Hei koiraihmiset! Kaipaisin neuvoja =)

[sessu]

Meidän perheeseen ollaan harkitsemassa koiraa, mutta sopivan rodun keksiminen on tosi vaikeaa. Nyt saa antaa vinkkejä tai kertoa kokemuksia.

-Koira saisi olla joko pieni tai keskikokoinen
-Sen pitäisi haluta ja jaksaa lenkkeillä kunnolla.. siis päivittäisiä tunnin-parin lenkkejä perus pissatusten lisäksi
-Se ei saisi olla erityisen haukkuherkkä rotu. En tarkoita että sen pitäisi olla ÄÄNETÖN, kyllä koira haukkua saa, mutta ei sellainen rotu joka on taipuvainen räksyttämään jokaista kolahdusta. =)
-Rotu ei saisi olla erityisen vaativa kasvatettava.
-Olisi mukavaa jos koira osaisi myös ottaa rennosti ja köllötellä sohvalla/sylissä, ja olla rapsuteltavana, eikä olisi jatkuvasti täynnä virtaa.

Sitten vielä muutama rotukysymys:

-Onko totta että mäyräkoira on aika ärhäkkä ja herkkä puremaan?

-Ovatko kaikki terrierit samanlaisia "duraceleja"? Lähipiirissämme on kettuterrieri ja jack russell, ja vaikka molemmat ovat tosi suloisia, niin ne olisivat aivan liian levottomia meidän perheeseen.. siis ne eivät rauhoitu hetkeksikään, ja ovat jotenkin ärhäköitä - esim leikkimisestä innostuvat heti niin paljon, ettei leikistä oikeastaan tule enää mitään. Lapsen kanssa eivät voi leikkiä, aivan liian rajua. Vaativat valtavasti aktivointia, mutta energiaa riittää silti. Ovat myös tehneet paljon tuhoa kotona yksin ollessaan.

-Cavalier vaikuttaa mukavalta perhekoiralta, mutta osaako joku sanoa sen nykyisestä terveystilanteesta? Jaksaako cavalier lenkkeillä kunnolla?

 

[ff]

kultainen noutaja

 

[sessu]

kultainen noutaja

Ne ovat ihania luonteeltaan, mutta aika isoja!

 

[chef]

Mielestäni mäyräkpoira ei ole ärhäkkä tai herkkä puremaan. Kyseessä kuitenkaan ei ole mikään kerrostaloon paras mahdollinen rotu, koska kyseessä on metsästyskoira. Naapurin mäyräkoira ainakin oli kova mekkaloimaan, eli ääntä siitä otuksesta lähti ja paljon.

Semmoista russelia en ole vielä koskaan tavannut, joka ottaisi joskus rennosti...kyllä ne kaikki on duracelejä ollut Kyllä ne terrierit semmoisia vähän reuhoja kaikki taitaa olla. No ehkä cairn ja westie ovat vähän rauhallisimpia, mutta kettikset ja russelit on tosiaan hyperaktiivisia.

Cavaliereillä on aika paljon sydänongelmia, mutta kyllä ne lenkkeillä jaksaa ihan kunnolla. Käytetäänhän niitä paljon mm. agilityssakin.

 

[vieras]

kultainen noutaja

peesi

 

[Rohmu]

Kääpiösnautseri on meillä ja kaikki nuo mainitsemasi vaatimukset täyttyy. Tosin turkki pitää trimmauttaa pari kertaa vuodessa ainakin, ei ole suuri vaiva. Muuten helppohoitoinen turkki, harjaan välillä ja siistin tassu ym. karvoja välillä. Eikä olen mun mielestä niin "ärhäkkä" rotu kuin joku terrieri.

 

[ms]

Cockeri, ei lähde karvaa, mutta vaatii tietty sit trimmausta ja ei ole iso, kiva mössykkä Se ettei lähde karvaa on meille ykkösjuttu!! Inhoan karvaa!!

 

[.]

mä ehdottaisin suomenlapinkoiraa. linkki: http://www.lapinkoirat.net/rotu.htm

 

[TriplaIsä]

En jaksa olla hehkuttamatta meidän Maisaa joka on pieni karkeakarvainen portugalinpodengo. Rotu täyttää kaikki toiveesi. Herkkähaukkuiseksi on toki määritelty mutta helppo kouluttaa pois heti pentuna. Maisa ei hauku eikä räksytä.

Laiskottelee mielellään sylissä mutta kymmenen kilsan lenkin jälkeen olisi valmis vaikka toiseen samanlaiseen.
Kiltti ja ystävällinen koira joka pitää ihan kaikista.
Helppohoitoinen turkki josta ei juuri lähde karvaa.

Popolla ei ole mitään perinnöllisiä sairauksia kun taas cavalla taitaa olla kaikki mahdollinen.

 

[isoäiti mölykylästä]

kultaista noutajaa minäkin suosittelen

 

[sessu]

Kääpiösnautseri vaikuttaa kyllä kiinnostavalta, en ole sellaista koskaan tavannutkaan kasvotusten. Onko sen turkki sellainen karhea?

Kuinka usein cockeria pitää trimmata? Myös cockerista olen kuullut että ovat suloisesta ulkokuoresta huolimatta monet kärttyisiä, onko kokemusta tällaisesta?

Lapinkoiraan voisin tutustua tarkemmin, kiitos linkistä. Olin kuvitellut sen olevan enemmänkin ns. käyttökoira, mutta taisin erehtyä.

Tämä portugalinpondego on minulle ihan vieras rotu, täytyypä googlettaa sekin

 

[tyytyväinen]

Meillä mäyräkoira ja jackrusseli. Molemmat ovat iso egoisia ja päättäväisiä koiria, jotka tarvitsevat runsaasti aktiviteettia ja hyvän peruskoulutuksen. Uroksia molemmat ja etenkin russeli machoilee isoimmille uroksille kun taas mäykkä on kaikkien kaveri.
Nämä koirat ovat voimakkaan metsästysviettisiä, joten irtipitoa ei voi kuvitellakaan. Lisäksi russeli on voimakkaan vahtiviettinen. Kumpikaan ei hauku turhasta, mutta kun sitten haukkuvat, niin ääntä lähtee ison koiran verran.

Mäykky on ollut supertuho pennusta tähän päivään saakka. Syö kaiken mahaansa (lasten lelut jne, koirien pedit jne), kun taas russeli on ollut "helppo" koira. Molemmat hyvin seurallisia ja viihtyvät kovin myös sylissä.

Kummankaan koiran ei kuulu olla äksy eikä aggressiivinen, mutta koska luolakoiriksi jalostettu, niin mitään pehmoeläimiä nämä koirat eivät ole. Kivojan perheenjäseniä kuitenkin.

 

[klovni75]

Meillä oli karkeakarvainen mäyräkoira just hoidossa kolme viikkoa, muuten mukava otus mutta se räkytys oli jotain ihan järkyttävää... joka risahdukseen ja kolahdukseen alkoi kauhea räyhääminen ja lenkillä haukuttiin kaikki vastaantulijat, puut ja männynkävytkin siinä sivussa...

Terrierit ovat tosiaan ärhäköitä joten niitäkään en suosittelisi lapsiperheeseen. Cavalierit kuulemma ovat pienestä koostaan huolimatta liikunnallisia ja muutenkin sopivia lapsiperheeseen, kokemusta niistä ei tosin ole. Itselläni oli cockerspanieli pienenä, ja se jaksoi liikkua vaikka miten paljon mutta oli kuitenkin mukava kotikoirana, ainoana hankaluutena trimmaamista vaativa turkki jota cavalierilla taas ei ole.

Kannattaa ostaa pentu tunnetusta ja hyvästä kennelistä vaikka maksaakin sitten aika lailla, terveen pennun saaminen kokeneelta kasvattajalta on todennäköisempää kuin puolet halvemmalla apulassa myyvältä.

 

[vieras]

Hmm.. Kettari on aika aktiivinen, meillä nyt kolmivuotias uros ja sille toivottavasti kaveri täs kevään aikana tulossa. Mutta kyllä meidän koira osaa myös rauhottua. Se lötköttää kainalossa joka ilta katsomassa telkkua... Täytyy myös muistaa että kettari on alunperin metsästyskoira ja sillä ne vietit on vielä voimakkaana tallella. Kettarista saat kyllä takuu varman lenkkikaverin vaikka koko päiväksi Meillä tuo koira kun ei ole lapsiin tottunut(itellä kun lapsia ei ole) niin leikki meinaa välillä mennä liian rajusti, mutta koirat jotka on pennusta pitäen tottuneet lapsiin niin ihan varmasti osaavat leikkiä lasten kanssa nätisti. Mun porukoilla on ollut kettis sillon ku mä oon ollu pieni ja ompa monta kuvaa jossa myö sovussa leikitään. Joten mites tuolla teijän tuttava perheissä, onko heillä omia lapsia, että koira ois tottunut?

Mäyräkoirat on mitä suloisempia otuksia Mutta tosiaan nekin on metsästys koiria. Pitkäkarvasilla ei ole niin voimakasta metsästysviettiä.

Niin ja jos ei saa olla vaativa kasvatettava niin se sulkee kyllä kaikki terrierit ja oikeestaan mäyräkoiratkin listasta pois...

Joku spanieli vois olla aika iisi, mut jaksaa kuitenkin lenkkeilläkin...

 

[meikku]

Enkkusprinkku!
Russelia en suosittele "pelkäksi" kotikoiraksi, voi alkaa oireilemaan epätoivotulla tavalla jos ei pääse toteuttamaan itseään luolilla ja/tai ainakin pitää olla vankka kokemus ko. rodusta tai koirista että saa kanavoitua sen energian muuhun kuin metsästykseen.
Mäyräkoirista mulla on oma henk.kohtainen mielipide kuten muistakin "ylijalostetuista", en ottaisi niin luonnottoman kropan omaavaa koiraa elätikseni.

 

[TriplaIsä]

Tämä portugalinpondego on minulle ihan vieras rotu, täytyypä googlettaa sekin

Aika vieras se on kaikille. Pientä karkeakarvaista on Suomessa rekisteröity kaikkiaan vain 245 kappaletta.
http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=184
Kuvia

Yhdellä kasvattajalla on keväällä tulossa pentue.

 

[yöperhonen-]

mun mielipide on se, että rodun ku rodun saa kasvatettua niin, että se on haukkuherkkä tai ärhäkkä... on siis aika paljon kasvatuksesta kiinni
hyvänä esimerkkinä voin sano tämän: kävin katsomassa yhtä reilu vuoden vanhaa chihuahuaa, joka räkytti aivan taukoamatta, ei siis lopettanut ollenkaan vierailun aikana.!! tämä siksi, että omistaja ei ollut osannut antaa koiralle minkäänlaisia rajoja "kun oli niin söpö", oli siis ongelmissa myöhemmin... koira kävi ihmisten kimppuun yms.
sitten taas anopin chihu on ilmetty perhekoira tulee lasten kanssa toimeen erittäin hyvin, ei hauku juuri koskaan...
kasvatus on se juttu, mikä vaikuttaa siihen mitä koirasta tulee

nimim. monta koiraa omistaneena, nyt amerikanpbt-sakemanni ja tanskandoggi

 

[vieras]

Mä voin suositella Cairnterrieriä.

Otus on pieni, mutta pippurinen. Toki osa niistä on "ärhäköitä" mutta niin on kaikissa roduissa. Koira on pieni ja aktiivinen. Pari ensimmäistä vuotta ovat toki erittäinkin aktiivisia, mutta rauhoittuvat pikkuhiljaa. Aina kuitenkin valmiina lenkille.

Mulla on ollut nyt 3 Cairnia. Tällä hetkellä meillä on 7 kk:n ikäinen pentu ja 5 v lapsi.
On kuin parhaimmastikin Disneyn filmistä noiden kahden yhteiselo. Koira jopa tottelee paremmin tyttären tänne käskyä kuin minun...

Miinusta (jos näin voi väittää) pennun järjetön aktiivisuus. Mä olin jo ehtinyt unohtaa noiden kahden 15 vuotiaan koiran jälkeen mitä tuo pentuelämä on.

Tämä kolmas koirani omaa selkeästi parhaimman luonteen näistä kolmesta.
Ensimmäinen oli pentuna todella ärhäkkä. Toki sen koulutuksella sai ymmärtämään että minä olen pomo.
Toinen koirani oli "sirkuskoira". Anteeksi että olen olemassa, mä vaan olen tällainen. Ja aina keksimässä jotain hassua. Erittäin kiltti ja hellyyttävä tapaus. Omasi kovan metsästysvietin.

Kumpikaan em. koirista ei ollut kovia haukkumaan.

Tämä kolmas; aktiivinen, sosiaalinen ja kiltti otus joka tulee mielellään syliin.
Ärhäkkyyttä sopivasti, ei kuitenkaan tuon ensimmäisen kaltainen Rambo.
Kyllä mun täytyy myöntää että koiran sukutaululla/ risteytys yhdistelmällä on suuri merkitys koiran luonteeseen.

Perinnöllisiä sairauksia rodulta joitakin löytyy, mutta ei kuitenkaan mitenkään yleisesti.

 

[vieras]

Meillä oli karkeakarvainen mäyräkoira just hoidossa kolme viikkoa, muuten mukava otus mutta se räkytys oli jotain ihan järkyttävää... joka risahdukseen ja kolahdukseen alkoi kauhea räyhääminen ja lenkillä haukuttiin kaikki vastaantulijat, puut ja männynkävytkin siinä sivussa...

Terrierit ovat tosiaan ärhäköitä joten niitäkään en suosittelisi lapsiperheeseen. Cavalierit kuulemma ovat pienestä koostaan huolimatta liikunnallisia ja muutenkin sopivia lapsiperheeseen, kokemusta niistä ei tosin ole. Itselläni oli cockerspanieli pienenä, ja se jaksoi liikkua vaikka miten paljon mutta oli kuitenkin mukava kotikoirana, ainoana hankaluutena trimmaamista vaativa turkki jota cavalierilla taas ei ole.

Kannattaa ostaa pentu tunnetusta ja hyvästä kennelistä vaikka maksaakin sitten aika lailla, terveen pennun saaminen kokeneelta kasvattajalta on todennäköisempää kuin puolet halvemmalla apulassa myyvältä.

Minä nyt taasen kumoan näitä epäluuloja terrierin eräkkyyttä kohtaan. Ne on oikeita petoja luolilla, jos innostuvat siihen hommaan, mutta koti oloissa oikeita mamman ja papan koiria. Eli meillä ainakin kettarit on olleet kaikille ystävällisiä, myös lapsille. Samaten kaikki kettarit mitä tunnen on kotioloissa mitä ihanimpia perheen jäseniä. Mutta jos koira on saannut pomon paikan haltuun ni ihan varmasti on äräkkä. Mutta tämähän johtuu taas sieltä hihnan toisesta päästä!

Ja tuo kuvauksesi tuosta mäyräkoirasta... Hmmm... Taisi olla koiralla tekemisen puute tai huonosti koulutettu jos kaikki piti haukkua! Mäyrikset on kovia haukkumaan, mutta mitä mä oon kaverin kuutta mäyristä hoitanut ja ulkoiluttanut ni ei ne kyllä hihnan päässä pahemmin hauku. Ennemminkin ne haukkuu, kun joku tulee sisään tai auto pihaan.

 

[pez]

Enkkusprinkku!
elätikseni.

Tähän. Ei hauku, jaksaa juosta ja nukkua sohvalla (nytkin)

 

[sessu]

Sekä englannin- että walesinspringerspanieli kiinnostaa, mutta olemme miettineet että riittääkö sille pelkkä lenkkeily, vai vetäisikö veri metsälle tai ainankin johonkin muuhun harrastukseen.

Podengo vaikutti ihastuttavalta, tutustumme rotuun vielä tarkemmin!

Mäykkyset taidetaan nyt ainankin pudottaa listalta.. ihania veijareita mutta ei ehkä oikea rotu meille.

Kirjoitelkaa toki lisääkin, kivan paljon vastauksia tullut!!

 

[TriplaIsä]

Podengo vaikutti ihastuttavalta, tutustumme rotuun vielä tarkemmin!

Jos asut Pirkanmaan suunnalla niin voidaan vaikka järjestää treffit Maisan kanssa. Näitä kun ei livenä juuri näe harvinaisuutensa vuoksi.

 

[snautseri]

Kääpiösnautseri vaikuttaa kyllä kiinnostavalta, en ole sellaista koskaan tavannutkaan kasvotusten. Onko sen turkki sellainen karhea?

Hieman isompi versio kääpiösnautserista:

http://www.ssnk.fi/

Nauttii pitkistä lenkeistä ja vaatiin määrätietoisen peruskoulutuksen. Määrätietoisella tarkoitan selkeitä rajoja ja ihan peruskoulutusta. Ei raski komentaa kun se on niin söpö -periaate ei toimi tämän rodun kanssa yhtään sen paremmin kuin kääpiösnautserinkaan kanssa. Osa käppänöistä on hirveitä räksyttäjiä ja huonosti käyttäytyviä ja veikkaan, että suurin syy on koulutuksen puute.

Snautseri nypitään kaksi kertaa vuodessa (karkea turkki) ja siistitään parin kuukauden välein esim tassukarvat. Ei ole työlästä tai vaikeaa.

 

[meikku]

Sekä englannin- että walesinspringerspanieli kiinnostaa, mutta olemme miettineet että riittääkö sille pelkkä lenkkeily, vai vetäisikö veri metsälle tai ainankin johonkin muuhun harrastukseen.

Takuulla löytyy englanninspringereistä sellaisia yhdistelmiä joiden lähisuku on jo enemmän näyttelykappaleita kuin metsällä käyviä.
Ja eikai ei-metsästävän koiran liikunnan ole pakko olla "vain lenkkeilyä" !!?? Springerit sopii erityisen hyvin agilityyn ja muodissa on myös MeJä, siinä ei ohjaajan tarvitse metsästää eikä olla kiinnostunut metsästyksestä, mutta koira saa toteuttaa itseään metsässä riistaa etsien.
Miksi et haluaisi harrastaa koiran kanssa muuta kuin lenkkeilyä??

 

[m]

Suosittelen jotain pientä spanielia. Kunhan valitset terveystutkituista vanhemmista matalalla sukusiitosprosentilla olevan pentueen joilla mielellään vielä isovanhemmatkin terveystutkittuja, niin sinulla on hyvät mahdollisuudet saada terve pentu.