haluan vain nukkua pois

[HALOO]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

 

[Eestlanna Savanna]

Mistä päi olet?Jos haluat voit laita yv,mä en kenellä ikinä kerro etenpäin..

 

[sama]

jos sinulla vaan on voimia, laita asioita kuntoon, yksi kerrallaan, näytä miehellesi ja lapsillesi että haluat yrittää, kohti parempaa huomista. Tartu pieniinkin hyviin asioihin. Pikkuhiljaa rakenna parempi mielikuva itsestäsi, itsellesi, silloin myös muut näkevät sinut samassa valossa.

mulla olisi voimia jos olisi lupaukksia tulevasta. mä yritin muutaman päivän mutta ei se korjannut tilannetta. mulla olisi niitä voimia jos mulla olisi edes toiveita ehjästä huomisesta. sillä jaksaisin. nyt en jaksa. olen menettänyt tärkeimmät asiat elämäässäni. ja sen rakkauden joka miehelläni vieelä kuukausia sitten oli. lapset on tärkeitä, mutta kaipaan vierelleni sitä vahvaa puolisoa. niinhän se on että asioita arvostaa ja katsoo uudessa valossa kun ne on menettänyt. ne pikkuasiatkin tuntuvat ihan juhlalta. yksi asia toisensa jälkeen on mättänyt. jokainen päivä tuo tulllessaan uuden pettymyksen. en vain saa itseäni kasaan ja ryhdistymään. mies leikkii kissa hiirtä kanssani. välillä luppaa ja välillä ottaa pois. ja muutaman päivän päästä sanoo että sanoi niin vain saadakseen mut rauhoittumaan. ne pahat sanat iskevät kuin tikari rintaan...

 

[sama]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

kumpa tää olisi provo. halusin vain kierjoitella ja purkaa tunteitani. mies lähti tuossa menemään ja pakko jotain tehdä. en mä tiedä miksi tänne edes kirjoitin. tää on vain niin totta. anteeksi jos pilasin jonkun päivän. mutta toivotaan että sulla on asiat hyvinn. mulla ne vain ei ole. pihhalla paistaa aurinko ja mä haudon vain synkkiä ajatuksia sisällä. olen siis armosta vielä täällä kunnes löydän oman asunnon.

 

[Eestlanna Savanna]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

 

[Yks]

jos sinulla vaan on voimia, laita asioita kuntoon, yksi kerrallaan, näytä miehellesi ja lapsillesi että haluat yrittää, kohti parempaa huomista. Tartu pieniinkin hyviin asioihin. Pikkuhiljaa rakenna parempi mielikuva itsestäsi, itsellesi, silloin myös muut näkevät sinut samassa valossa.

mulla olisi voimia jos olisi lupaukksia tulevasta. mä yritin muutaman päivän mutta ei se korjannut tilannetta. mulla olisi niitä voimia jos mulla olisi edes toiveita ehjästä huomisesta. sillä jaksaisin. nyt en jaksa. olen menettänyt tärkeimmät asiat elämäässäni. ja sen rakkauden joka miehelläni vieelä kuukausia sitten oli. lapset on tärkeitä, mutta kaipaan vierelleni sitä vahvaa puolisoa. niinhän se on että asioita arvostaa ja katsoo uudessa valossa kun ne on menettänyt. ne pikkuasiatkin tuntuvat ihan juhlalta. yksi asia toisensa jälkeen on mättänyt. jokainen päivä tuo tulllessaan uuden pettymyksen. en vain saa itseäni kasaan ja ryhdistymään. mies leikkii kissa hiirtä kanssani. välillä luppaa ja välillä ottaa pois. ja muutaman päivän päästä sanoo että sanoi niin vain saadakseen mut rauhoittumaan. ne pahat sanat iskevät kuin tikari rintaan...

Muutaman päivän? Ja vaan joitaki kuukausia sitten? Ja nyt meinaat luovuttaa loppuelämäksi. Katsoppa vaikka kesään asti ennen kuin teet noin suuria ratkaisuja, vähä suhteellisuutta kehiin. Ja oikeasti, sinä et elä yhtä miestä varten eikä hän voi olla ratkaisija elätkö vai et. Itsesääli on silloin tällöin ok, mutta siihen ei voi jäädä rypemään.

 

[sama]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

 

[Eestlanna Savanna]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

 

[sama]

jos sinulla vaan on voimia, laita asioita kuntoon, yksi kerrallaan, näytä miehellesi ja lapsillesi että haluat yrittää, kohti parempaa huomista. Tartu pieniinkin hyviin asioihin. Pikkuhiljaa rakenna parempi mielikuva itsestäsi, itsellesi, silloin myös muut näkevät sinut samassa valossa.

mulla olisi voimia jos olisi lupaukksia tulevasta. mä yritin muutaman päivän mutta ei se korjannut tilannetta. mulla olisi niitä voimia jos mulla olisi edes toiveita ehjästä huomisesta. sillä jaksaisin. nyt en jaksa. olen menettänyt tärkeimmät asiat elämäässäni. ja sen rakkauden joka miehelläni vieelä kuukausia sitten oli. lapset on tärkeitä, mutta kaipaan vierelleni sitä vahvaa puolisoa. niinhän se on että asioita arvostaa ja katsoo uudessa valossa kun ne on menettänyt. ne pikkuasiatkin tuntuvat ihan juhlalta. yksi asia toisensa jälkeen on mättänyt. jokainen päivä tuo tulllessaan uuden pettymyksen. en vain saa itseäni kasaan ja ryhdistymään. mies leikkii kissa hiirtä kanssani. välillä luppaa ja välillä ottaa pois. ja muutaman päivän päästä sanoo että sanoi niin vain saadakseen mut rauhoittumaan. ne pahat sanat iskevät kuin tikari rintaan...

Muutaman päivän? Ja vaan joitaki kuukausia sitten? Ja nyt meinaat luovuttaa loppuelämäksi. Katsoppa vaikka kesään asti ennen kuin teet noin suuria ratkaisuja, vähä suhteellisuutta kehiin. Ja oikeasti, sinä et elä yhtä miestä varten eikä hän voi olla ratkaisija elätkö vai et. Itsesääli on silloin tällöin ok, mutta siihen ei voi jäädä rypemään.

siis nyt yritin viikon olla oma iloinen itseni. enkä antaa toisen pompottaa. mutta sorruin sitten ruikuttamiseen ja itkemiseen ja liimauduin itsesäälissä mieheni viereen. mun piti näyttää ja ollaq vahva. mutta kun en siihen pysty. joka päivä teen vaain lisää virheitä.

 

[sama]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

 

[Annu]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

Nyt menet suihkuun, peset itsesi, vaihdat vaatteet, pakkaat kamppeesi ja kävelet ulos. Menet hotelliin tai sukulaisille tms. Annat miehesikin tuuletella ajatuksiaan.

Jos sinä olet pahuuksia tehnyt on sinun annettava miehellesi aikaa ilman sinua. Haet oman kämpän ja hankit oman elämän. Lapset otat mukaan tai haet myöhemmin. Näin minä tekisin, jos yhteiselo on lopullisesti finito.

 

[Eestlanna Savanna]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

ymmärrän että herääminen todellisuteen on vaikea ja tuskallista.Mutta jos mies kohtelee sua niin kun sä pyydät anteeksi ja haluat muuta kaikki paremmaksi,sitten miehellä on joku vika :| Mä tiedän että sä haluat tehdä itsemurhaa vain tämän takia että mies olisi saanut tuntea syylisyttä,mutta voin sanoa miehiä ovat ihan erilaisia kuin naiset vaikka jos hyppät seinälle se ei auta.Melkein jokaiselle naiselle se on vaikea kun tommosta tapahtu,mutta kuitenkin ole kärsivälinen ja kestää tämä paha aika lapsien takia :hug: kaikki vielä muutu paremmaksi,näet sen itse :hug:

 

[Eestlanna Savanna]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

et nyt mutta pikkuhilja,muista vaan että ei ole kiirettä :hug: menee nyt ja tee vaikka teetä itselle sekin vähän rauhoita ja ajattelee jotain muuta.Onko sulla sukulaisia tai joku jos annat vaikka lapsia heille hoitamaan ja menet itse jonnekin,vaikka risteilylle tai kylpylään hotelliin,missä on joku hieno ravintola ja ruokaa/ juoma :hug:

 

[sama]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

ymmärrän että herääminen todellisuteen on vaikea ja tuskallista.Mutta jos mies kohtelee sua niin kun sä pyydät anteeksi ja haluat muuta kaikki paremmaksi,sitten miehellä on joku vika :| Mä tiedän että sä haluat tehdä itsemurhaa vain tämän takia että mies olisi saanut tuntea syylisyttä,mutta voin sanoa miehiä ovat ihan erilaisia kuin naiset vaikka jos hyppät seinälle se ei auta.Melkein jokaiselle naiselle se on vaikea kun tommosta tapahtu,mutta kuitenkin ole kärsivälinen ja kestää tämä paha aika lapsien takia :hug: kaikki vielä muutu paremmaksi,näet sen itse :hug:

ei se muutu paremmaksi. mä ymmärrrän miestäni. kurjaa sen on katsoa toisen surkuttelua ja jankkaamista. itkeminen ja ruikuttaminen on varmasti pahinta. mutta mä vain roikun ja valitan. ja se syyttää että kalastan vain itsesääliä. sanoo että harkinta-aika on just sitä varten että saa harkita. mutta epätoivoissani pilaan kaiken. sanoin että sen vois vielä yhdessä perua, ja jos näyttää siltä ettei tuu mitään niin laittaa uudelleen vireille. ja se sano ettei tee sitä siksi että mun olis parempi olla. eli kidutusta tämä on. tiedän etttei sen mieli muutu ja se piinaa mua lupauksillaan. ja jotenkin se nauttii nähdä mun kärsivän. saan vain katsoa vieressä toisen porskuttamista. ehkä se tavallaan käyttäytyy näin että oikeesti haluaisi ymmäärtää mun lähtevän. syönyt en oo moneen päivään ja kurjaa lastenkin nähdä mut tässä jamassa. taidan ottaa unipillerin mutta pelkään että jään niihin koukkuun. tää jankkaaminen ja ruikuttaminen on kauheata. ja se että haluaa olla toisen lähellä. mutta epätoivoinen on epätoivoinen. mulla vain ei ole voimia..

 

[sama]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

et nyt mutta pikkuhilja,muista vaan että ei ole kiirettä :hug: menee nyt ja tee vaikka teetä itselle sekin vähän rauhoita ja ajattelee jotain muuta.Onko sulla sukulaisia tai joku jos annat vaikka lapsia heille hoitamaan ja menet itse jonnekin,vaikka risteilylle tai kylpylään hotelliin,missä on joku hieno ravintola ja ruokaa/ juoma :hug:

ei mulla ole rahaa eikä sukulaisia. haluaisin miehenkkin näkevän musta uusia puolia, mutta kun voimat ei riitä. olen työtön tällä hetkellä ja aikaa on liikaa miettiä asioita. en pysty olemaan edes onnellinen vaikka olen kotona kun tiedän että se on vaain pelkkää jatkoaikaa. mies armosta ottaa mua mukaansa katsomaan kun se ostelee itselleen jotain. mä kuljen vieressä kuin hiiri. mun pitäis vielä kustantaa sille rahoistani uusia vaatteita. voi ei ei elämä tälläitä ennnen ollut. mies on elänyt tunnollisesti perheelleen 15 vuotta, ja sitten mä pilaan kaiken..

 

[vieras79]

jos olet itse tän aiheuttanut niin turhaan kieriskelet itse säälissä,,ota itseesi niskasta kiinni ja rohkeesti kohti tulevaa,on turhaa roikkua siinä minkä on menettäny koska se pahentaa vaan tilannetta.
Ja itsari auttaa vaan sua ei ketään muuta,ja sillon et näkis lapsia ollenkaan!
Anna miehellesi ja lapsillesi rauha ja muuta pois,joudut väkisin huolehtimaan itsestäsi ja silloin akut latautuu ja jaksat,,
ihan varmasti sulla on elämässä viellä paljon asiota joita sun kuuluu tehdä,kokea ja antaa,,
varmasti sua varten on ihminen joka kuuntelee ja elää sun kanssa onnellisena loppuelämän,,

jos sun olis määrä nyt kuolla et kirjoittelis täällä vaan päättäisit päiväs,mikään tehty asia ei ole kuoleman vakavaa jos se ei sitä aiheuta sulle tai toiselle.
Miehes ei voi sua tuomita etkä sinä itsekkään,viimeisen tuomion antaa yläkerran herra!

 

[sama]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

Nyt menet suihkuun, peset itsesi, vaihdat vaatteet, pakkaat kamppeesi ja kävelet ulos. Menet hotelliin tai sukulaisille tms. Annat miehesikin tuuletella ajatuksiaan.

Jos sinä olet pahuuksia tehnyt on sinun annettava miehellesi aikaa ilman sinua. Haet oman kämpän ja hankit oman elämän. Lapset otat mukaan tai haet myöhemmin. Näin minä tekisin, jos yhteiselo on lopullisesti finito.

mä en saa lapsiani, koska mulla on masennustausta. ei mun sairashistorialla saa lapsia. ajattelin kun pääsin kirjoille että mies muuttaisi mielipiteen tai lähtisi itse pois. yhtä vaikeaa on luopua kummastakin sekä lapsista että miehistä. kun haluaisi että perhe on ehjä. ehdotin miehelle että sanottaisi lapsille ettei erotakaan ja mentäisiin jonnekkin syömään, mut ei...

 

[näin]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

et nyt mutta pikkuhilja,muista vaan että ei ole kiirettä :hug: menee nyt ja tee vaikka teetä itselle sekin vähän rauhoita ja ajattelee jotain muuta.Onko sulla sukulaisia tai joku jos annat vaikka lapsia heille hoitamaan ja menet itse jonnekin,vaikka risteilylle tai kylpylään hotelliin,missä on joku hieno ravintola ja ruokaa/ juoma :hug:

ei mulla ole rahaa eikä sukulaisia. haluaisin miehenkkin näkevän musta uusia puolia, mutta kun voimat ei riitä. olen työtön tällä hetkellä ja aikaa on liikaa miettiä asioita. en pysty olemaan edes onnellinen vaikka olen kotona kun tiedän että se on vaain pelkkää jatkoaikaa. mies armosta ottaa mua mukaansa katsomaan kun se ostelee itselleen jotain. mä kuljen vieressä kuin hiiri. mun pitäis vielä kustantaa sille rahoistani uusia vaatteita. voi ei ei elämä tälläitä ennnen ollut. mies on elänyt tunnollisesti perheelleen 15 vuotta, ja sitten mä pilaan kaiken..

Lopeta se kitinä ja ryhdistäydy.Hanki itselles ja lapsille oma kämppä ja näytä sille miehelle että sä pärjäät ilman sitäkin.Olemalla hiiri se myös kohtelee sua kuin hiirtä.Mitä niin pahaa sä olet tehnyt ettei mies anna anteeksi?unohtanu pestä sen lempipaidan vai?

 

[sama]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

et nyt mutta pikkuhilja,muista vaan että ei ole kiirettä :hug: menee nyt ja tee vaikka teetä itselle sekin vähän rauhoita ja ajattelee jotain muuta.Onko sulla sukulaisia tai joku jos annat vaikka lapsia heille hoitamaan ja menet itse jonnekin,vaikka risteilylle tai kylpylään hotelliin,missä on joku hieno ravintola ja ruokaa/ juoma :hug:

ei mulla ole rahaa eikä sukulaisia. haluaisin miehenkkin näkevän musta uusia puolia, mutta kun voimat ei riitä. olen työtön tällä hetkellä ja aikaa on liikaa miettiä asioita. en pysty olemaan edes onnellinen vaikka olen kotona kun tiedän että se on vaain pelkkää jatkoaikaa. mies armosta ottaa mua mukaansa katsomaan kun se ostelee itselleen jotain. mä kuljen vieressä kuin hiiri. mun pitäis vielä kustantaa sille rahoistani uusia vaatteita. voi ei ei elämä tälläitä ennnen ollut. mies on elänyt tunnollisesti perheelleen 15 vuotta, ja sitten mä pilaan kaiken..

Lopeta se kitinä ja ryhdistäydy.Hanki itselles ja lapsille oma kämppä ja näytä sille miehelle että sä pärjäät ilman sitäkin.Olemalla hiiri se myös kohtelee sua kuin hiirtä.Mitä niin pahaa sä olet tehnyt ettei mies anna anteeksi?unohtanu pestä sen lempipaidan vai?

hain avioeroa hetken huumassa ja tulin katumapäälle. sitä se ei anna anteeksi. kuuluu tuohon masennuskuvioon ja sellaiseen maaniseen vaiheeseen. sekä liikuin paljon erään tutun miehen seurassa joka myös on masentunut. haimme toisistamme vertaistukea. ja kaikkea en tähän halua edes kirjoittaa. mutta pettänyt en ole koskaan,

 

[Eestlanna Savanna]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

ymmärrän että herääminen todellisuteen on vaikea ja tuskallista.Mutta jos mies kohtelee sua niin kun sä pyydät anteeksi ja haluat muuta kaikki paremmaksi,sitten miehellä on joku vika :| Mä tiedän että sä haluat tehdä itsemurhaa vain tämän takia että mies olisi saanut tuntea syylisyttä,mutta voin sanoa miehiä ovat ihan erilaisia kuin naiset vaikka jos hyppät seinälle se ei auta.Melkein jokaiselle naiselle se on vaikea kun tommosta tapahtu,mutta kuitenkin ole kärsivälinen ja kestää tämä paha aika lapsien takia :hug: kaikki vielä muutu paremmaksi,näet sen itse :hug:

ei se muutu paremmaksi. mä ymmärrrän miestäni. kurjaa sen on katsoa toisen surkuttelua ja jankkaamista. itkeminen ja ruikuttaminen on varmasti pahinta. mutta mä vain roikun ja valitan. ja se syyttää että kalastan vain itsesääliä. sanoo että harkinta-aika on just sitä varten että saa harkita. mutta epätoivoissani pilaan kaiken. sanoin että sen vois vielä yhdessä perua, ja jos näyttää siltä ettei tuu mitään niin laittaa uudelleen vireille. ja se sano ettei tee sitä siksi että mun olis parempi olla. eli kidutusta tämä on. tiedän etttei sen mieli muutu ja se piinaa mua lupauksillaan. ja jotenkin se nauttii nähdä mun kärsivän. saan vain katsoa vieressä toisen porskuttamista. ehkä se tavallaan käyttäytyy näin että oikeesti haluaisi ymmäärtää mun lähtevän. syönyt en oo moneen päivään ja kurjaa lastenkin nähdä mut tässä jamassa. taidan ottaa unipillerin mutta pelkään että jään niihin koukkuun. tää jankkaaminen ja ruikuttaminen on kauheata. ja se että haluaa olla toisen lähellä. mutta epätoivoinen on epätoivoinen. mulla vain ei ole voimia..

Olet vaan niin masentunut etkä näe ulospässyä nyt,se on hirveän vaikea,tiedän Jos kuitenkin vaarat ajan huomenna heti aamulla lääkärille ja kerrot ihan kaikki tai vaikka kirjoita kaikki tunnet paperille tänään ja anna sen laakärille,Älä pelkää unilääkeitä,mäkin otan niitä silloin tällöin,otin eilenkin ja muista elämää se vaan on,meillä kaikkilla on jotain,elämä ei voi olla täydellinen ja kuitenkin sulla neljä lasta ajattelee miten ylpeä sun pitäis olla =)

 

[vieras]

Sä olet lopussa ja mies kohtelee sua noin tylysti? No hyi että. Mitä teet miehellä joka ei tue silloin kun sitä eniten tarvitsisit?

Ja jos jossain takaraivossasi jyskyttää ajatus siitä, että mies suree perääsi jos tapat itsesi, niin hei, mitä sitten vaikka surisikin? Et sinä enää siitä tietäisi mitään.

Sanon kolmannen kerran, että usko pois, pääset tästä yli, vahvistut ja saavutat vielä jotain hienoa. Älä tapa itseäsi.

 

[sama]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

ymmärrän että herääminen todellisuteen on vaikea ja tuskallista.Mutta jos mies kohtelee sua niin kun sä pyydät anteeksi ja haluat muuta kaikki paremmaksi,sitten miehellä on joku vika :| Mä tiedän että sä haluat tehdä itsemurhaa vain tämän takia että mies olisi saanut tuntea syylisyttä,mutta voin sanoa miehiä ovat ihan erilaisia kuin naiset vaikka jos hyppät seinälle se ei auta.Melkein jokaiselle naiselle se on vaikea kun tommosta tapahtu,mutta kuitenkin ole kärsivälinen ja kestää tämä paha aika lapsien takia :hug: kaikki vielä muutu paremmaksi,näet sen itse :hug:

ei se muutu paremmaksi. mä ymmärrrän miestäni. kurjaa sen on katsoa toisen surkuttelua ja jankkaamista. itkeminen ja ruikuttaminen on varmasti pahinta. mutta mä vain roikun ja valitan. ja se syyttää että kalastan vain itsesääliä. sanoo että harkinta-aika on just sitä varten että saa harkita. mutta epätoivoissani pilaan kaiken. sanoin että sen vois vielä yhdessä perua, ja jos näyttää siltä ettei tuu mitään niin laittaa uudelleen vireille. ja se sano ettei tee sitä siksi että mun olis parempi olla. eli kidutusta tämä on. tiedän etttei sen mieli muutu ja se piinaa mua lupauksillaan. ja jotenkin se nauttii nähdä mun kärsivän. saan vain katsoa vieressä toisen porskuttamista. ehkä se tavallaan käyttäytyy näin että oikeesti haluaisi ymmäärtää mun lähtevän. syönyt en oo moneen päivään ja kurjaa lastenkin nähdä mut tässä jamassa. taidan ottaa unipillerin mutta pelkään että jään niihin koukkuun. tää jankkaaminen ja ruikuttaminen on kauheata. ja se että haluaa olla toisen lähellä. mutta epätoivoinen on epätoivoinen. mulla vain ei ole voimia..

Olet vaan niin masentunut etkä näe ulospässyä nyt,se on hirveän vaikea,tiedän Jos kuitenkin vaarat ajan huomenna heti aamulla lääkärille ja kerrot ihan kaikki tai vaikka kirjoita kaikki tunnet paperille tänään ja anna sen laakärille,Älä pelkää unilääkeitä,mäkin otan niitä silloin tällöin,otin eilenkin ja muista elämää se vaan on,meillä kaikkilla on jotain,elämä ei voi olla täydellinen ja kuitenkin sulla neljä lasta ajattelee miten ylpeä sun pitäis olla =)

mä en halua joutua sairaalaan. tulisi pitkä sairaalajakso. ja unilääkkeen otin jo aamulla enkä halua jäädä niihin koukkuun. mutta tää oleminen teekee niin pahaa. meinaa tähän aikaan illasta en halua ottaa tuota unilääkettä. diapamia mulla on pahimpaan ahdistukkseen mutta ei se paljoa auta ja niihinkin jää koukkuun. ja mulla on raha-asiat huonosti. eli sairaalaan enn voi mennä koska jatko riippuu eräistä testeistä mitä mulle tehdään. eli rahat tulevat olemaan katkolla. eikä mulla ole rahaa maksaa takuuvuokria. olen rahaton surullinen ja masentunut. ei siihen noi lääkkeetkään auta. eikä tähän olotilaan.

 

[Eestlanna Savanna]

Eiks tälläset ketjut vois poistaa suoraan? Tää EI oo oikea paikka näille.Vtuttaa ku näitä on jatkuvasti ja osa pelkkää provoa jotka vaa jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

No hyvää että joku kirjoitta tänne,se helpotta oloa..

en tiedä että helpottaako. nyt mä ravaan vain tupaalla. pesulla en oo ees käynyt ja pihalle en voi mennä. mies onnessaan laskee päiviä koska pääsee musta eroon. mulla on niin paha olo olla. mä vain itken sille ja pyydän anteeksi. ja lupaan ja luppaan kaikkea. mutta kun se on päätöksensä tehnyt niin sille en voi mitään. olin mä onnellinen että se otti mut kirjoille tähän takas. mutta sitä iljettää mun olemus ja josm meen liian lähelle se heittelee mua kuin räsynukkea. että ei ole helppoa. huutaa jokia päivä että häipyisin sen elämästä. rankkaa tää on kaikille. onnellinen olen että saan vielä olla täällä. mutta en mä halua lähteä hakemaan sitä kurjaa yksiötä. tiedän että mun kohtalo olisi joku puliämmän kohtalo. nyt mä ymmärrän miks ihmiset juo itsensä rappiolle. se on varmaan se toinen lievitys siihen että riistäisi hengen. mies kohtelee mua kuin koirAA ja kynnysmattoa. ivailee mulle. ja mä vaan toivon että tulisi parempi huominen. ja nauttiihan tuo tuosta solvauksesta. mä jaksan vain jokaisen päivän ottamalla noita masislääkkeitä. ja nukahtamislääkkeitä. kai se on pparempi niitäkin ottaa kuin tehdä jootain. mutta se herääminen todellisuuteen on yhtä tuskaa.

ymmärrän että herääminen todellisuteen on vaikea ja tuskallista.Mutta jos mies kohtelee sua niin kun sä pyydät anteeksi ja haluat muuta kaikki paremmaksi,sitten miehellä on joku vika :| Mä tiedän että sä haluat tehdä itsemurhaa vain tämän takia että mies olisi saanut tuntea syylisyttä,mutta voin sanoa miehiä ovat ihan erilaisia kuin naiset vaikka jos hyppät seinälle se ei auta.Melkein jokaiselle naiselle se on vaikea kun tommosta tapahtu,mutta kuitenkin ole kärsivälinen ja kestää tämä paha aika lapsien takia :hug: kaikki vielä muutu paremmaksi,näet sen itse :hug:

ei se muutu paremmaksi. mä ymmärrrän miestäni. kurjaa sen on katsoa toisen surkuttelua ja jankkaamista. itkeminen ja ruikuttaminen on varmasti pahinta. mutta mä vain roikun ja valitan. ja se syyttää että kalastan vain itsesääliä. sanoo että harkinta-aika on just sitä varten että saa harkita. mutta epätoivoissani pilaan kaiken. sanoin että sen vois vielä yhdessä perua, ja jos näyttää siltä ettei tuu mitään niin laittaa uudelleen vireille. ja se sano ettei tee sitä siksi että mun olis parempi olla. eli kidutusta tämä on. tiedän etttei sen mieli muutu ja se piinaa mua lupauksillaan. ja jotenkin se nauttii nähdä mun kärsivän. saan vain katsoa vieressä toisen porskuttamista. ehkä se tavallaan käyttäytyy näin että oikeesti haluaisi ymmäärtää mun lähtevän. syönyt en oo moneen päivään ja kurjaa lastenkin nähdä mut tässä jamassa. taidan ottaa unipillerin mutta pelkään että jään niihin koukkuun. tää jankkaaminen ja ruikuttaminen on kauheata. ja se että haluaa olla toisen lähellä. mutta epätoivoinen on epätoivoinen. mulla vain ei ole voimia..

Olet vaan niin masentunut etkä näe ulospässyä nyt,se on hirveän vaikea,tiedän Jos kuitenkin vaarat ajan huomenna heti aamulla lääkärille ja kerrot ihan kaikki tai vaikka kirjoita kaikki tunnet paperille tänään ja anna sen laakärille,Älä pelkää unilääkeitä,mäkin otan niitä silloin tällöin,otin eilenkin ja muista elämää se vaan on,meillä kaikkilla on jotain,elämä ei voi olla täydellinen ja kuitenkin sulla neljä lasta ajattelee miten ylpeä sun pitäis olla =)

mä en halua joutua sairaalaan. tulisi pitkä sairaalajakso. ja unilääkkeen otin jo aamulla enkä halua jäädä niihin koukkuun. mutta tää oleminen teekee niin pahaa. meinaa tähän aikaan illasta en halua ottaa tuota unilääkettä. diapamia mulla on pahimpaan ahdistukkseen mutta ei se paljoa auta ja niihinkin jää koukkuun. ja mulla on raha-asiat huonosti. eli sairaalaan enn voi mennä koska jatko riippuu eräistä testeistä mitä mulle tehdään. eli rahat tulevat olemaan katkolla. eikä mulla ole rahaa maksaa takuuvuokria. olen rahaton surullinen ja masentunut. ei siihen noi lääkkeetkään auta. eikä tähän olotilaan.

Mistä päin olet?Kerro sen minulle vaikka yv viestilla,jos vaikka tarvitset apua...

ja sairala ei ole mikään paha paikka sielä sä saat levätä niin paljon kun haluat ja olla rauhassa.nii ja toi diapami on enemmän ahdistuksen poistava lääke,kokeilee seroquel,kysyy lääkäriltä ,se tuo unta heti,ahh mikä lääke B) etkä jää koukuun niistä:hug:

ja kuitenkin yritä tehdä jotain muuta ajatteleminen eikä itsemurha ole mikään ratkaisu :hug:

 

[näin]

Oletko sä kotona paljon?Mitä jos menet vaikka kahvilaan jonkun kanssa tai lapsien kanssa tai yksin? =) Me ihmiset olemme sellaisia ja keksimme pienestä asiasta aina joku iso,pitäis vaan yrittä vaikka vaikea se on tehdä jotain muuta ja heitä omia typeriä ajatuksia pois päästä:hug:

mä en vain pysty...

et nyt mutta pikkuhilja,muista vaan että ei ole kiirettä :hug: menee nyt ja tee vaikka teetä itselle sekin vähän rauhoita ja ajattelee jotain muuta.Onko sulla sukulaisia tai joku jos annat vaikka lapsia heille hoitamaan ja menet itse jonnekin,vaikka risteilylle tai kylpylään hotelliin,missä on joku hieno ravintola ja ruokaa/ juoma :hug:

ei mulla ole rahaa eikä sukulaisia. haluaisin miehenkkin näkevän musta uusia puolia, mutta kun voimat ei riitä. olen työtön tällä hetkellä ja aikaa on liikaa miettiä asioita. en pysty olemaan edes onnellinen vaikka olen kotona kun tiedän että se on vaain pelkkää jatkoaikaa. mies armosta ottaa mua mukaansa katsomaan kun se ostelee itselleen jotain. mä kuljen vieressä kuin hiiri. mun pitäis vielä kustantaa sille rahoistani uusia vaatteita. voi ei ei elämä tälläitä ennnen ollut. mies on elänyt tunnollisesti perheelleen 15 vuotta, ja sitten mä pilaan kaiken..

Lopeta se kitinä ja ryhdistäydy.Hanki itselles ja lapsille oma kämppä ja näytä sille miehelle että sä pärjäät ilman sitäkin.Olemalla hiiri se myös kohtelee sua kuin hiirtä.Mitä niin pahaa sä olet tehnyt ettei mies anna anteeksi?unohtanu pestä sen lempipaidan vai?

hain avioeroa hetken huumassa ja tulin katumapäälle. sitä se ei anna anteeksi. kuuluu tuohon masennuskuvioon ja sellaiseen maaniseen vaiheeseen. sekä liikuin paljon erään tutun miehen seurassa joka myös on masentunut. haimme toisistamme vertaistukea. ja kaikkea en tähän halua edes kirjoittaa. mutta pettänyt en ole koskaan,

Sitten elät sen tosiasian kanssa että olet avioeroa hakenut ja hakenut lohtua toisesta miehestä.Onhan se loukkaus puolisoa kohtaan ja vaikea anteeksiannettava asia.Jos olet henkisesti sairas niin ettet lastesi huoltajuutta ja asumista luoksesi saa sinulla on vaihtoehtona jatkaa elämää viikonloppuäitinä.Ei se ole huono vaihtoehto sekään vaikka nyt tuntuisi maailmanlopulta.
Asennoidut sitten vaan elämään jatkossa niin että arkesi koostuu itsesi hoitamisesta kuntoon,lepäät,harrastat,kun jaksat haet töitä tai opiskelet.Satsaat energiasi ja aikasi lapsiisi niinä aikoina kun he luonasi ovat.Nautit äitiydestä mutta vähän eri tavalla kuin tähän asti.

 

[liekki]

ja olla mummo... ota tavoite,ja pyri sitä kohti...