Havannan koira ja yleisiä koira kysymyksiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Koirako
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Koirako

Vieras
Harkitsen koiran ottamista lapsiperheeseen. Lapsi on 3-vuotias ja toinen tulossa muutaman kuukauden kuluttua. Minulla tai miehellä ei ole aiempaa kokemusta koiran kasvattamisesta joten rodun olisi hyvä olla helpohko. Yritän etsiä myös mahdollisimman paljon kirjallisuutta ja linkkejä jotta oppisimme enemmän koiran kasvatuksesta. Siis haluaisimme pienehkön, ei agressiivisen, lasten kanssa toimeen tulevan koiran joka sopisi koiranoviiseille.

Havannan koira on osunut silmääni, olisikohan se meille hyvä vaihtoehto?
 
En suosittele lapsiperheeseen "turkki koiraa". Siinä turkissa on päivittäinen hoito. Jossain vaiheessa alkuhuuman jälkeen jää tosi monella turkinhoito rempalleen. Lapsiperheeseen suosittelen kultasta noutajaa.
 
Oletteko miettinyt, että koiranpentu on alussa todella työläs? Pitää opettaa sisäsiistiksi ja talon tavoille, ettei pureksi ihmisiä/huonekaluja/mattoja. Pienikin koira tarvitsee tapakasvatuksen. Ihan vaan sillä, että jos on ihan pieni vauva talossa, onko sitä koiraa aikaa opettaa?

Nimim. 6kk koiranpennun onnellinen emäntä :D
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";23305441]Koirastahan tulee juuri semmoinen kuin koulutatte, ei se ole rodusta kiinni.[/QUOTE]

Ahaa. Ja silti aina sanotaan tietyistä roduista, ettei suositella kokemattomalle.
 
[QUOTE="vieras";23305441]Koirastahan tulee juuri semmoinen kuin koulutatte, ei se ole rodusta kiinni.[/QUOTE]

Miten opin kouluttamaan koiraa? kirja vinkkejä?

Voitaisiin ihan hyvin odottaa että vauva aika on ohitse ennen koiran hankkimista, haluan mieluummin olla hyvin varautunut kuin tehdä hätiköidyn päätöksen.
 
Minun ehdotukseni on lapinkoira!

Vaikka lapinkoiralla onkin pitkä turkki ja vaatiikin jonkin verran liikuntaa, on kokemukseni mukaan tosi ystävällinen ja ihmisrakas rotu. Turkki vaatii harjausta ja alusvilla irtoaa keväisin, mutta ei ole mitenkään työläs hoitaa. Minulla on ollut kohta 8 vuotta lappari, ja en kyllä uskollisempaa ja perherakkaampaa rotua tiedä :)
 
Ahaa. Ja silti aina sanotaan tietyistä roduista, ettei suositella kokemattomalle.

Niin? Suositukset on suosituksia, ei sääntöjä. Kukaan ei valvo sitä että otatko jonkun tietyn koira mistä sulla ei ole kokemuksia. Koiran koulutus on vaativaa, riippumatta siitä että onko kyseessä collie vai dobermanni, koiran luonteesta on kiinni, kuinka vaativa tapaus se on.
 
Miten opin kouluttamaan koiraa? kirja vinkkejä?

Voitaisiin ihan hyvin odottaa että vauva aika on ohitse ennen koiran hankkimista, haluan mieluummin olla hyvin varautunut kuin tehdä hätiköidyn päätöksen.

Kannatan pohjatyön tekemistä jo nytten. Rotuihin tutustumista ja sitten kun se hyvä rotu löytyy niin kasvattajien etsimistä ja narttuihin tutustumista. Periihän se teille tuleva koira vanhemmiltaan vaikka ja mitä, joten niihin vanhempiin tutustuminen ei ole yhään huono idea. Itse tein pohjatöitä 1,5 vuotta, enkä ole joutunut katumaan valintaani =)
 
Miten opin kouluttamaan koiraa? kirja vinkkejä?

Voitaisiin ihan hyvin odottaa että vauva aika on ohitse ennen koiran hankkimista, haluan mieluummin olla hyvin varautunut kuin tehdä hätiköidyn päätöksen.

Kirjavinkkejä en osaa antaa, mutta netistäkin löytyy kaikki tarpeellinen.
Koiranpentu vaatii aikaa, onko paras hetki ottaa kun vauva on tulossa? Ne kun tuppaa säntäilemään ja poukkoilemaan miten sattuu, eikä muutamaan kuukauteen tajua vielä varoa vauvaa, joka sattuu vaikka sitterissä nukkumaan.
Me ollaan otettu yks koira, kun vauva oli 4,5kk. Se oli ihan ok aika ottaa, vauvakin jo liikkui (ryömi) :D Enemmän sai mennä siis vauvan perässä kuin koiran perässä. Helppo oli kouluttaa, lempeä koira (porokoira) ja meillä oli sille kaverina rotikka.
Nyt meillä on tuo samainen rotikkavanhus (8v) ja puoli vuotias sakemanni. Ja vauva 9kk. Enemmän työtä tuossa sakussa on kuin silloin tuossa porokoirassa. Et kyllä se rotu ja koiran luonne vähän vaikuttaa millainen on koira koulutettavana.
 
Aina kun joku rotu alkaa kiinnostaa enempi, ota yhteys johonkin rodun tunnettuun kasvattajaan (yhteystiedot löytyvät esim rotuyhdistyksen nettisivuilta). Kasvattajalta kannattaa kysellä kaikkea mitä mieleen tulee, kasvattaja arvostaa sitä, että rodusta otetaan kunnolla selvää ennen hankintaa. Monen kasvattajan luona on mahdollista käydä myös tutustumassa rotuun. Suosittelen käymään katsomassa aikuisia yksilöitä, silloin saa paremman kuvan rodusta kuin pennuista ;)

Ihan vauva-aikaan en suosittele ottamaan pentua. Meillä koira oli 10kk vanha kun esikoinen syntyi ja ei ihan paras tilanne, vaikka kokemusta koirista olikin jo useammasta yksilöstä. Koira oli parhaassa murkkuiässä ja samalla vielä vauvan hoito väsytti. Nyt koira on jo 4v, aivan ihana perhekoira ja tulee tosi hyvin toimeen lasten kanssa, ovat kasvaneet yhteen. Mutta kyllä koirasta huomaa, että tapakasvatus on jäänyt kesken :ashamed: Nyt paikkailemme asioita joita silloin ei jaksettu kunnolla tehdä, ei mahdoton tehtävä, mutta helpommallakin olisi päästy.
Esim koira kärsii eroahdistuksesta. Suurimman osan sen elämästä, olemme olleet kotona aina (mitä nyt välillä poikkeamme kerhoissa yms). Työpäivän mittainen yksinolo pitää harjoitella nyt koiran ollessa aikuinen, ei helppoa... Koira kiskoo hihnassa, annoimme yövalvomisien väsyttäminä koiralle periksi, emmekä olleet tarpeeksi jämäköitä hihnaharjoittelun kanssa. Tyhmiä oltiin, tiedetään...

Koiran ulkoilutus ja muun perheen vaatima aika, kilpailevat joskus. Kannattaa tosiaan miettiä onko voimia ja mahdollisuuksia ulkoiluttaa koiraa 3xpäivä (yksi väh. tunnin lenkki) JOKA päivä. Nyt, kahden vuoden päästä, entä sitten kun palaat työelämään?
 
[QUOTE="vieras";23305679]
Nyt meillä on tuo samainen rotikkavanhus (8v) ja puoli vuotias sakemanni. Ja vauva 9kk. Enemmän työtä tuossa sakussa on kuin silloin tuossa porokoirassa. Et kyllä se rotu ja koiran luonne vähän vaikuttaa millainen on koira koulutettavana.[/QUOTE]

Samaa mieltä. Paimenkoirat yms työkoirarodut on vaativampia kun seurakoirarodut. Jos etsii helppoa kotikoiraa, kannatan seurakoirarotuista. Jos aikoo harrastaa, voi valita vähän laajemmasta valikoimasta :D
 
Ehdottomasti suosittelen Phalénea! Ihania luttusia! Tosin niillä on sitte vähän sitä turkinhoitoa, varsinkin kurakeleillä pitää pestä joka lenkin jälkeen se alupuoli :D

Tokihan toi koiran luonne on koirasta kiinni, mutta ensikertalaisille en silti lähtis mitään kovapäisenä tunnettua rotua suositteleen, ei ne rotumääritelmät ja nää ihan tuulesta revittyjä ole..
 
Itse sain ensimmäisen koirani ollessani kymmenen ja roduksi valikoitui havanna. Oppii todella nopeasti ja on ystävällinen kaveri. Tällä iloisella ja pirteällä koiralla on toki pitkä karva, mutta itse leikkaamme sen vähän väliä lyhkäseksi, eli jos ei ole mitään näyttely ajatuksia niin tuo helpottaa huomattavasti. Kurakeleilläkin lyhytkarvasen saa siistiksi vain pyyhkimällä. Tosin aika taulua kannatta miettiä, kun hampaiden vaihtumisaikaan meillä ei pystynyt olemaan edes lattialla, ilman että tuli pentu leikkimään hieman kovakouraisemmin :D Mutta nopeasti oppii, se on tullut huomatuksi. :) Tosin temppuiluun kannattaa varautua, sillä ainakin meidän poika tykkää välillä säikäyttää omistajansa mm. lähtemällä pihalta kun kuulee omistajan auton saapuvan. Siinä sitä sitten onkin kun tiellä tulee oma koira vastaan korvat heiluen :D
 
Meillä on bolonka, hyvin havannankoirannäköinen ja oloinen, ihana otus maailman helpoin ja kiltein koira! turkinhoito ei ole ongelma kun sen leikkaa lyhyeksi, tosi lapsirakas, ei viettejä, ei siis karkaa eikä räkytä.
 

Yhteistyössä