Haukkukaa mua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Oon 27v työtön, mulla on 29v mies ja 10kk vauva. Oon pettänyt monta kertaa (vuosia sitten). Mulla ei ole ammattia, eikä ajokorttia. Mulla ei ole ystäviä. Mulla on paljon vihamiehiä, 2 on yrittänyt tappaa. Oon käyttänyt huumeita. Mun vanhemmat on juoppoja. Oon istunut vankilassa. Oon tehnyt varmaan kaikkea kiellettyä.

Mulla on masennus ja tänään mä aion tappaa itseni, joten... Go ahead and push me!
 
Paljon huonoa huonoa tapahtunut elämässäsi. Olisiko nyt sen hyvän aika? Aloita vaikka tuosta ammatinhankinnasta ja hae koulutukseen. Koulussa tapaat uusia ihmisiä ja ehkä ystäviä. Valmistut, saat työpaikan, ajat ajokortin...
Miksi tappaa itsensä ja varsinkin, kun olet pienen lapsen äiti? Nyt on aika vain muuttaa elämää.
 
Musta tuntuu myös tuolta aina kun olen juonut ja koitan siks pysyä raittiina. Mun isä ampui itsensä ja naisystävänsä, mut on raiskattu, veli hakkas sairaalaan, olen koittanut lääkkeillä viis kertaa kuolla ja sen olen oppinut että sitä ei voi sitten katua seuraavana päivänä jos onnistuu. PS: Mä ajattelen huumorilla myöskin sellaista että eiks siellä haudassa ole aika tylsääkin sitten kuiteskin, pelkkää pimeyttä..
 
Itsemurha-ajatuksia esiintyy yleisimmin masentuneilla ihmisillä -> masennus on sairaus josta parannutaan (lievissä tapauksissa ei välttämättä tarvita hoitoa, mutta itsemurha-ajatukset viittaavat vakavaan masennukseen joka vaatii lääkehoitoa ja mahdollisesti psykoterapiaa).
=> jos menisit lääkärille puhumaan ajatuksistasi ja itsemurhasuunnitelmistasi, saisit hoitoa etkä enää haluaisi kuolla. Olet velkaa itsellesi, lapsellesi ja muille läheisillesi että tutkit tämän mahdollisuuden. Voimia!
 
Mä rukoilen, että Jumala auttaisi sua nyt. Näyttäisi, että sullekkin on valmiina tulevaisuus ja toivo, jos vain pyydät Häntä avuksesi. Älä tee mitään pahaa itsellesi vaan nyt pyydät terveydenhuollosta apua.
 
vauva ei tule muistamaan äitiään, mutta uskoo koko ikänsä että äiti ei jaksanut häntä ja että se oli hänen vikansa.

äidittömyys on kova taakka muutenkin. itsemurhalle menetetty äiti on vielä kovempi. mieluummin lapsi huostaan tai adoptioon, jos ei jaksa äidin elämää.
 
Kiitos teille ihanille! <3 Ei se ollutkaan ehkä masennusta. Mua kyllä ahdistaa todella paljon tämä mun elämä! Siis ei nykyelämä, vaan mennyt! Tosin sen menneisyyden takia mulla ei ole ammattia eikä työpaikkaa. Ei ole varaa opiskella. Lapsella on kaikki hyvin, eikä varmaan pitäisi niin paljon itseään miettiä, mutta oon niiiin niiin vihainen itselleni!!
 

Similar threads

Yhteistyössä