Hiljainen masuvauva

[artturiananas]

Raskausviikkoja on kasassa 24 ja vauva on tosi hiljainen liikkeissään. Tunsin ekat liikkeet viikolla 15 ja sen jälkeen ne eivät juurikaan ole voimistuneet. Istukka on takaseinässä joten sekään ei vaimenna potkuja. Noin kerran viikossa innostuu muljuamaan enemmän, mutta nyt on taas ollut pari päivää tosi vaisuna.
Voi että toivoisin pikkuisen möyryävän enemmän! Kokemuksia vastaavasta?

 

[vieras]

toiset on rauhallisempia, mutta pääasia kuhan liikkuu ja pahin mylläkkä on vielä edessäpäin

 

[vieras]

Meidän kuopus oli kans ihan loppuraskauteen asti ns hiljainen. Vaikka illalla makasin sängyssä ja tönin mahaa, että herää ja liiku, niin ei mitään. Saatto mennä kaksikin päivää, etten tuntenut mitään liikkeittä ja sen takia odotin aina neuvolakäyntejä kuin kuuta nousevaa, että kuulin sydänäänet. Mutta kaikki meni hyvin ja poika syntyi terveenä ja nykyään on kyllä erittäin energinen ja liikkuvainen

 

[artturiananas]

En oikein osannut stressata koko asiaa ennen viime neuvolakäyntiä. Terkka oli sitä mieltä ettei ole hyvä juttu jos vauva liikkuu harvakseltaan ja liikkeet ovat vaimeat. Itse ajattelin, että vielä on paljon tilaa ja siksi nuo liikkeet on kaukana tälläkin palstalla kuvatuista möyrimisistä.
Täälläkään ei hereille tökkiminen auta.
Äh, pitääkö näiden mussujen huolestuttaa äitinsä aina jo tässä vaiheessa!

 

[vieras]

jos sattuu usein potkimaan sun selkärankaan päin, niin ne liikkeet ei juurikaan tunnu

 

[Edla-Mamma]

Mulla kans :wave: , liikelaskentaa jouduin tekeen monta viikkoo, ku likka ei liikkunu sillai helposti tunnistettavasti. Tökin myös mahaa iltaisin. Suklaata ja makeaa mehua, sekä jääkylmää vettä join jotta alkais liikkumaan. Mulla epäiltiin et lapsivettä on todella paljon ja se vaimentaa muksun iskuja ja että se rauhallinen.

Viimeset viikot oli tosiaan sitä, et pari kertaa päivässä laskin kahteen kertaan, mutta nyt täällä on erittäin elävä 3-kuukautinen pikkulikka joka sätkii jaloillaan minkä kerkee. Välillä on vaikee uskoo, et sama likka oli niiiiiiin rauhallinen masussa.

 

[Tuitzu]

Voi, tolla asialla mä stressasin itteni lähes hulluksi vuosi sitten.
Mulla oli todella hiljainen masulapsi, nyt 8kk elohiiri, ja oli ihan kamala kiskoa suklaata, käydä kylvyssä jne. että sai edes vähän mielenrauha liikettä aikaseksi. Usein itkeskelin paniikissa että on kuollut ja kävin polillakin käyrillä ja kaikkea. istukka oli kanssa takana ja lapsi ihan normaalin kokoinen ja kaikki hyvin. pelkäsin että istukka ei toimi ja aliravittu lapsi ei jaksa liikkua ja ihan kaikkea.
Tyttö syntyi ihan normaalina eloisana lapsena ja kaikki meni hyvin. Huolen määrä van oli aina valtava. Mulle lääkäri sanoi että on ok. jos liikkeet jatkuvat totutun kaltaisina. Jos vilkas vauva yhtäkkiä lakkaa liikkumasta kannattaa huolestua, jos hiljainen jatkaa hiljaisena niin ei hätää.
Tsemppiä, vaikka tiedän etä mitkään vakuuttelut saa huolta poistumaan. Mulla varmaan vikana oli se että maha oli valtava ja lapsivettä paljon ja normaalikokoinen tyttö solahti mukavasti sinne mahaan, reunoja hipomatta.

 

[NeitiNasu]

Tää on tosi hiljanen vauva kanssa tää maha-asukki, verrattuna noihin kahteen edelliseen. En välttämättä tunne liikkeitä päivittäin ollenkaan, muutamia kertoja viikossa, ja vaimeahkosti. Jotain puolessa välissä ollaan nyt menossa.

 

[Petomamma]

Tekisi mieleni kirjoittaa jotain mutta en uskalla hermostuttaa. Itelle kävi huonosti.

 

[Sirkkeli]

Miun tytär ei juuri melskannut mahassa, tai en ainakaan tuntenut. Edes loppuraskaudessa ei tullut mitään kovia potkuja. Olin todella huolissani koko raskauden ajan tästä asiasta.

Lapsi syntyi ajallaan terveenä, ja kehitys syntymän jälkeen oli kova. Oppi konttaamaan, istumaan ja seisomaan tuen varassa 5-kuukautisena...ja siitä se sitten lähti...melskaaminen

 

[kukeseen]

Mulla esikoinen oli kova potkimaan ja vaikka istukkaa oli etuseinamassa niin potkut tuntuivat selvästi. Poika möyrii ja pyörii ja potkii yötä-päivä, tuntui, ettei hän ikinä nuku... Maha tärisi ja pomppii ja itsellä oli välillä olo, että kyljet ovat mustelmilla

Kakkosta kun rupesin odottelemaan, niin odotin samanlaista elohiirta, mutta hän olikin erittäin hiljainen. Istukka oli kanssa takaseinämässä, että senkään ei olisi pitänyt potkuja vaimentaa.. Samanlaisisa kovia potkuja kun esikoiselta tuli kymmenen tunnissa, tuli häneltä ehkä pari viikossa. Kerran rv 17+ meni viisi päivää, etten liikkeiteä tuntenut ja kävin jo paniikkissa neuvolassa sydänäänet kuuntelemassa, mutta kaikki oli kunnossa =) Ja samanlainen hiljainen mies hän oli koko loppuraskauden. Että niin ne vauvat ovat vaan erilaisia =) Nyt tosta hiljaisesta masuasukista on kasvanut 1v1kk ikäinen mahottoman vilkas ja kaikkialle kerkeävä pikku-riiviö :heart:

Onnea odotukseen ja rauhallista mieltä!

 

[hggkglhlhöh]

Tekisi mieleni kirjoittaa jotain mutta en uskalla hermostuttaa. Itelle kävi huonosti.

No ihan sama vaikka olisit kertonutkin. Eiköhän se ole tiedossa, että huonosti voi käydä tai olla käymättä. Elämä on riski, sad but true..

 

[artturiananas]

Juuri sain muutaman potkun muistutukseksi että kyydissä ollaan.
Minulla on jo mahaa vaikka muille jakaa, tosin vauvakin on iso viikkoihin nähden. Jännä juttu, että tietää tämänkin olevan melko varmasti normaalia, mutta silti stressaa. Ehkä se oli se terkka kommentteineen joka sai stressaamaan asialla.
Mukava kuulla muiden hyviä kokemuksia. Ei ole ihan niin vainoharhainen olo.

 

[Onnellinen Villasukka]

kuulostaa ihan mun esikoiselta, oli rauhallinen ja tyytyväinen synnyttyäänkin.
ei tietoakaan mistään kylkiluiden kipeytymisistä kun vauva potkii niin lujaa.
Olin ihan äimänä tällaisista tarinoista!
Ja mun vauvalla oli kaikki hyvin =)