Iitu, voi sinua, tunnut olevan tosi murheinen.
Äläkä nyt suutu, mutta miksi tosiaan lopetit / lopetat imetyksen, jos se ottaa noin koville ja on noin haikeaa? Kyllä esim iltatisu varmaan voi olla, vaikka töissä olisitkin. Itselläni ainakin olisi pelko, että jos lopetus noin kovasti surettaa, niin kadun myöhemmin kovasti etten jatkanut hiukan pidempään.
Itse olen myös hieman eri mieltä tuosta, että tissimaito olisi enää vain lohtua ja hellyyttä (tietty tosi paljon sitäkin), kyllä sillä aina vaan on mielestäni myös ravitsemuksellinen merkitys, varsinkin niinä kausina kun toinen ei syö kiinteitä (ja niitähän riittää). Ja myös tuosta mitä neuvolan"täti" oli sanonut, että nyt on helpoin vierottaa kun myöhemmin osaa vaatia, niin ei sekään välttämättä pidä paikkansa. Siskoni on hyvin onnistuneesti lopettanut lapsiensa imetyksen kun he ovat olleet reilu 2v. Jotenkin mielestäni se saattaisi olla silloin jopa helpompaa, kun lapsi ymmärtää jotain kun hänelle selittää. Vaikka toisaalta sillähän nyt ei enää teidän kannalta ole merkitystä, jos olet lapsen hyvin saanut vieroitettua

Äläkä todellakaan suutu tästä kirjoituksesta. Ihan vaan mietin näitä, ja siksi kyselen. Itse en pystyisi vielä imetystä lopettamaan, vaikka tuntuu että painostusta alkaa jo tulemaan (mm neuvola). Ja kun ei ole mitään todellista syytä miksi lopettaa, niin silloin jatkan

Ja sitten muihin asioihin.
Meillä on neuvola ensi viikolla, on se aina vaan yhtä jännä juttu =)
Osa heinäkuisista sitten näemmä jo käveleekin, meillä ei vielä. Ollaan vasta puita pitkin menossa.
Kovasti kyllä höpisee, osaa kertoa mitä eri eläimet sanoo, myös laulaa (omaa lallatustaan) ja tanssii, ja on muutenkin hyvin pirtsakka poika, vaikka ne yöunet on aina vaan tosi pätkittäisiä.
Vähän huvittaa kun vauvakirjassa on siellä parin kk kohdalla viiva, mihin pitäis merkitä koska nukkui yönsä ensi kertaa heräämättä. No, kirjaa voi täyttää 2v asti, katotaan tapahtuuko tuo ihme siihen mennessä (epäilen).
Nyt pikkuinen sit saanut flunssan jostain, toivottavasti häipyy ennen synttäreitä (viikon kuluttua)....