?
://
Vieras
Pikkusiskoni odottaa ihan viimesillään ensimmäistä lastaan. Hän ja miehensä ovat 19-vuotiaita.
En siis tarkoita heitä kohtaan pahalla mutta minua hieman on mietityttänyt koko asia. Esim. rahat heiltä on aina loppu jo nyt. Eihän sitä kenelläkään ole liikoja mutta heillä on sellainen asenne nyt että jos heiltä vastedes loppuu rahat niin kyllä sukulaiset antaa sitä kun he saavat vauvankin. Lapsen isällä pitää jatkuvasti olla meno päällä, jos on tylsää keskellä yötä niin sitten vaan autoon ajelulle ja huoltoasemille kahville ja pelikonetta pelaamaan. Molemmat ovat luonteeltaan sellaisia että heille kelpaa vaan nirsosti paras ja koska heillä ei ole varaa niin joku muu saa hankkia ja nämä hankinnat on saatava HETI! Varsinkin lapsen isä on vielä kamalan lapsellinen, kun olivat meillä kylässä ja minun lapseni saivat suklaavanukkaat niin se alkoi ruikuttaa kun pikkulapsi että hänkin tahtoo suklaavanukkaan, siis ei kysynyt vaan ulisevalla äänellä valitti että mulle kanssa!
He muutivat yhteen kun olivat seurustelleet viikon ja kuukauden päästä siitä alkoi raskaus. Sitä ennen poika ei ole seurustellut muiden naisten kanssa ja siskollani oli juuri päättynyt ensimmäinen vakava suhde.
Välillä kun kuuntelen heidän juttujaan vauvasta niin he olettavat suunnilleen sen olevan hiljainen koriste-esine joka aina pysyy vauvana ja jonka voi pukea nätisti samaan sävyyn omien vaatteiden kanssa. (Kunhan joku muu ostaa vauvalle ne vaatteet.) :/
Molemmat ovat luonteeltaan myös sellaisia että eivät osaa luopua omasta mielihalusta eli vaikka on rahat ihan finaalissa niin on pakko ajella autolla ympäriinsä näkemään kavereita ja mennä lempijoukkueen peliin, huolimatta siitä että pitäisi vaikka ostaa vaippoja.
Ei ehkä pitäisi, mutta olen hieman huolissani kun tiedän että äidillänikään ei ole suuret tulot mutta nämä nuoret tulevat varmasti itkemään äidilleni kuinka tarvitsevat sitä tätä ja tuota VAUVALLE mutta ei ole rahaa. Äitini sitten heltyy ja lainaa vaikka itse sukulaisilta. Tottakai autetaan toisiamme, ei se siitä ole kiinni mutta kun tiedän että heidän rahat menee kaiken mailman hömpötyksiin. Nytkin heillä on ollut jo 8kk aikaa hankkia vaikka mitä, ja ovat saaneet kaiken ilmaiseksi. Vaatteita vauvalle on jo 3 jätesäkillistä, heillä on rattaat, syöttötuoli, turvakaukalo, vanna, yms. kaikkea ja nyt he ovat menossa itkemään sossuun kun tarvitsevat uuden lipaston vauvanvaatteille. KAIKEN muun ne on saanut ilmaiseksi niin eivät ole voineet säästää lipastoa varten.
Ehkä pitäisi vain olla ajattelematta asiaa ja antaa ajan kanssa heidän havahtua siihen että on tingittävä asioista jos haluaa jotain muuta. Mutta säälittää jo äitini, isäni ja omakin osa. Tiedän että soittoja tulee sen harvasen päivä jollekkin sukulaiselle että vahditteko vauvaa tai oisko antaa rahaa vaippoihin. :/
En siis tarkoita heitä kohtaan pahalla mutta minua hieman on mietityttänyt koko asia. Esim. rahat heiltä on aina loppu jo nyt. Eihän sitä kenelläkään ole liikoja mutta heillä on sellainen asenne nyt että jos heiltä vastedes loppuu rahat niin kyllä sukulaiset antaa sitä kun he saavat vauvankin. Lapsen isällä pitää jatkuvasti olla meno päällä, jos on tylsää keskellä yötä niin sitten vaan autoon ajelulle ja huoltoasemille kahville ja pelikonetta pelaamaan. Molemmat ovat luonteeltaan sellaisia että heille kelpaa vaan nirsosti paras ja koska heillä ei ole varaa niin joku muu saa hankkia ja nämä hankinnat on saatava HETI! Varsinkin lapsen isä on vielä kamalan lapsellinen, kun olivat meillä kylässä ja minun lapseni saivat suklaavanukkaat niin se alkoi ruikuttaa kun pikkulapsi että hänkin tahtoo suklaavanukkaan, siis ei kysynyt vaan ulisevalla äänellä valitti että mulle kanssa!
He muutivat yhteen kun olivat seurustelleet viikon ja kuukauden päästä siitä alkoi raskaus. Sitä ennen poika ei ole seurustellut muiden naisten kanssa ja siskollani oli juuri päättynyt ensimmäinen vakava suhde.
Välillä kun kuuntelen heidän juttujaan vauvasta niin he olettavat suunnilleen sen olevan hiljainen koriste-esine joka aina pysyy vauvana ja jonka voi pukea nätisti samaan sävyyn omien vaatteiden kanssa. (Kunhan joku muu ostaa vauvalle ne vaatteet.) :/
Molemmat ovat luonteeltaan myös sellaisia että eivät osaa luopua omasta mielihalusta eli vaikka on rahat ihan finaalissa niin on pakko ajella autolla ympäriinsä näkemään kavereita ja mennä lempijoukkueen peliin, huolimatta siitä että pitäisi vaikka ostaa vaippoja.
Ei ehkä pitäisi, mutta olen hieman huolissani kun tiedän että äidillänikään ei ole suuret tulot mutta nämä nuoret tulevat varmasti itkemään äidilleni kuinka tarvitsevat sitä tätä ja tuota VAUVALLE mutta ei ole rahaa. Äitini sitten heltyy ja lainaa vaikka itse sukulaisilta. Tottakai autetaan toisiamme, ei se siitä ole kiinni mutta kun tiedän että heidän rahat menee kaiken mailman hömpötyksiin. Nytkin heillä on ollut jo 8kk aikaa hankkia vaikka mitä, ja ovat saaneet kaiken ilmaiseksi. Vaatteita vauvalle on jo 3 jätesäkillistä, heillä on rattaat, syöttötuoli, turvakaukalo, vanna, yms. kaikkea ja nyt he ovat menossa itkemään sossuun kun tarvitsevat uuden lipaston vauvanvaatteille. KAIKEN muun ne on saanut ilmaiseksi niin eivät ole voineet säästää lipastoa varten.
Ehkä pitäisi vain olla ajattelematta asiaa ja antaa ajan kanssa heidän havahtua siihen että on tingittävä asioista jos haluaa jotain muuta. Mutta säälittää jo äitini, isäni ja omakin osa. Tiedän että soittoja tulee sen harvasen päivä jollekkin sukulaiselle että vahditteko vauvaa tai oisko antaa rahaa vaippoihin. :/
Meidän isovanhemmat on myös elossa ja pikkusiskoni on sielläkin harva se kuukausi itkemässä kun tarvitsee ostaa vaikka mitä ja ei ole rahaa ja sitten mummimme heltyy ja antaa sille aina 100e kouraan. :/ En ole siis katkera että sukulaiset antaa siskolleni rahaa, me mieheni kanssa pärjätään ihan kivasti vaikkei niin suuret tulot olekkaan, on vain pienet menot. 