Harkitseeko kukaan muu eroa?

[vieras]

Meillä on kaksi pientä lasta, ja minusta tuntuu, etten ole enää pitkään aikaan rakastanut miestäni. Meillä on näkemyseroja monesta asiasta, tällä hetkellä eniten miehen omien menojen/harrastusten suhteen.. Kinastelemme usein, ja välillä riitelemme rajustikin. Itsestäni tuntuu, että ainut syy olla yhdessä on lapset. Hellyyttä meillä ei ole, ei koskaan halata tms paitsi silloin kun mies tahtoo seksiä.

Tuntuu pahalta huomata, että puolisoni on aivan väärä henkilö minulle, enkä usko että koskaan olen onnellinen jos ajattelen loppuelämän viettämistä hänen kanssaan.

 

[Tältä]

mustakin tuntuu ja päivittäin mietin asiaa

 

[terkkari]

hengitä syvään ja huokase. mieti nyt suhteenne plussia ja miinuksia ja vertaa sitä millainen perhe-elämä lastenkin kannalta teillä on nyt ja sittens itä millainen se olisi jos eroaisitte. Eihän kyseessä ole nyt väsymys tm, joka saa tunteet herkiksi ja pinnan kiristymään? Miten olisi päivä kahdelleen, jolloin puhuisitte asiat halki? Älä tee hätäköityjä ratkaisuja, lastenkin vuoksi.

 

[ap]

hengitä syvään ja huokase. mieti nyt suhteenne plussia ja miinuksia ja vertaa sitä millainen perhe-elämä lastenkin kannalta teillä on nyt ja sittens itä millainen se olisi jos eroaisitte. Eihän kyseessä ole nyt väsymys tm, joka saa tunteet herkiksi ja pinnan kiristymään? Miten olisi päivä kahdelleen, jolloin puhuisitte asiat halki? Älä tee hätäköityjä ratkaisuja, lastenkin vuoksi.

Lasten takia eron ajatteleminen tuntuukin pahalta ajatukselta. Mies osaa olla hyvä isä silloin kun viitsii, mutta hänellä on tosi paljon omia menoja, ja tietenkin kaipaisin hänen läsnäoloaan kotona nyt kun lapset ovat pieniä (molemmat vielä alle 2v).

Tältä on tuntunut jo pitkään, olen usein miettinyt esim. perheneuvolakäyntiä tms mutta mies ei ole innostunut niistä.

Väsymystä varmasti on, kun kuopus heräilee paljon öisin, mutta ei se selitä kaikkea. Kahdenkeskistä aikaa meillä ei ole, se varmaan voisi tehdä hyvää, mutta jos joskus saamme lapset hoitoon niin mies tekee ennemmin omia juttujaan, kuin viettää aikaa kanssani.

 

[tuvok]

Kyllä! Minäkin harkitsen eroa, koska olen tajunnut ei tämä nykyinen mieheni ole tosiaankaan elämänimies... en vaan tiedä onko sitä elämän miestä olemassakaan.
Toisaalta ehkä olisi parempi olla loppuelämä vaikka ilman miestä sitten. Minun miehessäni tosin ei ole mitään vikaa sinällään, ei tapella tai muuta, arki sujuu hienosti yms. Meilläkin kaksi pientä lasta ja minulla opiskelut kesken. En vaan tunne mitään fyysistä miestäni kohtaan ja nyt olen kaiken lisäksi alkanut pettämään... =(

 

[vieras]

Tutulta kuulostaa! En tuskin ole koskaan edes rakastanut miestäni. Eikä tilannetta helpottanut sekään, kun tapasin erään tyypin. Ja häntä oon rakastanut jo 7 vuotta, vaikka ei olla tavattukaan ku pari kertaa tuona aikana.