naisista on ollut kovia pettymyksiä, yritätkö nyt väkisin löytää jotain paskaa tästä nykyisestäkin? Vähän niinkuin tottumuksesta.

Kolmanneks, jos se ex oli niin mahdottoman ihana ja täydellinen, miksi naisesi ei ole edelleen hänen kanssaan? Jostain syystä hän nyt kuitenkin haluaa olla sun kanssasi? Jospa sinä nyt kuitenkin olet vieläpä sitä exää parempi?

Ja vielä yks ajatus. Kaikkihan me muistelemme sitä ihanaa nuoruutta, jolloin kaikki oli yksinkertaista ja jännittävää. Jospa naisesi muistot liittyvätkin ennemminkin siihen nuoruuteen kuin siihen mieheen?

 

["..."]

Miksi ei voi muistella vaikka meidän aikana tapahtuneita asioita? Minkä takia pitää muistella exää?

Huomaan vastauksistanne, että ketjussa on monta naista jotka tekevät tätä ex-miesten muistelua omassa elämässään. Joku sanoi säälivänsä avovaimoani. Minä säälin teidän miehiänne. Elättävät kyytä povella.

???

Tietääkseni yksikään ketjuun vastanneista ei ole kertonut ikävöivänsä exäänsä. Sulle taitaa olla ominaista päätellä asioita toisten puolesta?

Ja kyllä, edelleen säälin avovaimoasi.

 

["voivoi"]

Sulla on kyllä vielä paljon kasvamista kesken jos et ole huomannut ettei toisen ajatuksia voi kontrolloida...
Suosittelen jonkinsorttista terapiaa sinulle jossa voit pureutua epävarmuutesi ja huonon itsetunnon syihin. Sieltähän se kaikki lähtee. Normaali ihminen ei ole mustasukkainen ja epävarma siitä mitä kuvittelee jonkun ajattelevan.

 

[tunnustus]

[QUOTE="voivoi";28459306]Sulla on kyllä vielä paljon kasvamista kesken jos et ole huomannut ettei toisen ajatuksia voi kontrolloida...
Suosittelen jonkinsorttista terapiaa sinulle jossa voit pureutua epävarmuutesi ja huonon itsetunnon syihin. Sieltähän se kaikki lähtee. Normaali ihminen ei ole mustasukkainen ja epävarma siitä mitä kuvittelee jonkun ajattelevan.[/QUOTE]

Ei kyse ole kuvittelusta vaan kun se ihan tosissaan miettii joka päivä ex-miestä.

Te voitte pitää sitä normaalina. Naisillehan tällainen kai on tyypillisempää.

Ehkä minäkin alan sitten pitää niiden parikymppisten tytyjen panemista normaalina, ihan näin vaikka parisuhteessa ollaankin.

 

["Heh"]

Ei kyse ole kuvittelusta vaan kun se ihan tosissaan miettii joka päivä ex-miestä.

Te voitte pitää sitä normaalina. Naisillehan tällainen kai on tyypillisempää.

Ehkä minäkin alan sitten pitää niiden parikymppisten tytyjen panemista normaalina, ihan näin vaikka parisuhteessa ollaankin.

Sähän olet oikea lottovoitto!

 

[tunnustus]

[QUOTE="Heh";28459329]

Sähän olet oikea lottovoitto![/QUOTE]

No siitä en ole väittänyt mitään.

Ei tässä ole kyse siitä, millainen mies minä olen avovaimolleni.

Tässä on kyse siitä, MITÄ MINÄ SAAN JA MIKSI EN SAA SITÄ MITÄ MINULLE KUULUU. Noin tiivistetysti. Sillä ei ole tässä ketjussa väliä, mitä vaimoni saa. Ei naisen etu voi olla aina tärkein. Joskus täytyy miettiä sitäkin mitä mies saa, ettei mies ole pelkkä työjuhta.

 

["siiri"]

Kosto parisuhteessa onkin loistojuttu, mutta itsepähän parisuhteesi valitset ja hoidat.

 

["vieras"]

Tässä on kyse siitä, MITÄ MINÄ SAAN JA MIKSI EN SAA SITÄ MITÄ MINULLE KUULUU. Noin tiivistetysti. Sillä ei ole tässä ketjussa väliä, mitä vaimoni saa. Ei naisen etu voi olla aina tärkein. Joskus täytyy miettiä sitäkin mitä mies saa, ettei mies ole pelkkä työjuhta.

Minä, minä, minä... Jos mies ei saa mitä haluaa on hän työjuhta?

 

["omg"]

Ihan pimeetä touhua.

 

["vieras"]

Ei kyse ole kuvittelusta vaan kun se ihan tosissaan miettii joka päivä ex-miestä.

Ja mistä sä tämän tiedät? On mullakin ex ja olen häntä JOSKUS miettinyt. En tosin sillä tavalla, että kaipaisin häntä vaan ihan sillä tavalla, että olen miettinyt mitä hänelle kuuluu. Vastaavasti olen miettinyt mitä miehen ex:lle kuuluu. Ei aina tarvitse miettiä jalkovälillä.

 

[fortunate]

Kostoksi pettäminen on mielestäni todella säälittävää, raukkamaista ja alhaista.

Ja entäs sitten, jos hän ei tulekaan rakastamaan sinua samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti, kuin ensirakkauttaan?
Tuskin itsekään tulen yhtä voimallisesti ihastumaan ja rakastumaan enää koskaan, kuin ensirakkaudessa.
Ja pidän hyvin todennäköisenä, ettei minuun tulla ihastumaan ja rakastumaan yhtä voimallisesti, kuin henkilö on rakastunut joskus ensimmäistä kertaa.
Mielestäni se on inhimillistä, kuten myös ensirakkauden ajoittainen muistelu -kaihollakin.

 

["voivoi"]

Ei kyse ole kuvittelusta vaan kun se ihan tosissaan miettii joka päivä ex-miestä.

Te voitte pitää sitä normaalina. Naisillehan tällainen kai on tyypillisempää.

Ehkä minäkin alan sitten pitää niiden parikymppisten tytyjen panemista normaalina, ihan näin vaikka parisuhteessa ollaankin.

tajusit luultavasti tahallas väärin koska tunnut nyt vain etsivän oikeutusta mahdolliselle pettämiselle.
Pointti oli se, että koska et voi mitään toisen ajatuksille niin miksi käyttää niihin noin paljon energiaa. Kehitä itsetuntoas terveemmäks.
Ja vielä tuohon pettämiseen, petä jos petät!! Turhaan sä sille lupaa kyselet kun kerran haluat sen tehdä!! Turha silti vinkua kuinka tyttökaveri ajatuksillaan ajoi sut siihen. SINÄ olet vastuussa pettämisistäsi, ei tyttökaveri ajatustensa takia.

 

["omg"]

No siitä en ole väittänyt mitään.

Ei tässä ole kyse siitä, millainen mies minä olen avovaimolleni.

Tässä on kyse siitä, MITÄ MINÄ SAAN JA MIKSI EN SAA SITÄ MITÄ MINULLE KUULUU. Noin tiivistetysti. Sillä ei ole tässä ketjussa väliä, mitä vaimoni saa. Ei naisen etu voi olla aina tärkein. Joskus täytyy miettiä sitäkin mitä mies saa, ettei mies ole pelkkä työjuhta.

Tiedätkö, että monikaan asia ei ole ihan niin mustavalkoinen. Tässä saattaa olla enemmän kuin arvaatkaan kyse siitä mitä vaimosi saa. Kyse voi hyvinkin olla siitä millainen mies sinä olet avovaimollesi. Sori vaan.

Työjuhta? No hyvä tavaton, jos se "tiukan kakskymppisen" paneminen tekee sinusta ei-työjuhdan, niin siitä vaan. Mutta tiedätkö, sitten kun joskus kasvat tarpeeksi, tajuat että nämä sinun puheet ei ole mitään rakkautta.

Ja miten ajatteleminen voi olla pettämistä? Millä tavoin tämä koko ajan exän ajattelu tulee ilmi? Vai kuvitteletko vain?

 

[tunnustus]

Kostoksi pettäminen on mielestäni todella säälittävää, raukkamaista ja alhaista.

Ja entäs sitten, jos hän ei tulekaan rakastamaan sinua samalla tavalla tai yhtä voimakkaasti, kuin ensirakkauttaan?
Tuskin itsekään tulen yhtä voimallisesti ihastumaan ja rakastumaan enää koskaan, kuin ensirakkaudessa.
Ja pidän hyvin todennäköisenä, ettei minuun tulla ihastumaan ja rakastumaan yhtä voimallisesti, kuin henkilö on rakastunut joskus ensimmäistä kertaa.
Mielestäni se on inhimillistä, kuten myös ensirakkauden ajoittainen muistelu -kaihollakin.

Minä rakastan avovaimoani voimallisemmin kuin mitä rakastin ensirakkauttani.

Toisin sanoen, avovaimoni saa kaiken ja minä en saa mitään.

 

["..."]

Miten yli kolmekymppinen mies voi olla noin lapsellinen? Pelottavaa..

 

["omg"]

Minä rakastan avovaimoani voimallisemmin kuin mitä rakastin ensirakkauttani.

Toisin sanoen, avovaimoni saa kaiken ja minä en saa mitään.

"Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."

Tähän sellainen "pyhimys-hymiö".

 

[ssssssssssss]

menneisyys on menneisyyttä, ei pitäisi teidän rakkauteenne/suhteeseenne vaikuttaa. Jos on jatkuvaa pettämisen tarvetta, olet ilmeisesti aivan väärän ihmisen kanssa liitossa tällä hetkellä.

 

["siiri"]

Minä rakastan avovaimoani voimallisemmin kuin mitä rakastin ensirakkauttani.

Toisin sanoen, avovaimoni saa kaiken ja minä en saa mitään.

Miksi ihmeessä jatkat parisuhdetta ihmisen kanssa jolta et mitään saa. Minä tuskin kokisin saavani parisuhteessa sinunlaiselta mitään, mutta en minä selllaista suhdetta jatkaisi, siinä mielessä olisi ihan sama pettäisitkö vai ei. Sinun kannaltasi se silti olisi aika säälittävää.

 

["vieras"]

Minullakaan ei ole koskaan ollut varsinaista ensirakkautta, vain epäonnistuneita räpellyksiä joista ei koskaan mitään tullut. Puolisollani sen sijaan on ollut vahva ensirakkaus ja pari muutakin tärkeää suhdetta.

Hän kertoi näistä suhteista minulle melko paljon (koska pyysin, tyhmä minä), ja sitten ne muistot jäivätkin pyörimään mieleeni. Oli vaikea kuulla ex:ien nimiä tai tarinoita, jotka aina liittyivät ex:ien kanssa koettuihin juttuihin. Kesti aika kauan ennen kuin pystyin hyväksymään asiat ja unohtamaan ne, siihen auttoi vain aika eivätkä mitkään hokemiset.

Puolisoni on varmasti antanut palan itsestään ensirakkaudelleen ja muillekin rakastamilleen ihmisille. Mutta sitten meidän tiemme kohtasivat, me olemme nyt yhdessä ja olemme antaneet itsemme kokonaan toisillemme. Ensirakkauden ja muiden muistelu on täysin sallittua, mutta nykyhetki on nyt ja molempien pitäisi pystyä elämään tässä hetkessä ja olla onnellisia katsomatta taakseen - muistelu on eri asia!

 

[moona81]

No voi tokkeensa. Pane paukuta niitä pari kymppisii niin paljon kun sielus sietää. Mutta jätä se nykynen.

 

[tunnustus]

No voi tokkeensa. Pane paukuta niitä pari kymppisii niin paljon kun sielus sietää. Mutta jätä se nykynen.

Ei siinä ole riittävästi takaisinmaksua, jos jätän avokin ennen kuin petän.

 

["vieras"]

Ei siinä ole riittävästi takaisinmaksua, jos jätän avokin ennen kuin petän.

WTF!!!

 

[tunnustus]

[QUOTE="vieras";28459571]WTF!!![/QUOTE]
Payback time.

 

["siiri"]

Ei siinä ole riittävästi takaisinmaksua, jos jätän avokin ennen kuin petän.

Niinpä niin... oletko varma että avokki ole vain tyytyväinen.

 

["vieras"]

Olis kiva nähdä ilmeesi kun avokki jättää sut. Payback time!