Helmivauvat 2010

[jenni -81]

Huomenia.
Täälläkin meni kivasti pääsiäinen..oli vieraita ja kävimme vieraissa, ja kaikin puolin meni mukavasti. Onpas ihana juttu Salama, et Sofialla oli kaikki hyvin ja hyvä, että tutkivat. Mä oisin kans ollut varmaan huolesta sekaisin ja oon ihan samanlainen, et meen kans kattelee netistä..ja sitä ei kyl kantsis tehdä.
Mä en oo kans lähtenyt viel tyttöjen kans liikenteeseen. Pelkään tauteja :/ Olivat niin kovin pieniä ja oli silloin inhottavaa, kun heillä oli se nuha. Ajattelen heti, et sit jos jostain jumbosta tai muusta isommasta kauppakeskuksesta saa jonkun inhottavan pöpön, niin ei oo kiva. Nyt on viel ihan tosi paljon liikkeellä sitä rsv:tä ja noroa. Pienemmässä ruokakaupassa oon kyl heidän kanssaan käynyt. Yleensä tytöt nukkuu sen 5h aamupäivisn, niin ei tarvitse heitä niillä reissuilla syötellä.
Viime viikolla uskallauiduin heidän kans käymään töissä eli päiväkodissa moikkaa työkavereita ja lapsia. Ensin vaan varmistin, ettei siellä riehu mitkään taudit. Kauheeta tää tautikammo, mut pelkään niin kovin, et saavat viel helposti jonkun pöpön. Ehkä sitten kun neidit ovat yli 3kk vanhoja uskaltaa heidän kanssaan jo paremmin liikuskella. 3kk tulee onneksi täyteen jo ens viikolla
Sitten, kun mies alkaa kulkee prätkällä töihin, niin saadaan myös auto käyttöön, niin on pikkaisen helpompaa tuo liikkuminen.
Vitsit mulla irtosi viime viikolla pala tissistä, kun tuo toinen neiti puraisi sitä imiesään, kyllä on ikenissä voimaa. Ja voi hitto se sattui. Siitä repsotti niin kun sellainen nyppylä (maitorauhanen ?) ja sitten kun pumppailin, niin sieltähän alkoi vuotaa verta. Sit en uskaltanutkaan imettää sillä vähään aikaan. Mun kohdalla vähän huono homma, kun syötöissä tarvii molempia tissejä. Luin jostain, et voi tehdä sillai, et imettää vahan aikaa vaan toisesta tissistä, mut siin' ei kyl pahemmin ajateltu niitä äitejä, jolla kaksi ruokittavaa. No kävin sitten hakemassa jo rintakumejakin. No sitten onneksi se pala siitä irtosi, kun sen siitä kynsillä nyppäsin. Se vähän niin kun ennen sitä surkastui pois, kummallinen. No onneksi se parantui nopeesti ja yhden päivän verran käytin siinä rintakumia.
Meidän neidit nukkuu onnsksi vielkin suht hyvin. Aamupäivisin ne 5h päikkärit ja sit ollaankin iltaan asti hereillä, torkutaan vaan välillä. Viime yönä heräsivät kerran syömään. Pienmpi vaan päätti, et nyt sit herätään ja aloitti ensin jokeltee. Kunsaamutin sit yövalon, niin alkoi kauhea parku ja sitä parkua kestikin sit kaksi tuntia. Viimein nukahti mun viekkuun. Sit kun siirsin takaisin siskonsa viereen, niin hän heräsi ja sama alkoi alusta..no kyl neiti sitten viimein nukahti, kun olin ensin laulanut hänelle taas kaikki maailman tuutulaulut
Oli tänään tarkoitus lähteä ulkoilee heid'än kanssaan, mut tuol sataakin vettä Taidan laittaa työt katokseen nukkuu ja ite siivoilla vähän paikkoja.
Mukavaa viikkoa..
T:Jenni ja tytöt 2kk3vkoa

 

[jenni -81]

Tulipa kirjoitettua niin vauhdilla, et puuttui näköjään vähän kirjaimia..öö.. siis en laita töitä katokseen nukkuu vaan tytöt No mut nyt aamupalalle ennen kun tytöt heräilee..

 

[Salama83]

Jenni, mä en huomannut edes mitään kirjoitusvirhettä ennen kuin huomautit siitä Jotenkin sitä väsynyt äiti ymmärtää toista (vaikket sä vissiin niin järjettömän väsynyt olekaan). Noh, eipä sillä, mullakin on aika virkeä olo. Kaks yötä oli ihan kidutusta, mutta sen jälkeen on ollut kaksi hyvää yötä. Sofia tykkää vissiin pitää vanhempiaan jännityksellä ja viettää erilaisia öitä Ymmärrän myös niin täysin tuon tautikammon. Itse olen kanssa tosi tarkka, eli välttelen kipeitä tyyppejä ja huolehdin hygieniasta. Silloin kun Sofia oli juuri syntynyt, muistutin aina kaikkia vieraitakin, että oottehan varmasti terveitä. Nykyään kyllä kuljetaan kauppakeskuksissa ja kaikkialla muuallakin eikä pelätä tauteja, toki käsiä pesen aina kun on hyvä tilaisuus. Lisäksi oon ihan tyytyväinen, että tuntemattomat tulevat harvemmin koskemaan tyttöä (ties missä kuumeessa ovat). Onneksi tässä lapset saavat vastustuskykyä päivä päivältä lisää ja äidinmaitokin lienee jotain suojaa tuovan (tosin ei täyttä, kuten Jenni huomasitkin jo kaksosten kanssa ihan alussa).

Mä selvittelin vauvauintimahdollisuuksia, kun tykkäisin semmoisen harrastuksen aloittaa tytön kanssa. Vielä tosin pitää reilu pari viikkoa odottaa, että saadaan mennä mukaan (vaikka painoa onkin jo yli 6 kg, 5 kg kun on se raja). Ootteko muut pohtineet vastaavaa? Tosin en tiedä, onko sellaiseen aikaa muilla kuin esikoisensa saaneilla? Joissain vauvauintikouluissa järjestetään myös perheuinteja, jolloin sisarukset saavat polskia ohjatusti mukana.

Ah, Sofia heräsi päikkäreiltä, pakko mennä.

 

[Noelia]

Moi!

Nostan päätäni täältä välikausivaatekaaoksen keskeltä.. joka paikka on täynnä kuraista toppaa ja tilalle tunkee jo (kalliita) kevätpukuja...

Salama, ihanaa että Sofialla oli kaikki kunnossa ja hyvä että asia tuli tutkituksi.

Me oltiin pääsiäinen mummolassa tosiaan 400 km päässä ja siinä kävi just niinkun etukäteen arvelin.. että saatiin jo perinteeksi tullut oksennustauti taas tuliaisiksi. Onneks vauva ei sairastunut, mutta kaikki muut kyllä! Viimeksihän tuo tapahtui jouluna, ja edelliskerta taisi olla juurikin viime pääsiäisenä, sekä sitä edellisenä ja sitä edellisenä.. esikoinen ei ole ikinä sairastanut oksutautia muissa yhteyksissä kuin että vietämme pyhiä mummolassa ja siellä se sitten iskeekin lähes aina. GRRRRR!!

Tyttö on nyt kuukauden ja on ikävä kyllä iltakitinät vaihtuneet iltahuudoksi. Se alkaa noin klo 20 aikaan ja kestää 4-6 tuntia, ei paljon tule ehtoolla käytyä edes vessassa.. Tissille tyttö rauhoittuu ja söisi vaikka koko ajan, mutta kaikki välit on huutoa. Koitan nyt vähän erilaisia rytmejä yms. että nukkumaanmeno edes aikaistuisi. Miestä käy sääliksi kun sen pitää seiskaan töihin Puhumattakaan, että parisuhdetta tai ylipäätään mitään yhteisiä asioita ehtisi pahemmin hoitaa, kun ilta menee likan hyssyttelyyn.. Kaipa se tästä ajan kanssa jos ei muuten.

Nyt takas hommiin kun on hiljaista..
Noelia ja neiti kevät 1kk
Noelia

 

[Kappe82]

Hep, täältä kans nostetaan kättä tervehdykseen koliikkih****tistä

Voi plääh Noelia oksutautia ja iltahuutoja :/ mut jos yhtään lohduttaa (tiedän että ei) niin iltahuutokin on parempi kuin kokopäivä huuto. Niin nimittäin meillä. Edelleen. Rupee oleen vähän paukut loppu, eikä ne ainakaan lisäänny kun mies palailee työelämään ens kuun alussa. Hiukan jaksan roikkua toivon kipinässä, että loppuisi siihen mennessä, koska en tosiaan tiedä miten tästä muuten selvitään. Huutoa on siis aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Välillä nukahdetaan, mutta max. kahdeksi tunniksi kerralla (ja tämä ihme tapahtuu yleensä vaunuissa tai autossa). Sitteriin tai ylipäätään mihinkään ei voi laskea hetkeksikään (jos ei halua huudattaa siinä), vaan pompitaan hytkytään ja hötkytään vauva sylissä/liinassa/repussa, niin huuto pysyy hieman inhimillisimmissä desibeleissä. Kroppa on kyllä epäilemättä kunnossa kesäksi

Sairaalassakin oltiin sisällä vuorokausi tossa viime viikolla, ihan vaan flunssan takia tarkkailtavana, mut sen suhteen kaikki hyvin, eikä muutenkaan mitään häikkää Oivasta löytynyt.

Täytyy kyllä tunnustaa että oon äärimmäisen kateellinen teille kaikille, jotka saatte nauttia tästä vauva-ajasta, koska itse koen tämän pahimmanlaatuiseksi kärsimysnäytelmäksi. No aikansa kutakin, mutta valitettavasti en voi tätä aikaa ainakaan haikeudella jäädä muistelemaan. Luojan kiitos parisuhde on kuitenkin vielä hyvin kasassa (kiitos miehen pitkälle lomalle) ja muutenkin koitan olla kiitollinen, jos kyse ei ole mistään vakavasta vaan "vain"koliikista.
Hartaasti odotan vaan sitä päivää, kun päästäisiin elämään "normaalia" elämää, ja eiköhän sekin päivä vielä joskus koita Suunnitelmissa meillä on ollut aina useampi lapsi, mutta just nyt ajatuskin siitä aiheuttaa lähinnä puistatuksia. Äkkiä se mieli varmaan taas muuttuu, jos tämä tästä joskus helpottuu.

Anteeksi tämä äärimmäisen synkkämielinen ja omanapainen raapustus ja kiitos että tänne saa purkaa.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kappe & Oiva 10vkoa

 

[Salama83]

Voi Kappe ja hyväkeuhkoinen Oiva! Täällä tosiaan saa vuodattaa ihan just niin paljon kuin tykkää ja pakkokin se on, ei jatkuvaa itkemistä muuten jaksa (eikä varmaan muutenkaan). Kuulostaa niin hurjalta, että on maksimissaan vain parin tunnin pätkiä hiljaa... Huh. Koliikki taitaa ihan syystä olla yksi pelätyimmistä, joskin lapselle vaarattomista, vaivoista. Onneksi se 3 kk rajapyykki lähestyy kovaa vauhtia ja syvästi toivon, että Oivan itkut rauhoittuvat viimeistään silloin. Ihanaa, että jaksat kuitenkin välillä täälläkin piipahtaa. Muistakaa myös miehen kanssa lähteä välillä ulos tuulettumaan, joko yhdessä (ja Oivalle hyvähermoinen hoitaja kotiin) tai sitten vuorotellen. TSEMPPIÄ!

Voikohan tähän heti perään nyt sitten edes sanoa, että täällä nautitaan vauva-arjesta. Tai noh, Sofia on kyllä iltaisin kovin itkuinen nykyään ja nukkumaanmeno on todellista väsytystaistelua (saattaa huutaa lohduttomasti pari tuntia putkeen, eikä rauhoitu edes syliin). En tiedä, onko yliväsynyt vai onko vaan keksinyt, että makkari on ihan kamala paikka. Tosin hän aloittaa itkemisen jo olkkarissa iltasella. Ollaan kokeiltu nukkumaanmenon aikaistamista ja myöhäistämistä, mutta sama meininki. Uskon kuitenkin, että saadaan homma hiljalleen hallintaan ja hän tottuu siihen, että yöunillekin on mentävä. Mutta muuten menee kovin ihanasti. Viime yönä tyttö nukkui pari 3,5 h pätkää, tosin olisi tykännyt herätä kunnolla siinä aamuviideltä. Mä en Eilen käytiin myös jälleen Vauvakinossa katsomassa leffaa, meni oikein kivasti ja piristi kyllä kummasti mieltä. Poikettiin myös kauppakeskuksessa ja mä herkuttelin Subwayn patongilla. Ihan yhtä hyviltä eivät maistu kuin odotusaikana, mut ovat ne herkkua vieläkin. Sofia tuijotteli kiinnostuneena koko sen ajan. Vielä en ihan osaa nautiskella ruoasta hänen seurassaan, vaan kauhealla kiireellä lappaan suuhun, että ehdin syömään ennen kuin itku alkaa. Ihan hölmöä kyllä tuo, koska eipä se nyt niin kovin vaarallista ole, vaikka jonkun äänimerkin päästäisikin julkisilla paikoilla. Ehkä mä tästä vielä pääsen yli

Ostin myös uimavaipan vauvauintia varten. Nyt sitten parisen viikkoa vielä odotellaan ja päästään polskimaan. Pikkuisen pelottaa, että tuleekohan siitä jotain, mutta ainakin muutama kerta koitetaan. Jos senkään jälkeen Sofia ei näytä tykkäävän touhusta, niin keksitään jotain muuta. Oon kuitenkin lukenut, että alku voi olla aika tahimista ja vasta sen jälkeen vauvat innostuu. Saapi nähdä.

Nyt tyttö uinuu päikkäreitä (ollut jo noin tunnin tuhisemassa) ja mä saan puuhastella omiani.

Mainiota viikonloppua kaikille! Ja ISO halaus Kappelle. Tule vaan oikeasti tänne purkamaan kun tarvitset vertaistukea (vaikka desibelimäärät ovatkin erilaisia monen muun kotona). Just sitä varten me täällä ollaan, ettei tarvitse sukulaistädeille vuodattaa ja sen miettiä, mitä mahtavat pohtia selän takana.

Salama83 ja Sofia 10 vkoa

 

[jenni -81]

Ehtiihän sitä välillä tännekin kirjoittelee kuulumisia..
Voi ei Kappe sitä teidän Oivaa. Toivotaan et menis pian ohi ja pääsisitte tekin nauttimaan vauva-ajasta. Paljon tsemppiä ja jaksamista. Muistakaahan välillä lähteä miehen kans vähän tuulettumaankin.
Me ollaan Salama kans ajateltu aloittaa vauvauinti. Oon yrittänyt kysellä täältä päin vauvauinneista, mut niistä on tosi huonosti tietoa saatavilla.
Mä olin perjantaina työkavereiden kans keilaamassa ja syömässä. Mies hoiti sillä aikaa tyttöjä. Hyvin olivat pärjäilleet. Oli ihanaa päästä vähän ihmisten ilmoille. Sitten la käytiin kattoo miehen kans paria Kastellitaloa ja tytöt olivat sillä aikaa siskollani hoidossa. Sieltä sit kotiuduttiin ja syötiin, ja taas mentiin Mentiin parille kaverille koko perheen voimin kyläilee ja kotiuduttiin sit vast klo 23 jälkeen. Oli ihanaa huomata, et vauvojenkin kans voi istuskella kaveriporukalla iltaa
Eilen lähdettiin sit heti aamusta mökille ja käytiin hakemassa prätkä. Mies sitten tuli sillä perästä ja mä ajelin tyttöjen kans autolla. Henni kyl alkoi yhdessä vaiheessa kovasti itkemään, ja ajattelin jo, et pitää pysähtyä ja laittaa hänelle tutti suuhun. Mut sit laitoin radiosta tulee musiikkia ja lauleskelin ite mukana, niin Hennikin rauhoittui ja nukahti. Oli kyl kaikin puolin mukava viikonloppu
Huomenna pitäisi soitella neuvola-aikaa. Meidän piti saada siel rokotusklinikalla se rota-rokote, mut nyt ne ilmoittikin sieltä etteivät annakaan sitä. Huomenna meille tulee sitten uusi neuvolatäti, niin pitää heti soitella aikaa, et saatais se sit neuvolassa. Tytöt kun täyttää torstaina sen 3kk. Hirmu nopeasti aika vaan menee.
Nyt tytöt nukkuu pihalla koiran kans Illalla sit mennään taas kyläilemään. Nyt pitäis alkaa laittaa ruokaa ja vähän siivoilee paikkoja.. ei vaan millään malttais olla täällä sisällä, kun on aivan mahtava ilma.
No mut mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille ja Kapelle voimahali.
T:Jenni ja tytöt (torstaina 3kk)

 

[haidiina86]

onpas siitä aikaa, kun viimeksi tänne kirjottelin. Niin tää arki vaan kiitää eteenpäin..vaikkei varsinaisesti olekaan mitään tekemistä (paitsi vauvan hoitoa).

Hurjasti Kappelle voimia..ajatuskin koliikki vauvasta kauheksuttaa kun välillä pieni puolituntinenkin huutohetki kiristää jo hermoja. En tiedä miten kestäisin tuollaista jatkuvaa huutoa...mutta toki sitä varmasti jostain saa lisävoimia. Kappe yritä ajatella positiivisesti..ei se ikuisesti kestä

Mulle kävi tänään hullusti. Oltiin lähdössä pojan ja ystäväni kanssa moikkaamaan erästä kaveriamme. Noh mentiin sitten autolle ja mä laitoin pojan turvaistuimen kiinni takapenkille. Siinä samalla ystäväni heitti omat kamansa etupenkille ja kun olin itse saanut turvaistuimen kunnolla kiinni niin pamautin auton ovet kiinni. Samaan aikaan ystäväni huudahti, mutta ei tarpeeksi ajoissa. Pamautin siis auton ovet kiinni ja nehän jäivät lukkoon ja tietenkin avaimet olivat siellä etupenkillä muiden kamojen joukossa. Ystäväni auton keskuslukitus reistailee ja auto pistää välillä itsestään ovet lukkoon. Mulle iski ihan kauhea paniikki, kun tajusin että mun pieni poika on auton sisällä yksin eikä me saada ovia auki. Hetken me siinä sitten panikoitiin, kunnes tajusin soittaa miehelle ja mieheni ja ystäväni lähtivät sitten samantien hakemaan vara-avaimia ystäväni vanhempien luota. Onneksi siihen reissuun ei kulunut kuin reilu puolituntia, mutta oli ehkä elämäni pisin puolituntinen. Vaikka tiesin ettei pojalle mitään siellä autossa käy niin oli kuitenkin ihan kamala tilanne..hyvä etten saanu sydäriä! Mutta kaikki on nyt onneksi hyvin ja poika nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään.

Me oltiin myös 2 kuukautis lääkärin tarkastuksessa. Poika on kasvanut hirmuista vauhtia, nyt jo 5,3kiloa ja 58cm..uskomatonta tuo kasvu! Kaikki on muutenkin mennyt kaikinpuolin hyvin..poika nukkuu yöt ilta yhdeksästä aamu yhdeksään noin kolmella syötöllä. Mutta uskomatonta kyllä, niin alku illasta poika nukkuu sinne kahteen kolmeen asti aina. Eli itse saan nukkua aina sen 5-6 tuntia putkeen Ainut mikä tuottaa ongelmia on se, ettei poika suostu syömään tuttipullosta..nyt tilasin netistä vielä niitä aventin hyviä pullotutteja, jotka muistuttavat muodoltaan nänniä. Tänään poika suostui ihan pikkasen syömään sellaisesta, mutta sitten alkoi taas hirveä huuto eikä mikään muu kuin tissi kelvannut. Toivottavasti saan opetettua pojan syömään pullosta..muuten en koskaan pääse mihinkään. Koitan yrittää syöttää pullosta joka päivä..ehkä se sitten joku päivä onnistuu. Jos teillä on jotain loistavia kikkoja niin ne ovat enemmän kuin tervetulleita!

Sunnuntaina meillä vietetään ristiäisiä, mutta nimi on vielä hakusessa. Ihan uskomatoman vaikeaa sen keksiminen on. Oltiin jo keksitty hyvä nimi, mutta sitten tajuttiin että miehen serkun vastasyntynyt poika sai juuri sen nimen..hittolainen kun ei viitsi samaa nimeä antaa.

Me ollaan muuten nyt muutaman kerran käyty jumbossa pyörimässä ja oon aina pitänyt poikaa manducassa..siinä se kyllä viihtyy, muttei ihan hirveän kauan koska alkaa tulla kuuma. Pitäisi tosiaan käydä ostamassa ne matkarattaat, johon saisi turvaistuimen kiinni. Ens viikolla ajattelin sitten uskaltautua bussiin pojan kanssa..kun on pakko mennä kättärille käymään ja mies on töissä autolla. Ehkä se siitä sitten lähtee sujumaan..pikku hiljaa hyvä tulee

Paljon mulla olisi kyllä kerrottavaa..mutta nyt velvollisuudet kutsuu. joten palaillaan..

haidiina ja poika reilu 7 vko

 

[taustalta]

Meidän poika ei myöskään suostunut syömään pullosta kunnes vaihdoimme Nukin pulloihin luononkumi tutilla. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. Aventitkaan ei kelvanneet.

 

[Salama83]

Onpas meidän ketju hissu nykyään, vauva-arki taitaa viedä enemmistön voimat...? Kiva silti, että aina välillä saa jotain elonmerkkiä teistä muistakin

Haidiinan autotapahtuma ei kyllä kuulosta ollenkaan kivalta, itsekin olisin ollut aivan kauhuissani. Onneksi kaikki sujui silti hyvin lopulta, vaikka varmaan olo olikin ihan kauhea :O Toivottavasti saat myös tuon pulloruokintaongelman selvitettyä joko hankkimillasi uusilla tuttiosilla tai sitten esim. taustailijan vinkillä. Sofia on muutamia kertoja saanut pullosta ruokaa (=lypsettyä äidinmaitoa), koska oon ollut kampaajalla, jumppaamassa ja kerran ravintolassa syömässä kavereiden kanssa. Omat menot varmaan helpottuu sitten, kun tyttö syö muutakin kuin maitoa. Nimittäin mulla on aina poissaolessa jotenkin syyllinen olo, tuntuu, että mun ja mun tissien pitäisi olla lapsen käytettävissä 24/7. Ehkä mä tästä vielä joskus pääsen yli. Mites ristiäiskemut meni, mikä nimi tuli?

Jenni, meinaatteko hommata Kastellitalon? Näyttävät kyllä hurjan hienoilta, mitä oon talopaketteja katsellut Meillä on iso tontti ja välillä haaveilen, että rakennettais tähän samalle tontille toinen tönö. Voitais sit vuorotella, kummassa asutaan No ei kai Mut oishan uudessa talossa hohtoa.

Kappe, mikä meininki? Onko pää vielä koossa? TSEMPPIÄ!

Meillä kaikki sujuu oikein mukavasti, Sofia on nykyään hereillä pidempiä aikoja ja arkeen on alkanut rytmiäkin löytymään. Vähän, mutta kuitenkin. Esim. aamuisin, noin tunnin kuluttua heräämisestä, nukahtaa ja vetelee sikeitä noin tunnin tai pari. Se on hyvää aikaa valmistaa lounasta. Tosin välillä tekee mieli vain löhötä sohvalla se aika ja tuijotella töllöä... Iltakitinä jatkuu edelleen, eli kun ruokin tyttöä yötä varten makkarissa siinä kasin aikoihin, alkaa järjetön huuto. Huonoina iltoina se kestää 2 h, eilen tyytyi johonkin puoleen tuntiin. Se on jo niin vakio, että ollaan totuttu siihen. Liekö sitten yliväsynyt tai jostain syystä oppinut, että ennen uinumista kuuluu huutaa keuhkot pihalle eikä rauhoittua mihinkään.

Oon käynyt tytön kanssa nyt kerran vauvajumpassa, mikä oli kivaa, vaikkei hän siitä niin paljoa ymmärtänytkään. Oli kuitenkin hauskaa nähdä muita vauvoja ja oppia käsittelemään neitosta eri tavalla kuin ennen (osa liikkeistä tuntui ensikertalaisen silmiin aika hurjilta).

Jeps, nyt menen vääntämään sapuskaa, ettei miehen tarvitse tuolla marttyyrinä olla yksinään (vaikkei kyllä ole kitissyt, mut silti)

Salama83 ja Sofia 11 vkoa + 1 pv

 

[Kappe82]

Iso kiitos kaikille tsemppauksista, lämmittää mieltä !

Jeps, meikäläisen hiljaiselo johtuu ihan tästä päällä olevasta tilanteesta. Monesti täysin mahdotonta koittaa koneelle päästä. Nyt on Oiva isukin pallutettavana.

Pää on toistaiseksi kasassa, ja pysyykin varmaan siihen saakka kun se maaginen 3kk pärähtää mittariin. Sitten jos ei itku lopu/vähene voi olla vitsit vähissä. Varsinkin kun sitten olen päivät yksin, kun miehen työt alkaa. Olen kyllä niiiin maailman kiitollisin siitä että mies on pystynyt olemaan kotona koko tämän ajan. En todellakaan uskalla edes kuvitella mikä olisi muuten nyt tilanne. En voi kuin ihmetellä miten kukaan pystyy yksin selviämään koliikkivauvan kanssa, vaikka eipä kai siinä ole vaihtoehtoja.


Meillä on melkoinen asuntohässäkkä tässä kanssa nyt päällä. Oma kämppä meni nyt myyntiin ja omakotitalo toiselta paikkakunnalta (missä mies aloittaa työt) on nyt kiikarissa. Ollaan löydettykkin jo tosi kiva, mutta eka pitäisi tosiaan myydä tää vanha pois. Joka tapauksessa miehen työt ehtii kyllä alkaa ennen kuin paikkakunnalle päästään muuttamaan, vähän veny tää projekti kun on ollut molemmilta hiukan mehut pois. Noh, nyt on pakko toimia ja toivoa että asiat etenee nopsaan.

Haidiinalla on ollut melkosta draamaa. Huih. Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin.
Vauvajumppa kuullostaa kivalta Meillä noi harrasteet saa vielä odottaa parempia aikoja. On tässä ollut kyllä ihan lupaaviakin hetkiä viime päivinä. Parit pidemmät unet päivällä ja/tai yöllä. Lisäksi on ollut myös hetkiä jolloin Oiva ei itke. Ja edelleenkin autoon hiljenee melkein pommin varmasti. Eiköhän tämä tästä vielä joskus iloksi muutu. Ja JEEE huomenna kampaajalle !

Iloista uutta viikkoa !

Kappe & Oiva 2,5kk

 

[Salama83]

Kappe, sä oot superihminen, kun hymiöitäkin laitat tekstiin ja täälläkin piipahtelet. Ihana! Ei enää kauan siihen maagiseen kolmeen kuukauteen, toivon tosiaan, että viimeistään silloin voit viljellä hymiöitä tiuhempaankin.

Mä kävin tänään jälleen ruokakaupassa + kauppakeskuksessa Sofian kanssa. Pohdiskelin sitten siellä, että on se kummallista, kuinka paljon pelkäsin aiemmin vastaavia reissuja. Vaikka Sofia alkoi kitistä H&M:n kassalla, en ottanut stressiä vaan nappasin neidin syliin. Rauhoittui heti ja tuli hyvä fiilis. Jotenkin ihan alussa pelkäsin noita itkujakin ihan hysteerisesti. Hassua.

Mä en pääse mun viidestä ekstrakilosta millään. Ei tosin johdu mistään hitaasta aineenvaihdunnasta tai vauvasta, vaan siitä, että mä oon PORSAS. Kaikki makea vetää puoleensa magneetin lailla. Huh. Onko muilla vastaavia mielitekoja vai oonko mä vaan joku vitsikäs poikkeus?

Kiva fiilis. Ässä tuhisee päikkäreitä ja mä kuuntelen spotifystä Chisun uusinta levyä. Kohta mies tulee kotiin ja saan suukon. Jeah!

Salama83 ja Sofia reilu 11 vkoa

 

[haidiina86]

kylläpä salama kuulostaa iloiselta..ja hyvä niin! hih Mietin tossa viime ostoskeskus reissulla samaa, että turha panikointi on alkanut hiipumaan. Itsekin osaan ottaa jo suhteellisen rennosti kun ollaan pyörimässä kaupoilla ihanaa!! Ja mitä noihin liikakiloihin tulee, niin et ole todellakaan ainoa possu mäkään en tahdo millään päästä näistä viimesestä 5 kilosta eroon..ihan mahdotonta vaikka käyn kuitenkin joka päivä lenkillä vaunujen kanssa. Pitäs vaan jotenkin onnistua jättämään se herkuttelu..mutta kun ei tahdo!! :O

Me tultiin pojan (joka sai vihdoin nimen Roope) kanssa ultraus-kontrollista ja mä pompin niiiiiiiiiin ilosta kun lääkäri totesi, että se lisämunuaisen verenpurkauma oli kadonnut kokonaan ja Roope on kaikin puolin terve ja hyvin kasvanut poika! Kiloja on jo 5590g ja pituutta 58,5cm!!! ihan hirmuista vauhtia siis kasvaa..kun ikää tuli juuri eilen täyteen vasta 2kk. Hullua ajatella, että 2kk sitten Roope painoi 3,2 kiloa ja oli 8,5cm lyhyempi! HUI! En haluu että mun pieni kasvaa niin nopeasti

Mulla meinasi pamahtaa päälle taas uusi rintatulehdus kun sain lauantaina kylmää rinnoille. Kuume nousi taas ihan reilusti, mutta onneksi taisin taltuttaa tulehduksen ennen kuin se pääsi kunnolla jylläämään. Oon tyhjentänyt tota kipeetä rintaa niin tiuhaan, että enää ei ole kuumetta eikä rintaan onneksi satu jeeee!

Nyt ilma on niin nätti, että taidan lähteä Roopen kanssa kunnon kävelylle ja ehkäpä pysähdyn tuonne Vantaanjoen varteen ottamaan vähän päivetystä kasvoille Jeee kesä tulee!


palaillaan taas

haidiina ja roope 2kk

 

[jenni -81]

Moikka kaikille.
Käytiin tänään tyttöjen kans neuvolassa. Ovat taas kasvaneet, mut viisi kiloa ei ihan vielä mennyt rikki Henni:4880g 55,5cm, Venla: 4835g 54cm. Kovasti on Venla ottanut siskoaan kiinni Kohta ovat aivan saman kokoisia ja meille tulee vaikeuksia tunnistaa, et kumpi on kumpi
Mä oon kans Salama ihan mahdoton herkkuperse! Koko ajan tekee mieli jotain hyvää. Onneksi mulla on kaksi, jotka syö kaiken pois
Ei vielä tiedetä, millaisen talon hommaamme..katsellaan nyt ensin, että saadaanko edes sitä tonttia.
Tykkäätkö muuten Salama asustella siellä turun seudulla? Meidän on tarkoitus jossain vaiheessa muuttaa pois täältä pk-seudulta ja ollaan vähän ajateltu tulla sinne päin, kun mies on sieltä päin kotoisin. Ensin vaan miehen on saatava sieltä päin töitä ja mun raaskittava jättää sukulaiset ja ystävät tänne. Siinä vaan säästää niin paljon, kun muuttaa täältä pois. Täällä kaikki on niin kallista.
Meidän piti aloittaa se vauvauinti, mut täällä Vantaalla se maksaa meidän perheeltä 22€/kerta, siis sika hintava. Ajateltiin miehen kans, et oppivat tytöt varmasti uimaan ilman vauvauintiakin Johonkin äiti-vauva jumppaan haluaisin kyl heidän kanssaan mennä, mut saapi nyt nähdä..
Hienoa Haidiina, että Roopella on kaikki hyvin. Ja onpas hän kyl kasvanut vauhdilla ja jo iso poika
Kiva kuulla Kapenkin kuulumisia. Toivotaan, että se alkaisi jo pikku hiljaa helpottamaan.
Meillä tytöillä nykyään ihan selkeä rytmi..heräävät 9 aikoihin aamulla, syövät ja seurustelevat. Menevät n.11 aikoihin päiväunille, heräävät 16 aikoihin ja syövät . Ovat illan hereillä, mut ottavat välillä pieniä torkkuja, kitisevät, syövät ja kakkivat. Menevät 21-22 aikohihin yöunille. Heräävät 4 aikoihin ja nukkuvat aamuun, tai heräävät 3 ja 7 ja nukkuvat yli yhdeksään. Tosi kivasti siis heidän kanssaan menee. On ihanasti omaa aikaa ja ovat tyytyväisiä tyttöjä, kun nukkuvat niin hyvin. Kovia paukuttelemaan vaan ovat. Saavat sitä rautalisää, niin aiheuttaa ihan hirveitä ilmavaivoja. Mies tossa just eilen ihmetteli, et pierevätkö kaikki vauvat näin paljon. Hyvä, että tulee pois ja osavat sen taidon, muuten meilläkin olis kauheeta itkua.
Tänään saivat ekan kunnon rokotuksenkin. Tarttee toivoo, ettei se aiheuta mitään kuumeilua tai itkuisuutta.
Mulla on huomen kaverin polttarit. Teen sillai ,et meen aamulla pariksi tunniksi mukaan ja sitten tuun kotiin hoitaa tyttöjä. Illalla meen sit viel syömään ja saunaan, ja sit yöksi kotiin. Muuten oliskin voinut olla vaik koko päivän, mut nyt kun saivat ton rokotteen, niin parempi et ollaan molemmat miehen kans kotona, jos siitä tuleekin jotain oireita. Eipähän nyt sit tarvitse huomen kantaa rintapumppua mukana. Muutenkin tuun kyl ihan mielelläni välillä kotiin, muuten tulis varmaan ihan hirmu ikävä. Häät ovatkin sitten kuukauden päästä ja silloin tytöt menevät ensimmäistä kertaan yöhoitoon mammalle ja vaarille. Sinne hääpaikkaan ,kun ei mahdu ottaa lapsia mukaan :/ tulee varmaan tyttöjä ihana kauhea ikävä.
No mut nyt tarttee mennä laittaa ruokaa..
Jenni ja tytöt 3kk 1vko

 

[Salama83]

Haidiina, vai kuulostan mä iloiselta. No mä olen Kaikki on jotenkin niin kivasti, kun on tuo ihana pikkuihminenkin mukana kuvioissa, kesä lähestyy ja on päässyt hetkeksi pois oravanpyörästä, mitä työnteoksikin kutsutaan. Väsyttää tietty välillä, mut ketäpä pikkuvauvan äitiä ei. Poikanne sai kivan nimen, en ole koskaan tuntenut yhtään Roope-nimistä, joten ei ole kulunut nimi (koska munhan kokemukset tietty määrittelee sen, hehe). Mainiota myös muut kuulumiset, hienosti on pikkumies kasvanut!

Ja Jennin tyttöset kanssa, komiaa! Kyllä hyvin ottavat kiinni meidän muiden vauvoja, jes! Teidän rytmitkin kuulostaa mukavilta. Kiva lukea, että kaksostenkin kanssa elo sujuu noin auvoisasti. Silloin synnytyksen aikoihin oltiin niin huolissaan, että selvisittekö ehjin nahoin, kun oli palstahiljaiseloa ja nyt sä ehdit tänne kirjoittelemaan useammin. Tosi hienoa!

Meidän missi täytti eilen 3 kk. Tuntuu uskomattomalta, miten hän noin nopsaan saa ikää lisää ja kasvaa. Ensi viikolla mennään vielä sairaalaan, jossa tsekkaavat aukileet (niissä voi olla jotain häikkää, toivottavasti ei) ja sit keskiviikkona on neuvola. Mutta nyt jälleen pitää mennä, kuuluu pientä vaikerrusta...

Salama83 ja Sofia 3 kk 1 pv

 

[Kappe82]

Sunnuntaita!

Ei mitään niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Nimittäin koliikin ansiosta on kyllä raskauskilot hävinneet hyvin tehokkaasti Päivän kun hytkyy vauvan kanssa niin saa porsastellakkin ihan urakalla Tosin syömäänkään ei hirveen usein ehdi, mut korvaan sit määrän rasvasuudella. Ja perään yks multivita. Terveellistä etten sanoisi Nyt on tosin mun ja Oivan personal trainer-suhde vähän rakoillut, kun tyyppi on alkanut jo oleen hetkittäin tyytyväinen pelkkään kanteluun ilman hytkyntää ja pieniä hetkiä kellittelee jopa selälläänkin Tuntuu kyllä ihan luksukselta, vaikka paljon itkuakin vielä päivään mahtuu. Yötkin menee nyt aika buenosti, syö kyllä n.2h välein, mutta nukahtaa sit yleensä siihen tissille, ilman muita operaatioita. Sitä vaan ihmettelen, että miten se ikinä nukahtaa muuhun kuin tissiin?! Nyt vappuna pitäis mennä yksiin kekkereihin ja oiva menee mummulle hoitoon, ja olis tietty kiva jos voitais olla hiukan pidempäänkin pois, mutta ehkä se on vielä toiveajattelua. Yöksi ollaan siis jok.tap. menossa kanssa mummulle. No ehkäpä kaikki aikanaan Ihan tosissaan kyllä kaipaa jo pientä irtiottoa.

Meillä on tänään kämpässä asuntonäyttö, ja nyt toivotaan että löytyisi kiinnostuneita. Jos vaikka joskus päästäis tästä yksiöstä isompaan

Ihana Roope, tosi kiva nimi Ja en tosiaan mäkään tunne ketään saman nimistä.

Kuullostaa Jenni sun prisessat kyllä "helpoilta" neitokaisilta, kun omaakin aikaa löytyy, vaikka on kaksi hoidettavaa. Hieno juttu ! Varmaan myös tulevaisuutta helpottaa, kun voivat viihdyttää toinen toisiaan.

Hihii, hauskaa että Salamalla on kevättä rinnassa Jatka samaa rataa!
Täytyy sanoa, että kyllä täälläkin toi ihana ilma, ihana mies ja vähentynyt itku tekee ihmeitä aikaan

Kappe & Oiva n.3kk

 

[köppänä]

Kiva että Kappen vauva alkaa vähentämään itkujaan, päästään sielläkin oikeasti pian nauttimaan vauva-ajasta, ton itkun täytyy olla ihan hirveää... En muista kirjoitinko jo, että se itku ei silti liene niin vaarallista... Meidän esikoinen huusi joku kuukausi sitten yhdenkin päivän mennen tullen, siis itki sitä ja itki tätä ja kiljui välissä yms. ja sitten sen huudon päätteeksi totesi iltapalalla, että kyllä oli mukava päivä... Miehen kanssa naurettiin, että kenellä oli, kenellä ei

Meillä ei vauva juuri itke ja rytmiäkin alkaa olla. Nyt riehuu jumppakaaren alla ihan tohkeissaan, tuhina vaan kuuluu ja roikkuvat lelut saavat kyytiä - esikoinen ei lähimainkaan viihtynyt näin hyvin itsekseen. Vauva itkee silloin jos on autossa sillain ettei nuku ja auto pysähtyy esim. liikennevaloihin! Huuto loppuu heti kun auto taas liikkuu, joten liikennevaloissa joutuu joskus vähän "pumppaileen"...

Vauva on myös kasvanut hyvin, 3kk neuvolassa painoa oli yli 7kg ja pituutta lähes 65cm, on silti reippaasti pienempi kuin esikoisemme tuossa iässä... Tämä syökin mielestäni vähemmän ja harvemmin (ja puklaa vähemmän) kuin esikoinen. Ja oma maidontuotanto on pysynyt tahdissa, en ole joutunut pumppaileen ollenkaan ja täysimetyksellä mennään. Ihanaa kun on taas vauva talossa, esikoisen kohdalla sitä ei ajatellut samoin, nyt iskee taas se haikeus että tuleekohan meille enää vauvoja...

Tässä kun teistä joku haluaa aina joskus vähän irti vauvasta, niin tuli mieleeni kuinka itseäni oikein nyppi joskus kun vauva 9kk kirjaimellisesti roikkui kiinni puntissa koko ajan... Nyt olen kolmen vuoden aikana jo niin tottunut siihen, että nyt vauva ei tunnu sitovan yhtään. Minulla ei ole mitään hinkua mennä mihinkään ilman vauvaa, olemme yhdessä 24/7 ja se on ok. Esikoinen tuo sen (joskus liian suuren?) elämänmuutoksen, tää kakkonen menee tässä "vasemmalla kädellä" ja nautiskellen.

Joo, taidan ottaa vauvan nyt syliin, ähkiminen ei enää kuulosta kovin innostuneelta kaaren alla

Elämästään nauttiva köppänä

 

[köppänä]

Unohdin mainita, että täälläkin maistuu herkut liikaa... olen oikea herkkuholisti, törkeää! Kun esikoinen nukkuu ulkona, niin pitää ahtaa kaikki herkut suuhun mitä talosta löytyy! Jos on vieraita tulossa, niin silloin pystyn pitään itteni kurissa, että on jotain tarjottavaakin, mutta muuten menee paketti keksejä tai mitä vaan kerralla... joten painoa on vielä jonkin verran ylimääräistä, ei paljoa silti... mutta imetyksen jälkeen on sitäkin enemmän ellei tahti muutu! Joten taidan mennä tästä taas herkuttelemaan

Esikoinen temppuilee yhä ja hemoni ovat välillä liian kireällä. Nyt esikoinen kuitenkin haluaa paljon syliini ja selvästi haluaa huomiotani, jota koitankin hänelle antaa paljon. Tänään hän ensimmäisen kerran sanoi, että "vauva on oikein kiva, mutta on se vähän pahakin" tarkoittaen, että vie meidän keskinäistä aikaamme No, eiköhän se tästä, kovasti hän vauvasta tykkää, mutta ymmärtäähän sen, että se jurppii kun äidin pitää imettää mennen tullen ja muutenkin ottaa vauva aina huomioon.

 

[Salama83]

Morjes jälleen!

Kuinka Kappen asuntonäyttö meni, tuliko läjäpäin tarjouksia? Toivottavasti Hienoa myöskin, että teillä on aavistuksen verran vähemmän itkeskelty, kyllä se elämä vielä voittaa. (Ja ehkä tuo koliikkiaikakin sitten aikanaan tuntuu vähemmän rankalta, kun se kuuluisa aika tekee taikojaan. Esim. mä en enää muista IHAN tarkalleen, kuinka JÄRKYTTÄVÄNKAUHEANKAMALAA se mun pahoinvointi oli ja ehkä joskus uskallan tulla raskaaksi uudelleenkin).

Köppänälle kovia hermoja esikoisen kanssa! On se varmaan aika rankkaa teille vanhemmille, kun on pienokaisen lisäksi huomionhakuinen esikoinen, jonka kanssa tietty tahtoisi touhuta entiseen malliin, mutta omat voimavarat eivät vain aina riitä. Toivottavasti hänellä on laaja kaveripiiri tai ainakin pari tosi hyvää ystävää, niin saa purettua vähän energiaa heidän kanssaan? Mä oon jo välillä pohdiskellut, että mites me sitten myöhemmin pärjätään, jos tehdään Sofialle pikkusisar. Kun nytkään ei onnistu aina nukkumaan päivisin univelkoja pois eikä edes ole sitä toista muksua roikkumassa lahkeessa... Noh, kaikkeen tottuu kai.

Me oltiin sairaalassa eilen. Siellä kolme kirurgia tutki Sofian päätä ja tunnusteli. Sanoivat kaikki, että kunnossa on ja aukileet OK, se kasvuhin näyttää ihan himpun verran tasaantuneen (vaikka meneekin edelleen +2-käyrällä). Uusi kontrolli sitten joskus puolen vuoden iässä. Olo on huojentunut, vaikka toki mietin hommaa edelleen. Viime yönä näin jotain painajaista siitä, että Sofian päähän kasvoi joku epämuodostuma ja sitten ne samat kirurgit vain levittelivät käsiään...

Tyttö on tänään vedellyt ihan kunnon päikkärit ja nukkuu edelleen. Aloitti noin klo 9:30 ja tasainen tuhina käy vaunuissa. Roudasin ne jo sisälle, kun luulin hänen heränneen, mutta itku loppuikin tutin saamiseen suuhun.

Salama83 ja Sofia n. 3 kk

 

[köppänä]

Hm... Ei meidän juuri kolme täyttäneellä esikoisella ole yhtään kaveria Tai on joo tossa pari naapuria, joita nähdään kirjastoautolla ja sitten noita harrastuskavereita (muskari, 2 * jumppa), mutta kyllä poika aina hakee sitä ohjaajan tai muun aikuisen huomiota, ei sitä huvita muiden lasten kanssa juurikaan leikkiä, vielä. Seurakunnan kerhossa joskus saattaa jonkun muun ikäisensä kanssa "leikkiä" pari minuuttia Mutta se on normaalia eli vasta nyt pitäisikin alkaa vähän muidenkin lasten kanssa leikkimään... Ja kun on ollut kotihoidossa koko ikänsä niin ei ole vielä kehittynyt sellaisia taitoja vissiin. Eli siis muista lapsista ei ole energian purkajiksi. Kohta viritellään taas trampoliini pihaan, siinä voinee vähän energiaa saada purettua sitten

Mä just ittekseni mietin, että haluaisin varmaan vielä yhden lapsen, mutta se raskausaika oli kyllä hirveää pahoinvointeineen ja miten sen tolkuttoman väsymyksen kanssa pärjää kun on jo kaksi lasta jaloissa... Ja sitten mietin sitäkin, että haluanko sittenkin vielä uuden vauvan eli onko mulle kehittynyt yht'äkkiä joku loppumaton vauvakuume... No, miehelle en ole puhunut mitään että voi olla että sieltä tulee kahden jälkeen jo totaalistoppi...

Tällä hetkellä esikoinen nukkuu ulkona vaunuissa, vauva vaunun kopassa kuistilla (meillä on vain yksi runko!)...

 

[Salama83]

Hehe, en muistanutkaan, että sun esikoinen oli ihan noin nuori. No mut, onhan kolmekesäisilläkin just jotain touhutovereita, vaikkei nyt sentään ehkä ystäviä

Me käytiin neuvolassa äsken ja rokotettiinkin. Kaikki hyvin, painoakin komeasti 3 kk ikäiseksi: 6700 g. Terkkari sanoi, että voidaan hyvin tähdätä siihen 6 kk täysimetykseen. Saas nähdä, riittääkö maito, mutta nyt näyttäisi hyvältä sen suhteen. Sitten täytin jonkun lapun mun fiiliksistä. Sain 4 pistettä, 13 viittaisi synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Mut vaikka sain noin vähän pojoja, alkoi silti jutella, että jos alkaa ahdistaa tai jotain, niin tarjolla on hyviä psykologeja ja voi sitten lääkitystäkin aloittaa. Ja mä olin ihan äimän käkenä, kun mulla mitään alakuloa ole ja fiilis muutenkin mitä mainioin.

Pituutta tytöllä on 59,5 cm ja päänympärys huitelee edelleen yläkäyrien yläpuolella, eli lukemassa 42,6 cm.

Salama83 ja rakkaista rakkain Sofia n. 3 kk

 

[jenni -81]

Moikka kaikille.
ihana oli taas lueskella kaikkien kuulumisia.

Me käytiin ma siel roktotetutkimus klinikalla. Nyt on sit saatu neumokoikki tai b-hepatiitti rokotteet. Ma iltana oli sit ihan kauheeta itkua ja rokotuskohdat oli molemmilla ihan turvoksissa ja punaiset. Nyt joutuu kirjoittaa oirepäiväkirjaa pari päivää ja mitata tytöiltä lämpöä. Onneksi se itkuisuus loppui siihen, kun pääsivät yöunille. Ajattelin et yölläkin tulee kauhee huuto, mut nukkuivat ylläriksi 7h putkeen, heräsivät syömään ja nukkuivat aamuun. Aamulla sängystä katselikin sitten kaksi hymyilevää tyttöä. Onneksi se itkuisuus loppui siis siihen yhteen iltaan. Silloinkin aloittivat sen klo 17 aikoihin ja lopettivat silloin 21 aikoihin. Oli aika hurjaa, kun molemmat huusi naama punaisena.

Nyt tytöt ovat alkaneet ihan tosi paljon hymyilemään ja "juttelemaan". Ovat ihanan iloisia tyttöjä heti aamusta Ovat myös nyt alkaneet kuolamaan. Eilen oli paidat ihan märkinä. Ajattelin jo, et toivottavasti heille ei nyt kuitenkaan vielä hampaita ole tulossa, iik.

Oltiin eilen toisella monikkoperheellä kylässä. Tutustuttiin silloin synnytyssairaalassa ja nyt sitten nähtiin Oli kivaa nähdä heidänkin arkea ja kaksosia. Heillä on tyttö ja poika, ja sitten vielä 3v isoveikka. Aikamoista heidän arki on, kun kaksoset ovat eri rytmissä ja sit on viel yksi uhmaikäinenkin siinä mukana. Kyllä meillä on siis niin helpot ja ihanat tytöt. Saa olla onnellinen, et ovat noin hyviä nukkumaan ja perus tyytyväisiä vauvoja. Ja niin mä kyl olenkin Pystyy nauttii tästä vauva-ajasta ja kesän tulemisesta.

Luin aamulla tytöille kirjasta loruja. Makoiltiin kaikki lattialla ja luin heille loruja ja katseltiin kuvia. Oli tytöistä selvästi kiva juttu, sillä jaksoivat sitä touhua melkein tunnin. Kädet ja jalat kävi kovasti ja jokeltelivat kirjan kuville. Samaa olivat harrastaneet ti vaarin kanssa, kun mä olin jumpassa silloin olivat lukeneet lelulehteä

Noo mut nyt tarttis taas mennä vähän siivoilee, kun vapuksi lähdetäänkin sitten mökille.

Oikein mukavaa ja hauskaa Vappua!
T:Jenni ja pikkutytöt n. 3½kk

 

[köppänä]

Kiva lukea miten kivasti Jennillä menee kahden kanssa. Luen itsekin aina joskus vauvalle jotain niin että maataan lattialla vierekkäin, vauva siinä sätkii ja yleensä tarraa tukkaani kiinni eikä irrota sitten millään... Esikoisen hiuksiin tarras tänäaamuna ensimmäisen kerran... Meilläkin vauva jaksaa sitä touhua kauan, kauemmin kuin äiti, mutta se loppuu yleensä sillain, että vauva alkaa tunkeen niitä mun hiuksia suuhunsa, silloin on ruoka-aika!

Olen koittanut saada meitä vauvauintiin, mutta ryhmät on täynnä, pitää jäädä varalle ja koittaa kesällä päästä "kurssille". Esikoisen kanssa käytiin jostain 6kk iästä johonkin 1v3kk asti ja sen jälkeen vaan normi uimahallissa kerran viikossa + kesällä järvessä tosi usein... Se on kyllä hyvä taito että osaa toimia vedessä - jos joutuu pinnan alle niin ei mene paniikkiin eikä vedä vettä keuhkoihin... Ja oppiihan sitä varmaan uimaan sitten aika pienenä, en tiedä, kuulemma ennen 4-5 vuoden ikää koordinaatio ei riitä. Esikoinen ei useinkaan tykännyt vauvauinnista, mutta on sittemmin ollut oikea vesipeto.

Muut hommat kutsuvat...

 

[Noelia]

Moi pitkästä aikaa!
Tähän voisi lainata facebookia, että "ensin mä olin että mä kirjotan tänne, mutta sitten tuli kaikenlaista" Meillä oli ristiäiset viikko sitten ja samalla yllätyshäät. Suvussa on niin paljon pieniä, että juhlat meni jokseenkin lasten ehdoilla, mutta perhepiirissä saatiin ihana päivä aikaan. Tää viikko on mennytkin sitten uuteen nimeen totutellessa ja vähän rauhallisemmissa merkeissä..
Pikkuneidin nimeä en viitsi tänne laittaa, on sen verran harvinainen. Hän on nyt vajaa 7 viikkoa vanha ja edelleenkin nukkuu päivät kuin pikku enkeli. Nukkumaan ei meinaa illalla mennä vastaavasti millään.. Puolilta öin on saatu ehkä 3 kertaa nukkumaan, mutta normaalisti menee tonne puoli kahteen-kahteen ennen kuin simahtaa. Ihan sama, vaikka ois koko illan hereillä niin EI väsytä.. nytkin tossa on katsellut käsiään kolmisen varttia ilman mitään väsymyksen merkkejä ja kello on 0:23. Huoh. Toisaalta, kun nukahtaa niin nukkuu kyllä sitten pitkälle aamuun. Ja onneks nykyään ei juurikaan kiukuttele, vaan lähinnä tutkiskelee kattolamppua ja viuhtoo. Nukahdan itse yleensä ensin..
Muuten päivät kuluu esikoisen kanssa touhuillen, ainakin nyt kun nuo juhlat on ohi.. pitää koittaa hiukan paikata kuluneita viikkoja, nimittäin kyllä 5-vuotiaskin on vailla äidin seuraa ja ohjausta aika lailla täyspäiväisesti. Toki voi jo laskea pihalle yksin, mutta kyllä siellä käytännössä pitää istua vahtimassa poikien koiruuksia ja nujakoita aamusta iltaan =)

No mut nyt on vappu ja muut juhlii, niin ei oo oikein isompia fiiliksiä kirjoitella.. meen jatkamaan nukuttamisprosessia.
Noelia ja neiti yökukkuja..

 

[jenni -81]

Wau Paljon onnea Noelialle!
No voi ei nyt noi neidit heräs..heippa.
Jenni ja tytöt reilu 3½kk