Haluan seksiä vain kerran kuussa + muuta sairasta

[tunnustus]

Olen kiinnostunut seksistä vain kerran kuussa, ovulaation aikaan. Tämä alkoi lapsen saatuani. Ennen lasta halusin seksiä muutaman kerran viikossa, eikä ovulaatio vaikuttanut haluihin. Nyt ajatus seksistä tuntuu jopa ällöttävältä.

Tiedän, että osa haluttomuudesta johtuu stressistä, työmäärän lisääntymisestä ja siitä, että ennen oli mahdollisuus olla kahdelleen paljon miehen kanssa. No onhan noita syitä monia, mutta pääasia on se, että nimenomaan ovulaation aikaan nykyisin kiinnostaa seksi.

Ärsyttää sekin, että pitää haluineen olla noin hormonien armoilla. Että ei voi itse edes päättää, milloin haluaa seksiä, kun elimistö päättää senkin. Emme edes suunnittele perheenlisäystä, mutta näköjään elimistöni "elättelee toivoa".

Sen lisäksi en edes osaa suhtautua seksiin normaalisti. Sekin alkoi lapsen syntymän jälkeen. Luulen, että se on joku kristillinen taakka, vaikka en ole kristitty, enkä usko jumalaankaan, mutta lapsuuden kodissani uskottiin. Ja siihen tietysti liittyi, että hyviä ihmisiä ei seksi kiinnosta. Joo, sairasta, tiedän, mutta minkäs teet.

Enkä halua mennä keskustelemaan minnekään ammattiauttajalle.

 

["juu"]

Mulla on ihan sama juttu ilman kristillistä taustaa. En ole vielä apua saanut vaikka seksologilla kävinkin.

 

["jassukka"]

no mulla ei ole edes mitään kristillisyyttä tässä takana, mutta lapsen saannin jälkeen (kohta 6v) ei seksi kiinnosta. mies on nyt viimesen kuukauden vinkkaillu, mut sanon aina suoraan että ei nyt. se on niin vaivalloista. olisi ihanaa jos ei tarvitsisi ajatella koko seksiä vaikka puoleenvuoteen, sit vois tehdä mielikin. viimeksi heinäkuussa harrastettiin seksiä. ja teille ketkä kohta ihmettelette, kyllä pelkään että mieheni rupeaa pettämään minua, mutta kun ei tee mieli niin ei tee. se on hirveetä kun rupeaa itkemään kesken toimituksen, joten en viitsi sitä tehdä miehelleni.

 

["juu"]

Tietääkö joku voisko joku luontaistuote tms. auttaa asiaa?

 

["juu"]

Onko teillä muuten hormonikierukkaa? Mulla on, voisko se vaikuttaa?

 

["jassukka"]

mulla ei ole mitään ehkäisyä, kun ei kerta harrasteta seksiä edes usein.

 

["a p"]

[QUOTE="juu";27408443]Mulla on ihan sama juttu ilman kristillistä taustaa. En ole vielä apua saanut vaikka seksologilla kävinkin. [/QUOTE]

Kiva, etten ole yksin. Mitä siellä seksologilla tehdään?

 

["a p"]

[QUOTE="jassukka";27408505]mulla ei ole mitään ehkäisyä, kun ei kerta harrasteta seksiä edes usein.[/QUOTE]

Samoin ei ole ehkäisyä.

 

["vieras"]

Kyllä siinä varmaan on kyse jostain muustakin, kuin hormonitoiminnasta, jos seksi ällöttää tai on niin vastemielistä, että itku tulee kesken kaiken.

 

["a p"]

[QUOTE="jassukka";27408462]no mulla ei ole edes mitään kristillisyyttä tässä takana, mutta lapsen saannin jälkeen (kohta 6v) ei seksi kiinnosta. mies on nyt viimesen kuukauden vinkkaillu, mut sanon aina suoraan että ei nyt. se on niin vaivalloista. olisi ihanaa jos ei tarvitsisi ajatella koko seksiä vaikka puoleenvuoteen, sit vois tehdä mielikin. viimeksi heinäkuussa harrastettiin seksiä. ja teille ketkä kohta ihmettelette, kyllä pelkään että mieheni rupeaa pettämään minua, mutta kun ei tee mieli niin ei tee. se on hirveetä kun rupeaa itkemään kesken toimituksen, joten en viitsi sitä tehdä miehelleni.[/QUOTE]

Itsekin alan usein itkemään. Mikähän siinäkin on? Vaikka ensin hyvällä mielin olisin, niin sitten käykin niin. Olen mysteeri itsellenikin.

 

[sanavain]

Minulla halut hävisi jo heti raskausuutisen saatuani. Lapsi on jo 3kk ja vieläkään ei tee mieli. Ei vaan tee, en voi sille mitään vaikka sanotaan että seksi on tahdon asia... Ja todella tahtoisin että mieheni edes saisi. Luonnollisestikaan mies ei voisi edes seksistä nauttia kun tietää etten siitä itse nauti, joten on turhaa alkaa hommiin kaikesta huolimatta. Toisaalta on hän itsekin sanonut, että halut on laantuneet.

En tiedä onko tämä mitenkään vakavaa, asiassa vaivaa minua vain se, että mies joutuu elämään ilman seksiä parisuhteessa. Toistaiseksi hän ei onneksi ole kokenut sitä liian raskaana. Olisi kauheaa jos suhde loppuisi tämän vuoksi tai tulisi pettämistä tai muuta... Koska en voi tunteilleni mitään, enkä saa haluja syttymään millään keinottelulla.

 

[sanavain]

Ja ei minullakaan ole mitään ehkäisyä käytössä.

 

[no juu]

On kyllä kyse mulla ainakin ihan muusta.

Huomasin ihan saman, että lapsen jälkeen halutti pelkästään ovulaation aikaan, eikä todella joka kuukausi silloinkaan. Mutta kun oikein mietin asiaa, niin ei vain haluttanut se oma mies, ja suhteessa oli muitakin ongelmia. Koko tyyppi vain lakkasi kiinnostamasta.

Sittemmin on erottu, ja sen jälkeen seksielämä on kyllä kukoistanut. Vieläkään en oikein suostu uskomaan, että halut olis lähteneet pelkästään elämäntilanteen takia, koska ei se elämäntilanne eron jälkeen miksikään muutoin muuttunut. Nyt haluttaa koko_ajan. Ja mulla on kuparikierukka, ei pitäis vaikuttaa haluihin mitenkään, mut miksi ei hormonikierukka voisi vaikuttaa. Mulla ainakin pillerit vähensi halut aivan minimiin...

 

[no juu]

Mulla oli sellaista, että sitten kun väkisin yritin sen miehen vuoksi, niin tuli itku kyllä kesken ja oli pakko lopettaa. En vain yskinkertaisesti PYSTY, ellen halua. En pysty ts. syttymään vain siitä halusta, että antaisin toiselle... Mut toisaalta, en rakastanutkaan häntä enää silloin...

 

[sanavain]

Minulla kyse ei ole "no juu":n kaltaisesta ongelmasta, että sisimmillään oma kumppani ei vain kiinnosta. Seksuaalisia haluja ei ole mihinkään suuntaan, vaikka ennen olen ollut kova fantasioimaan jne. Miestäni rakastan suuresti.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";27408587]Kyllä siinä varmaan on kyse jostain muustakin, kuin hormonitoiminnasta, jos seksi ällöttää tai on niin vastemielistä, että itku tulee kesken kaiken.[/QUOTE]

Tiedän, että mulla olisi potentiaalia nauttiakin seksistä paljon, koska menneisyydessä niin oli. Mutta ymmärrän sen itsekin, että hormonien lisäksi tähän vaikuttaa muutkin jutut. Olen sitä miettinyt paljon ja kyllä luulen, että se johtuu kristillisestä taustasta. Seksi oli hävettävä asia, irstasta. Jotenkin synnittömyyden merkki oli olla aseksuaalinen.

 

[kljlkjkhjbhbnmb m m,nm,n,]

On se raskasta myös joutua olemaan ilman seksiä. Toivottavasti saat jotain apua pulmaasi ettei kohta molemmat joudu kärsimään.

 

["a p"]

On kyllä kyse mulla ainakin ihan muusta.

Huomasin ihan saman, että lapsen jälkeen halutti pelkästään ovulaation aikaan, eikä todella joka kuukausi silloinkaan. Mutta kun oikein mietin asiaa, niin ei vain haluttanut se oma mies, ja suhteessa oli muitakin ongelmia. Koko tyyppi vain lakkasi kiinnostamasta.

Sittemmin on erottu, ja sen jälkeen seksielämä on kyllä kukoistanut. Vieläkään en oikein suostu uskomaan, että halut olis lähteneet pelkästään elämäntilanteen takia, koska ei se elämäntilanne eron jälkeen miksikään muutoin muuttunut. Nyt haluttaa koko_ajan. Ja mulla on kuparikierukka, ei pitäis vaikuttaa haluihin mitenkään, mut miksi ei hormonikierukka voisi vaikuttaa. Mulla ainakin pillerit vähensi halut aivan minimiin...

Mullakin oli tuo vaihe, että koko mies lakkasi kiinnostamasta. Meillä oli todella huonot ajat parisuhteessa. Mutta nyt on vähän laantunut. Että kyllä sekin vaikutti todella paljon, että oli huonoissa väleissä koko ajan. Niin minäkin mietin, että tässä on muutakin kuin elämäntilanne taustalla.

 

["Vieras"]

Tottakai se on ahdistaa jos pitäisi tehdä elämässään jotain mitä ei halua. Mutta toisaalta sen halukkaamman ajatus on varmasti, että hän ei saa tehdä elämässään sitä mitä toivoisi eli karkeammin sanottuna lähes koko elämä tuntuu turhalta. Jos ei saa seksiä haluihinsa niin elämä on aika turhaa.

 

[hurlumhei]

Ärsyttää sekin, että pitää haluineen olla noin hormonien armoilla. Että ei voi itse edes päättää, milloin haluaa seksiä, kun elimistö päättää senkin. Emme edes suunnittele perheenlisäystä, mutta näköjään elimistöni "elättelee toivoa".

Tuota noin... Sulla on nyt vika ihan siellä oman pään sisällä, et ole sinut itsesi kanssa. Vaikka vakavaa asiaa onkin, mua meinasi huvittaa tuo "elimistöni ja hormonini päättävät haluista puolestani" - millä tavalla sä sitten haluaisit haluta, että kokisit päättäneesi itse? Siis juuri noinhan se oma halu syntyy, ympäristö ja tilanne ovat suotuisat ja hormonitkin ovat toiminnalle myötämieliset. Aivotkin ovat elin, joten joku kropanosahan sen päätöksen aina tekee ja kipinänkin antaa.

Vakavampaa asiaa: Jos kerran ette halua perheenlisäystä, ehkäiskää, hyvät ihmiset! Ei ihmekään, jos seksi ei nappaa, jos kokee, ettei halua raskaaksi, mutta ei ole suojautunut. Loppukin fiilis menee, kun esittää marttyyria ja kierii itsesäälissä, että "ei tässä ehkäisyä edes tarvita, kun ei ole seksiäkään", tuosta sitten pääsee kätevästi miettimään, että "en mää olin seksiä halunnutkaan" ja sitten kohta ihmetetllään, kun seksi ei maita.

Mikä se sun ongelma on, jonka yrität työntää hormonien syyksi? Onhan sulla menkatkin, sillä kroppa nyt vain on suunniteltu niin, että raskaudelle annetaan mahdollisuuksia. Ota se positiivisena asiana: sulla on mahdollisuus valita, haluatko raskaaksi. Jos ei kiinnosta, sulla on myös mahdollisuus ehkäistä ja silti ottaa ilo irti seksistä.

 

[hurlumhei]

En tarkoittanut ylläolevaa pahalla, tuli näköjään aika karkea teksti. Pahoittelen.

 

["a p"]

On se raskasta myös joutua olemaan ilman seksiä. Toivottavasti saat jotain apua pulmaasi ettei kohta molemmat joudu kärsimään.

Niinhän se on. Kunpa asiat olisi taas normaalisti.

 

["Juupajuu"]

Mulla hormonikierukka (ja vähän pilleritkin) vei halut kokonaan, ei tehnyt mieli ollenkaan. Johtui vissiin viimekädessä siitä että hormoonit vei kaiken tunnon ja orgasmista oli silloin turha haaveillakkaan... Kaks kuukautta kierukan poiston jälkeen alkoi taas makuuhuoneessa tapahtua

 

["a p"]

Minulla halut hävisi jo heti raskausuutisen saatuani. Lapsi on jo 3kk ja vieläkään ei tee mieli. Ei vaan tee, en voi sille mitään vaikka sanotaan että seksi on tahdon asia... Ja todella tahtoisin että mieheni edes saisi. Luonnollisestikaan mies ei voisi edes seksistä nauttia kun tietää etten siitä itse nauti, joten on turhaa alkaa hommiin kaikesta huolimatta. Toisaalta on hän itsekin sanonut, että halut on laantuneet.

En tiedä onko tämä mitenkään vakavaa, asiassa vaivaa minua vain se, että mies joutuu elämään ilman seksiä parisuhteessa. Toistaiseksi hän ei onneksi ole kokenut sitä liian raskaana. Olisi kauheaa jos suhde loppuisi tämän vuoksi tai tulisi pettämistä tai muuta... Koska en voi tunteilleni mitään, enkä saa haluja syttymään millään keinottelulla.

Minäkin tahtoisin tahtoa seksiä, mutta en pysty teeskentelemään. Tunnen syyllisyyttä, harmittaa miehen puolesta.

 

["a p"]

[QUOTE="Juupajuu";27408742]Mulla hormonikierukka (ja vähän pilleritkin) vei halut kokonaan, ei tehnyt mieli ollenkaan. Johtui vissiin viimekädessä siitä että hormoonit vei kaiken tunnon ja orgasmista oli silloin turha haaveillakkaan... Kaks kuukautta kierukan poiston jälkeen alkoi taas makuuhuoneessa tapahtua [/QUOTE]

Hyvä juttu. Mitä ehkäisyä käytät nyt, joka ei vie haluja?