H
H
"Heh"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
voisiko joku kiltti copypastettaa jutun tänne? Selailen puhelimen kautta, ja puhelin ei tunnu oikein hyväksyvän muita sivuja kun tän 2+ 
V
"vieras"
Vieras
"Lapsilta kielletyt hotellit ovat saaneet osan lapsiperheistä hermostumaan. Pelkästään aikuisille tarkoitettuja hotelleja etelän lomakohteissa myyvät matkanjärjestäjät vakuuttavat, että kyse ei ole lapsivihamieliyydestä. Kysyntä on ollut vilkasta.
Suomalaisilla matkanjärjestäjillä on etelän lomakohteissa hotelleja, joihin alle 16-vuotiailla ei ole asiaa. Pelkästään aikuisille tarkoitettuja hotelleja markkinoivat ainakin Tjäreborg ja Finnmatkat.
Esimerkiksi Tjäreborgin mainoksessa romanttisella kynttiläillallisella oleva pariskunta on joutunut ravintolassa samaan pöytään itsensä ruoalla töhrineen parivuotiaan kanssa. Kuvassa on katkoviiva ja sakset lapsen poistamiseksi kuvasta.
Kielto ja kyseinen mainos ovat suututtaneet lapsiperheitä netin keskustelupalstoilla. Joidenkin mielestä on sairasta sulkea lapset muun elämän ulkopuolelle. Lapsia vältteleviä aikuisia pidetään nettikeskusteluissa kaikesta valittavina kyttääjinä.
"Siis tuohan on ihan rasismia ja sairasta! Lapset ovat myös ihmisiä. Ilmeisesti näihin hotelleihin eivät ole siis lapset tervetulleita. Se lehtimainoskin oli ihan kamala, jossa oli kuva kahdesta aikuisesta illallispöydässä ja pieni lapsi istui vieressä ja sit sen lapsen ympärille oli piirretty katkoviiva ja saksien kuva." Näin arvioi erä nettikirjoittaja.
TALOUSTIEDOT
Finnmatkat Ab Oy
Tjäreborg Ab Oy
Onko kielto osoitus syrjinnästä ja lapsivihamielisyydestä?
Lapsiperheet on asiakasryhmä, jonka tarpeisiin sopivia palveluja on tarjottu hyvin pitkään, mutta on myös asiakkaita, jotka arvostavat rauhallisuutta, Finnmatkojen viestintäpäällikkö Kaisa Mäki-Kullas perustelee lapsikieltoa.
Tjäreborgin tiedotuspäällikkö Arja Pucilowskin mukaan joka kohteessa on reilusti valinnanvaraa hotelleissa, joissa on ajateltu juuri lapsia.
Lapsettomat hotellit sen sijaan ovat hemmottelua pelkästään aikuisille.
Näissä hotelleissa on keskitytty harmoniaan ja rauhallisuuteen, Pucilowski sanoo.
Onnistunut konsepti kaiken kaikkiaan. Moni varaa seuraavan lomansa vastaavaan hotelliin.
Aikuishotellit tulevat nopeasti täyteen, ja niitä on avattu joka vuosi lisää.
Hiljattain aikuisiksi tulleita lomalaisia, 50-vuotissyntymäpäiviä juhlistavia kaveriporukoita ja pariskuntia, joiden omat lapset ovat jo muuttaneet kotoa sekä pienten lasten vanhempia, jotka välillä haluavat rentoutua keskenään. Lapsettomiin hotelleihin hakeutuu täysikasvuisia laidasta laitaan.
Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja rakastaa lapsia, mutta joskus haluaa viettää lomaa rauhassa melulta, Pucilowski sanoo.
Lapsiperheetkin varmasti viihtyvät paremmin hotellissa, missä on muita lapsiperheitä, Mäki-Kullas arvelee.
Kyse ei siis ole lapsenvihaajien ilkeämielisestä juonesta, vaan eri asiakasryhmien huomioimisesta, matkanjärjestäjät vakuuttavat.
Meillä on 1 200 hotellia, sieltä löytyy varmasti jotain jokaiselle, Mäki-Kullas toteaa.
Jos joku niistä ei ota alle 16-vuotiaita, se ei varmasti ole keneltäkään pois."
Kommentit (567)
260 62
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
duunari
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:05
864 47
Loistavaa.. ei enään rääkyviä räkänokkia !
Loistavaa
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:12
276 40
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
Voisit kokeilla arabimaita. Heillä kun on vähän järkevämpi suhtautuminen alkoholiin kuin eurooppalaisilla.
Lomailija
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:13
102 325
Hiljattain aikuisiksi tulleita lomalaisia, 50-vuotissyntymäpäiviä juhlistavia kaveriporukoita...
? Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja rakastaa lapsia, mutta joskus haluaa viettää lomaa rauhassa melulta, Pucilowski sanoo.
Eli rauhallinen lapsi häiritsee, mutta meluava känniääliöporukka on täysin tervetullutta.
Ristiriita
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:13
106 186
"Siis tuohan on
ihan rasismia ja sairasta!
Lapset ovat myös ihmisiä.
Ilmeisesti näihin
hotelleihin eivät
ole siis lapset
tervetulleita."
SEHÄN ON SIITÄ
ULTRAHUIPPUMODERNIA
POSITIIVISTA SYRJINTÄÄ.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:14
370 16
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
Onhan niitä. Ei ole pakko yöpyä räkälöissä.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:14
1120 34
Ihanaa! Onko se ihan tosi niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät pidä lapsista eivätkä todella halua niitä lomallaan katsella. Tämä on parhautta! Ja todellakin tulen käyttämään niiden matkanjärjestäjien palveluita, joilla on lapsivapaita hotelleja.
Kuukkeli
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:16
314 14
Hyvä juttu sillä kukaan noista illuusion täydellisistä vanhemmista ei opeta kiljukauloilleen mitään tapoja kun eivät ole itsekkän sitä saanut, duunrin kanssa samaa mieltä, kännikalat voi lähettää autiosaarelle eli 95% suomi turisteista.
He he he.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:16
365 22
Kun menee tarpeeksi kalliiseen hotelliin, niin siellä ei ole lapsiperheitä eikä känniääliöitä.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:18
965 17
Artikkelista huomaa miten rasismi sanan tarkoitusta ei edes tiedetä enää. Onhan se nyt hyvä, että halutessaan voi olla hotellissa jossa ei ole jotain typeriä lapsiperheitä. Jos haluan lasten kanssa viettää aikaa, hankin omia.
Rasisti-Raija
Suomalaisilla matkanjärjestäjillä on etelän lomakohteissa hotelleja, joihin alle 16-vuotiailla ei ole asiaa. Pelkästään aikuisille tarkoitettuja hotelleja markkinoivat ainakin Tjäreborg ja Finnmatkat.
Esimerkiksi Tjäreborgin mainoksessa romanttisella kynttiläillallisella oleva pariskunta on joutunut ravintolassa samaan pöytään itsensä ruoalla töhrineen parivuotiaan kanssa. Kuvassa on katkoviiva ja sakset lapsen poistamiseksi kuvasta.
Kielto ja kyseinen mainos ovat suututtaneet lapsiperheitä netin keskustelupalstoilla. Joidenkin mielestä on sairasta sulkea lapset muun elämän ulkopuolelle. Lapsia vältteleviä aikuisia pidetään nettikeskusteluissa kaikesta valittavina kyttääjinä.
"Siis tuohan on ihan rasismia ja sairasta! Lapset ovat myös ihmisiä. Ilmeisesti näihin hotelleihin eivät ole siis lapset tervetulleita. Se lehtimainoskin oli ihan kamala, jossa oli kuva kahdesta aikuisesta illallispöydässä ja pieni lapsi istui vieressä ja sit sen lapsen ympärille oli piirretty katkoviiva ja saksien kuva." Näin arvioi erä nettikirjoittaja.
TALOUSTIEDOT
Finnmatkat Ab Oy
Tjäreborg Ab Oy
Onko kielto osoitus syrjinnästä ja lapsivihamielisyydestä?
Lapsiperheet on asiakasryhmä, jonka tarpeisiin sopivia palveluja on tarjottu hyvin pitkään, mutta on myös asiakkaita, jotka arvostavat rauhallisuutta, Finnmatkojen viestintäpäällikkö Kaisa Mäki-Kullas perustelee lapsikieltoa.
Tjäreborgin tiedotuspäällikkö Arja Pucilowskin mukaan joka kohteessa on reilusti valinnanvaraa hotelleissa, joissa on ajateltu juuri lapsia.
Lapsettomat hotellit sen sijaan ovat hemmottelua pelkästään aikuisille.
Näissä hotelleissa on keskitytty harmoniaan ja rauhallisuuteen, Pucilowski sanoo.
Onnistunut konsepti kaiken kaikkiaan. Moni varaa seuraavan lomansa vastaavaan hotelliin.
Aikuishotellit tulevat nopeasti täyteen, ja niitä on avattu joka vuosi lisää.
Hiljattain aikuisiksi tulleita lomalaisia, 50-vuotissyntymäpäiviä juhlistavia kaveriporukoita ja pariskuntia, joiden omat lapset ovat jo muuttaneet kotoa sekä pienten lasten vanhempia, jotka välillä haluavat rentoutua keskenään. Lapsettomiin hotelleihin hakeutuu täysikasvuisia laidasta laitaan.
Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja rakastaa lapsia, mutta joskus haluaa viettää lomaa rauhassa melulta, Pucilowski sanoo.
Lapsiperheetkin varmasti viihtyvät paremmin hotellissa, missä on muita lapsiperheitä, Mäki-Kullas arvelee.
Kyse ei siis ole lapsenvihaajien ilkeämielisestä juonesta, vaan eri asiakasryhmien huomioimisesta, matkanjärjestäjät vakuuttavat.
Meillä on 1 200 hotellia, sieltä löytyy varmasti jotain jokaiselle, Mäki-Kullas toteaa.
Jos joku niistä ei ota alle 16-vuotiaita, se ei varmasti ole keneltäkään pois."
Kommentit (567)
260 62
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
duunari
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:05
864 47
Loistavaa.. ei enään rääkyviä räkänokkia !
Loistavaa
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:12
276 40
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
Voisit kokeilla arabimaita. Heillä kun on vähän järkevämpi suhtautuminen alkoholiin kuin eurooppalaisilla.
Lomailija
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:13
102 325
Hiljattain aikuisiksi tulleita lomalaisia, 50-vuotissyntymäpäiviä juhlistavia kaveriporukoita...
? Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja rakastaa lapsia, mutta joskus haluaa viettää lomaa rauhassa melulta, Pucilowski sanoo.
Eli rauhallinen lapsi häiritsee, mutta meluava känniääliöporukka on täysin tervetullutta.
Ristiriita
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:13
106 186
"Siis tuohan on
ihan rasismia ja sairasta!
Lapset ovat myös ihmisiä.
Ilmeisesti näihin
hotelleihin eivät
ole siis lapset
tervetulleita."
SEHÄN ON SIITÄ
ULTRAHUIPPUMODERNIA
POSITIIVISTA SYRJINTÄÄ.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:14
370 16
Milloin saa hotelleja, joiden käytävillä ei humalaiset örvellä ja huonokäytöksiset aikuiset saa kenkää kun häiritsevät muita
Onhan niitä. Ei ole pakko yöpyä räkälöissä.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:14
1120 34
Ihanaa! Onko se ihan tosi niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät pidä lapsista eivätkä todella halua niitä lomallaan katsella. Tämä on parhautta! Ja todellakin tulen käyttämään niiden matkanjärjestäjien palveluita, joilla on lapsivapaita hotelleja.
Kuukkeli
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:16
314 14
Hyvä juttu sillä kukaan noista illuusion täydellisistä vanhemmista ei opeta kiljukauloilleen mitään tapoja kun eivät ole itsekkän sitä saanut, duunrin kanssa samaa mieltä, kännikalat voi lähettää autiosaarelle eli 95% suomi turisteista.
He he he.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:16
365 22
Kun menee tarpeeksi kalliiseen hotelliin, niin siellä ei ole lapsiperheitä eikä känniääliöitä.
Lainaa Ilmoita asiaton viesti
# 7.6.2011 7:18
965 17
Artikkelista huomaa miten rasismi sanan tarkoitusta ei edes tiedetä enää. Onhan se nyt hyvä, että halutessaan voi olla hotellissa jossa ei ole jotain typeriä lapsiperheitä. Jos haluan lasten kanssa viettää aikaa, hankin omia.
Rasisti-Raija
?
"..."
Vieras
lopettakaa hössöttäminen, mullakin on lapsia mut pidän hyvänä ideana noita aikuishotelleja. jos vaikka lähen miehen kanssa reissuun ni varmasti varataan aikuishotelli mis ei oo tietookaan kakaroista. siksikin että heitä nähdessään ei tule pahempi itku ja ikävä omia lapsia. ja joo myös siksi että saa olla rauhassa ja vaikka illallisen jälkeen vähän viineissään eikä tartte järkyttää kenenkään kullannuppua
V
"vieras"
Vieras
"Kun menee tarpeeksi kalliiseen hotelliin, niin siellä ei ole lapsiperheitä eikä känniääliöitä."
Komps.
Komps.
M
"minä"
Vieras
vittu mitä peeloja, toi hotelli ei toimi ku ruottisuomalaisilla...! eli perkeleen itteesä täynnä olevilla paskiaisilla!
I
ihan oikein
Vieras
" Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja rakastaa lapsia, mutta joskus haluaa viettää lomaa rauhassa melulta, Pucilowski sanoo."
Aivan ymmärrettävää. Kyllä mä lähtisin jos vaan olis mahdollisuus!
Aivan ymmärrettävää. Kyllä mä lähtisin jos vaan olis mahdollisuus!
V
"Vieras"
Vieras
Milloin saamme lapsiystävällisiä yökerhoja? Nyt lapsiperheet kokevat syrjintää kun vaaditaan ainakin täysikäisyyttä.
L
lh ja äiti
Vieras
Heh, meillä on lapsi ja työskentelen lastenhoitoalalla. Jos menemme koko perhe matkalle, valitsemme hotellit sun muut lapsen ehdoilla. Jos menemme mieheni kanssa kahdestaan, valitsemme hotellin meidän ehdoillamme. Eli ei bamsekerhoja, ei syöttötuoleja, leluja, kirkuvia ipanalaumoja ja huutavia vanhempia, vaan rauhaa, rauhaa, ehkä kunnon biletystä.....että näin!
B
"böö"
Vieras
Kyllä tarvii neljän lapsen äitinä sanoa tähän asiaan oma vinkkeli. Jos joskus pääisisin mieheni kanssa kaksin lomalle, olisi tällainen hotelli aivan ehdoton!Ei huvittais ekana yhteisenä lomana kuunnella sitten muiden muksujen ääniä ym. Kun perheenä johonkin mentäisiin niin löydettäisiin varmasti lapsiystävällinen hotelli. Mikä ihmeen vouhotus täällä taas on meneillään?
[QUOTE="Vieras";23935164]Milloin saamme lapsiystävällisiä yökerhoja? Nyt lapsiperheet kokevat syrjintää kun vaaditaan ainakin täysikäisyyttä.[/QUOTE]
Kokeileppa ruotsinlaivaa. Osa vanhemmista näyttäisi löytäneen ratkaisun sieltä.
Kokeileppa ruotsinlaivaa. Osa vanhemmista näyttäisi löytäneen ratkaisun sieltä.
H
"hehheh"
Vieras
M
"myy"
Vieras
Mä olen niin samaa mieltä mm. "böö" ja "lh ja äiti" kirjottajien kanssa!
Meillä on kaksi lasta ja käymme heidän kanssaan lomailemassa mielellään. Välillä on kuitenkin ihanaa päästä puolison kanssa kahdestaan, enkä todellakaan silloin halua mennä paikkaan jossa on lapsia. Myönnän ihan suoraan, että silloin kun pääsen joskus itse ilman lapsia ravintolaan tai lomalle jne. niin minulla ei ole kärsivällisyyttä katsella tai kuunnella muiden lapsia, olivat he miten ihania tahansa. Mielestäni tulee olla oikeus valita paikka sen mukaan jotta saa olla rauhassa.
Jos kerran paheksutaan niitä aikuisia joita ärsyttää lasten läsnäolo vaikka ravintolassa tai hotellilla, niin miksi ei sitten saisi olla sellaisia paikkoja joihin lapsettomasta ajasta nauttivat aikuiset voivat mennä rauhassa ruokailemaan tai lomailemaan?
Meillä on kaksi lasta ja käymme heidän kanssaan lomailemassa mielellään. Välillä on kuitenkin ihanaa päästä puolison kanssa kahdestaan, enkä todellakaan silloin halua mennä paikkaan jossa on lapsia. Myönnän ihan suoraan, että silloin kun pääsen joskus itse ilman lapsia ravintolaan tai lomalle jne. niin minulla ei ole kärsivällisyyttä katsella tai kuunnella muiden lapsia, olivat he miten ihania tahansa. Mielestäni tulee olla oikeus valita paikka sen mukaan jotta saa olla rauhassa.
Jos kerran paheksutaan niitä aikuisia joita ärsyttää lasten läsnäolo vaikka ravintolassa tai hotellilla, niin miksi ei sitten saisi olla sellaisia paikkoja joihin lapsettomasta ajasta nauttivat aikuiset voivat mennä rauhassa ruokailemaan tai lomailemaan?
L
Lukekaa tämä
Vieras
EKP ei lupia kysele eurokriisin pimeä puoli
EPA
Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta, vaikka poliittinen pinna kiristyy Suomen kaltaisissa maksajamaissa. Hätäluottojen rahasummat ovat huimia mutta pieniä sen rinnalla, kuinka paljon Suomen Pankki ja muut euromaiden keskuspankit ovat jo syöttäneet kriisimaihin osin näkymätöntä tukirahaa liiemmin lupia kyselemättä. EKP:n riskit ovat Suomen ja muiden eurovaltioiden riskejä.
Jan Hurri
8.6.2011 07:15
Kreikkaa hätäluotoin rahoittavat muut eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopinevat vielä ennen juhannusta, että Kreikka saa seuraavankin erän hätärahoitusta.
Suomen tukipäätös voi olla keskeneräisten hallitusneuvotteluiden takia tavallistakin mutkikkaampi, mutta tästä huolimatta Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta.
Näin Kreikka selvinnee heinäkuussa erääntyvien vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista. Samalla noita erääntyviä velkakirjoja omistavat pankit ja muut rahoittajat saavat tältä osin Kreikalle lainaamansa rahat takaisin ajallaan, täyteen hintaan ja vielä korot päälle.
Kyse on Kreikalle vuosi sitten luvatun hätärahoituksen neljännesvuotisesta erästä, ei siis kokonaan uudesta hätärahoituksesta.
Kreikalle on valmisteilla kokonaan uusikin hätäluottopaketti, joten eurodraaman jatkuminen juhannuksen jälkeenkin on jokseenkin varmaa.
Valmisteilla uusi Kreikka-paketti
Todennäköisesti eurovaltioiden talousministerit neuvottelevat yhdessä Euroopan unionin EU:n, euroalueen keskuspankin EKP:n ja IMF:n kanssa jo uudesta suuresta hätäluottopaketista, jonka avulla Kreikka selviäisi vanhoista veloistaan ja uusista alijäämistään vuoteen 2014 asti.
Ilman ainakin 60 miljardin uusia hätäluottoja Kreikka ei selviä edes kahta vuotta.
Kreikan uuden hätärahoituksen käsittelystä voinee veikata vaikeaa, sillä Suomen eduskuntavaalit viivyttivät ja vaikeuttivat jo Portugalin hätärahoituksen käsittelyä. Hätärahoituksen kannatus on nopeasti heikentynyt myös muissa maksajamaissa, kuten Saksassa.
Tukiluotot aiheuttavat poliittista kiistelyä ja ankaraa kritiikkiä, sillä summat ovat erittäin suuria ja lisäksi ne kasvattavat maksajamaiden luottoriskejä ja omaakin velkaantumista.
Toistaiseksi Kreikkaan, Irlantiin tai Portugaliin maksetun hätärahoituksen rahasummat ovat kuitenkin olleet pieniä sen rinnalla, kuinka paljon omanlaistaan tukirahoitusta EKP on jo syöttänyt kriisimaihin juurikaan lupia kyselemättä.
Valtioiden hätäluotot tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat kriisin mittaan tukeneet kriisivaltioiden ja kriisimaiden pankkien rahoitusta yhteensä satojen miljardien eurojen verran.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen jo ainakin 26 miljardin euron riskit.
Velkakirjaostot pieni osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 8085 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 1520 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli runsaat kuusi miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta peräisin Suomen Pankista
Monin verroin velkakirjaostoja suurempia riskejä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaiden pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen muodossa.
EKP ja kriisimaiden omat keskuspankit ovat ylläpitäneet kriisimaiden pankkien rahoitushuoltoa tarjoamalla kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta laskutavasta riippuen 300350 miljardia euroa.
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euromaiden kansalliset keskuspankit ovat jakaneet tavalla, josta ne eivät ole pitäneet liiemmin meteliä.
Suomikin kantaa riskistä yllättävän suuren määrän, sillä Suomen Pankin osuus potista on arviolta noin 20 miljardia euroa.
Kyse on riskistä, joka on syntynyt EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteisen maksujärjestelmän toiminnoista.
Kriisimaiden pankeilla runsaasti hätärahoitusta
Irlannin pankeilla on käytössään EKP:n ja Irlannin oman keskuspankin tarjoamaa rahoitusta jopa 150 miljardia euroa.
Kreikan pankeilla on poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta noin 90 miljardia euroa. Vastaavaa rahoitusta on viime vuoden lopun luvuin Portugalin pankeilla noin 60 miljardia euroa ja Espanjankin pankeilla noin 50 miljardia euroa.
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.
Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.
Suurin osa tästä hyvinkin huterasta rahoituksesta on peräisin Saksasta, mutta Suomi kantaa suurehkon osansa tästäkin taakasta.
Kriisimaiden pankkeja koettelee talletuspako
Velkakriisin näkyvimmät kriisitoimet ovat keskittyneet kriisivaltioiden rahoitustilanteeseen, jossa Kreikka-luottojen tapaan torjutaan jopa muutamien päivien päässä uhkaavaa valtion maksukyvyttömyystilaa.
Samaan aikaan on täyttä päätä kuitenkin meneillään toinen kriisi, joka on aivan yhtä vakava mutta osin näkymättömämpi.
Kyse on mittavasta talletus- ja pääomapaosta, joka on pian kolme vuotta koetellut kriisimaiden pankkeja.
Esimerkiksi Kreikan keskuspankin tilastojen perusteella maasta tai ainakin maan pankeista on vuodessa häipynyt kotitalouksien ja yritysten talletusvaroja yhteensä 24 miljardia euroa. Kahden vuoden talletuspako on 43 miljardia euroa.
Irlannin vastaavat luvut ovat vielä suurempia. Talletuspaon lisäksi pankkien markkinarahoitus on ehtynyt sitä mukaa, kun vanhaa rahoitusta on erääntynyt.
Tätä pankkien rahoituskriisiä EKP ja kriisimaiden keskuspankit ovat sammuttaneet ja sen taakkaa muutkin eurojärjestelmän keskuspankit kantavat.
Muutama harva ylijäämämaa
Suomen Pankki ja muut eurojärjestelmän keskuspankit tasaavat keskenään maiden välisen rahaliikenteen ali- ja ylijäämiä niin sanotun Target-maksujärjestelmän avulla.
Kyse on eurojärjestelmän keskuspankkien yhteenlasketun taseen joka päivä tasapainottavasta mekanismista. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä maksujärjestelmästä, vaan myös merkittävästä riskinjakojärjestelmästä.
Ennen kriisiä euromaiden välinen maksuliikenne ja eri euromaiden keskuspankkien väliset velat ja saatavat olivat paljon paremmin tasapainossa kuin nyt kriisin aikana on ollut asian laita.
Keskuspankkien keskinäisten velkojen ja saatavien määrä on paisunut lähes kymmenkertaiseksi vuoden 2004 lopun jälkeen, ilmenee Lancasterin yliopiston rahoitusprofessorin John Whittakerin laatimasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan eurojärjestelmän sisäisiä saatavia on eniten Saksan keskuspankilla, yli 325 miljardia euroa. Kaikkiaan saatavia on viime vuoden lopun lukuihin perustuvan tutkimuksen mukaan lähes 460 miljardia euroa.
Suomen Pankin osuus on 20 miljardia. Saksan ja Suomen lisäksi eurojärjestelmän harvoja rahoittajamaita olivat Luxemburg, Hollanti ja yllättäen myös Italia.
Saatavien vastapainona oli yhtä paljon velkoja, joista kriisimaiden keskuspankeilla yhteensä 300 tai 350 miljardia euroa siitä riippuen, luetaanko Espanja kriisimaaksi vai ei.
Erittäin halpaa häivetukea
Whittakerin kriittiseen tarkasteluun yhtyy viime viikolla ilmestyneellä kirjoituksellaan Münchenin yliopiston talousprofessori ja arvostetun Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja Hans-Werner Sinn.
Professorien mukaan Target-maksujärjestelmä on siirtänyt erittäin mittavan määrän kriisimaiden pankkeihin liittyvää riskiä eurojärjestelmän muutaman harvan ylijäämämaan keskuspankeille.
Tämä on tutkijoiden tulkinnan mukaan kriisimaiden vastaanottamaa merkittävää piilotukea, johon liittyvät kustannukset ja riskit ovat ikään kuin vaivihkaa siirtyneet Saksalle ja muutamalle muulle euromaalle, kuten Suomelle.
Whittaker ja Sinn kiinnittävät kriittistä huomiota myös siihen, että eurojärjestelmän sisäinen häivetuki on erittäin halpaa. Target-järjestelmän korkokanta on sama kuin EKP:n ohjauskorko, eli nyt 1,25 prosenttia mutta suuren osan kriisiä tasan prosentti.
Tutkijat huomauttavat lisäksi, että tämä euromaiden keskuspankkien välinen häivetuki on saattanut sujua tyystin maksaja- ja riskinkantajamaiden parlamenttien asiaa oivaltamatta.
Tämäkin tukimuoto on parlamenteissa syytä oivaltaa, sillä siihen liittyvät riskit ovat kansallisten keskuspankkien vastuulla. Ne taas toimivat kotivaltioidensa ja viime kädessä viuluja maksavien veronmaksajien vastuulla.
EKP:n välittämä hätärahoitus harvan maan varassa
Eurojärjestelmän keskuspankkien välisen Target-maksujärjestelmän sisäiset saatavat ja velat 12/2010.
Target-järjestelmän ylijäämäiset keskuspankit Saatavat eurojärjestelmän keskuspankeilta, mrd eur
Saksa 326
Luxenburg 68
Hollanti 41
Suomi 20
Italia 4
Target-järjestelmän alijäämäiset keskuspankit Velat eurojärjestelmän keskuspankeille, mrd eur
Irlanti 147
Kreikka 87
Portugali 60
Espanja 51
Ranska 28
Itävalta 24
EKP 21
Belgia 14
Slovakia 14
Kypros 6
Slovenia 2
Malta 1
Lähde: Whittaker/Lancaster University, EKP, euromaiden kansalliset keskuspankit
EPA
Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta, vaikka poliittinen pinna kiristyy Suomen kaltaisissa maksajamaissa. Hätäluottojen rahasummat ovat huimia mutta pieniä sen rinnalla, kuinka paljon Suomen Pankki ja muut euromaiden keskuspankit ovat jo syöttäneet kriisimaihin osin näkymätöntä tukirahaa liiemmin lupia kyselemättä. EKP:n riskit ovat Suomen ja muiden eurovaltioiden riskejä.
Jan Hurri
8.6.2011 07:15
Kreikkaa hätäluotoin rahoittavat muut eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopinevat vielä ennen juhannusta, että Kreikka saa seuraavankin erän hätärahoitusta.
Suomen tukipäätös voi olla keskeneräisten hallitusneuvotteluiden takia tavallistakin mutkikkaampi, mutta tästä huolimatta Kreikka saanee seuraavankin erän hätärahoitusta.
Näin Kreikka selvinnee heinäkuussa erääntyvien vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista. Samalla noita erääntyviä velkakirjoja omistavat pankit ja muut rahoittajat saavat tältä osin Kreikalle lainaamansa rahat takaisin ajallaan, täyteen hintaan ja vielä korot päälle.
Kyse on Kreikalle vuosi sitten luvatun hätärahoituksen neljännesvuotisesta erästä, ei siis kokonaan uudesta hätärahoituksesta.
Kreikalle on valmisteilla kokonaan uusikin hätäluottopaketti, joten eurodraaman jatkuminen juhannuksen jälkeenkin on jokseenkin varmaa.
Valmisteilla uusi Kreikka-paketti
Todennäköisesti eurovaltioiden talousministerit neuvottelevat yhdessä Euroopan unionin EU:n, euroalueen keskuspankin EKP:n ja IMF:n kanssa jo uudesta suuresta hätäluottopaketista, jonka avulla Kreikka selviäisi vanhoista veloistaan ja uusista alijäämistään vuoteen 2014 asti.
Ilman ainakin 60 miljardin uusia hätäluottoja Kreikka ei selviä edes kahta vuotta.
Kreikan uuden hätärahoituksen käsittelystä voinee veikata vaikeaa, sillä Suomen eduskuntavaalit viivyttivät ja vaikeuttivat jo Portugalin hätärahoituksen käsittelyä. Hätärahoituksen kannatus on nopeasti heikentynyt myös muissa maksajamaissa, kuten Saksassa.
Tukiluotot aiheuttavat poliittista kiistelyä ja ankaraa kritiikkiä, sillä summat ovat erittäin suuria ja lisäksi ne kasvattavat maksajamaiden luottoriskejä ja omaakin velkaantumista.
Toistaiseksi Kreikkaan, Irlantiin tai Portugaliin maksetun hätärahoituksen rahasummat ovat kuitenkin olleet pieniä sen rinnalla, kuinka paljon omanlaistaan tukirahoitusta EKP on jo syöttänyt kriisimaihin juurikaan lupia kyselemättä.
Valtioiden hätäluotot tukivuoren huippu
Eurovaltioiden ja IMF:n tarjoamat hätäluotot ovat vain pieni osa Kreikan ja muiden kriisimaiden saamasta rahoitustuesta. Suurimmat summat ovat ainakin toistaiseksi liikkuneet kulissien takana huomiota herättämättä.
EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ovat kriisin mittaan tukeneet kriisivaltioiden ja kriisimaiden pankkien rahoitusta yhteensä satojen miljardien eurojen verran.
Siinä kuin euromaiden hätäluotot ja vakausrahaston takaukset ovat suurimmaksi osaksi vasta lupauksia, ovat EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit panneet toimeksi satojen miljardien summat ovat jo kiinni kriisimaiden riskeissä.
EKP:n ja euromaiden keskuspankkien tukitoimet ovat vain pieneltä osin julkista ja näkyvää toimintaa.
Suurin osa kriisimaiden tuesta on toteutettu EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhdessä muodostaman eurojärjestelmän sisäisinä toimina, joihin EKP sen enempää kuin kansalliset keskuspankitkaan eivät ole erikseen hakeneet valtuuksia kotivaltioidensa parlamenteilta.
Suomen Pankille on kertynyt vastuulleen jo ainakin 26 miljardin euron riskit.
Velkakirjaostot pieni osa EKP:n tukitoimista
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".
EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
Ostetut velkakirjat ovat markkina-arvioiden mukaan olleet suurimmaksi osaksi korkeintaan muutaman vuoden mittaisia velkakirjoja. EKP:n arvioidaan maksaneen velkakirjoistaan keskimäärin 8085 prosenttia niiden nimellisarvosta.
Lievä alennus ostohinnassa tarkoittaa, että EKP:n "sijoitukset" kestäisivät keskimäärin 1520 prosentin arvonalennuksen ennen kuin EKP joutuisi kärsimään mahdollisessa velkasaneerauksessa tappioita.
Jos velkakirjaostoihin liittyvä sijoitusriski jaetaan euromaiden keskuspankkien kesken niiden niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen mukaisin osuuksin, on Suomen Pankin osuus sijoituksesta 1,8 prosenttia eli runsaat kuusi miljardia euroa.
Osa kriisimaiden rahasta peräisin Suomen Pankista
Monin verroin velkakirjaostoja suurempia riskejä EKP ja euromaiden keskuspankit ovat ottaneet kriisimaiden pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen muodossa.
EKP ja kriisimaiden omat keskuspankit ovat ylläpitäneet kriisimaiden pankkien rahoitushuoltoa tarjoamalla kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta laskutavasta riippuen 300350 miljardia euroa.
Tähän keskuspankkirahoitukseen liittyviä riskejä euromaiden kansalliset keskuspankit ovat jakaneet tavalla, josta ne eivät ole pitäneet liiemmin meteliä.
Suomikin kantaa riskistä yllättävän suuren määrän, sillä Suomen Pankin osuus potista on arviolta noin 20 miljardia euroa.
Kyse on riskistä, joka on syntynyt EKP:n ja euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteisen maksujärjestelmän toiminnoista.
Kriisimaiden pankeilla runsaasti hätärahoitusta
Irlannin pankeilla on käytössään EKP:n ja Irlannin oman keskuspankin tarjoamaa rahoitusta jopa 150 miljardia euroa.
Kreikan pankeilla on poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta noin 90 miljardia euroa. Vastaavaa rahoitusta on viime vuoden lopun luvuin Portugalin pankeilla noin 60 miljardia euroa ja Espanjankin pankeilla noin 50 miljardia euroa.
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.
Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.
Suurin osa tästä hyvinkin huterasta rahoituksesta on peräisin Saksasta, mutta Suomi kantaa suurehkon osansa tästäkin taakasta.
Kriisimaiden pankkeja koettelee talletuspako
Velkakriisin näkyvimmät kriisitoimet ovat keskittyneet kriisivaltioiden rahoitustilanteeseen, jossa Kreikka-luottojen tapaan torjutaan jopa muutamien päivien päässä uhkaavaa valtion maksukyvyttömyystilaa.
Samaan aikaan on täyttä päätä kuitenkin meneillään toinen kriisi, joka on aivan yhtä vakava mutta osin näkymättömämpi.
Kyse on mittavasta talletus- ja pääomapaosta, joka on pian kolme vuotta koetellut kriisimaiden pankkeja.
Esimerkiksi Kreikan keskuspankin tilastojen perusteella maasta tai ainakin maan pankeista on vuodessa häipynyt kotitalouksien ja yritysten talletusvaroja yhteensä 24 miljardia euroa. Kahden vuoden talletuspako on 43 miljardia euroa.
Irlannin vastaavat luvut ovat vielä suurempia. Talletuspaon lisäksi pankkien markkinarahoitus on ehtynyt sitä mukaa, kun vanhaa rahoitusta on erääntynyt.
Tätä pankkien rahoituskriisiä EKP ja kriisimaiden keskuspankit ovat sammuttaneet ja sen taakkaa muutkin eurojärjestelmän keskuspankit kantavat.
Muutama harva ylijäämämaa
Suomen Pankki ja muut eurojärjestelmän keskuspankit tasaavat keskenään maiden välisen rahaliikenteen ali- ja ylijäämiä niin sanotun Target-maksujärjestelmän avulla.
Kyse on eurojärjestelmän keskuspankkien yhteenlasketun taseen joka päivä tasapainottavasta mekanismista. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä maksujärjestelmästä, vaan myös merkittävästä riskinjakojärjestelmästä.
Ennen kriisiä euromaiden välinen maksuliikenne ja eri euromaiden keskuspankkien väliset velat ja saatavat olivat paljon paremmin tasapainossa kuin nyt kriisin aikana on ollut asian laita.
Keskuspankkien keskinäisten velkojen ja saatavien määrä on paisunut lähes kymmenkertaiseksi vuoden 2004 lopun jälkeen, ilmenee Lancasterin yliopiston rahoitusprofessorin John Whittakerin laatimasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan eurojärjestelmän sisäisiä saatavia on eniten Saksan keskuspankilla, yli 325 miljardia euroa. Kaikkiaan saatavia on viime vuoden lopun lukuihin perustuvan tutkimuksen mukaan lähes 460 miljardia euroa.
Suomen Pankin osuus on 20 miljardia. Saksan ja Suomen lisäksi eurojärjestelmän harvoja rahoittajamaita olivat Luxemburg, Hollanti ja yllättäen myös Italia.
Saatavien vastapainona oli yhtä paljon velkoja, joista kriisimaiden keskuspankeilla yhteensä 300 tai 350 miljardia euroa siitä riippuen, luetaanko Espanja kriisimaaksi vai ei.
Erittäin halpaa häivetukea
Whittakerin kriittiseen tarkasteluun yhtyy viime viikolla ilmestyneellä kirjoituksellaan Münchenin yliopiston talousprofessori ja arvostetun Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja Hans-Werner Sinn.
Professorien mukaan Target-maksujärjestelmä on siirtänyt erittäin mittavan määrän kriisimaiden pankkeihin liittyvää riskiä eurojärjestelmän muutaman harvan ylijäämämaan keskuspankeille.
Tämä on tutkijoiden tulkinnan mukaan kriisimaiden vastaanottamaa merkittävää piilotukea, johon liittyvät kustannukset ja riskit ovat ikään kuin vaivihkaa siirtyneet Saksalle ja muutamalle muulle euromaalle, kuten Suomelle.
Whittaker ja Sinn kiinnittävät kriittistä huomiota myös siihen, että eurojärjestelmän sisäinen häivetuki on erittäin halpaa. Target-järjestelmän korkokanta on sama kuin EKP:n ohjauskorko, eli nyt 1,25 prosenttia mutta suuren osan kriisiä tasan prosentti.
Tutkijat huomauttavat lisäksi, että tämä euromaiden keskuspankkien välinen häivetuki on saattanut sujua tyystin maksaja- ja riskinkantajamaiden parlamenttien asiaa oivaltamatta.
Tämäkin tukimuoto on parlamenteissa syytä oivaltaa, sillä siihen liittyvät riskit ovat kansallisten keskuspankkien vastuulla. Ne taas toimivat kotivaltioidensa ja viime kädessä viuluja maksavien veronmaksajien vastuulla.
EKP:n välittämä hätärahoitus harvan maan varassa
Eurojärjestelmän keskuspankkien välisen Target-maksujärjestelmän sisäiset saatavat ja velat 12/2010.
Target-järjestelmän ylijäämäiset keskuspankit Saatavat eurojärjestelmän keskuspankeilta, mrd eur
Saksa 326
Luxenburg 68
Hollanti 41
Suomi 20
Italia 4
Target-järjestelmän alijäämäiset keskuspankit Velat eurojärjestelmän keskuspankeille, mrd eur
Irlanti 147
Kreikka 87
Portugali 60
Espanja 51
Ranska 28
Itävalta 24
EKP 21
Belgia 14
Slovakia 14
Kypros 6
Slovenia 2
Malta 1
Lähde: Whittaker/Lancaster University, EKP, euromaiden kansalliset keskuspankit
Alkuperäiseen: En todellakaan ymmärrä vouhotusta, ilmeisesti jotkut ovat kateellisia ja kostonhimoisia kun eivät itse pääse koskaan ilman lapsia mihinkään, ei siis saisi päästä kukaan muukaan..?
Jos mä en lähde lomalle omien lasteni kanssa, en halua sinne muidenkaan lapsia. Anteeksi nyt vain.
Jos mä en lähde lomalle omien lasteni kanssa, en halua sinne muidenkaan lapsia. Anteeksi nyt vain.
K
kunhan kysyn
Vieras
Tämä eurokriisi-propaganda jota on pakko tunkea joka väliin. Saanko kysyä mikä lienee tarkoitus ja mikä on mahdollinen tavoite? Että palstamammat hyökkää vaatimaan uusia vaaleja ja Perussuomalaiset pääsee yksin hallitukseen päättämään, vai lähdetäänkö kenties mielenosoitukseen eduskuntatalon portaille vaatimaan ettei rahaa enää anneta muille kuin suomalaisille (orkkis tietty) sossupummeille?
Että kun se ei tainnut olla tämän aloituksen aiheeseen liittyen niin tehkääpä toki oma jota saa sitten kiinnostuneet pällistellä
Similar threads
- "Vieras"
- Aihe vapaa