Minulla yksi työpaikka oli sellainen, että se paljastui laittomaksi työpaikaksi. Mitään veroja ei palkasta makseltu ym. ja se oli ihan orjapalkka muutenkin, noin 2 euroa tunnilta. Työnkuva oli täysin erilainen kuin oli luvattu, olen miettinyt, että sen työpaikan johtaja oli varmaankin jonkinlainen sadisti. Minun työtehtäväkseni tuli istua kellarikerroksessa, kunnollista valoa ei ollut, aina kun tuli päivänvaloon niin sai hetken aina siristää silmiä, kun oli istunut 8 tuntia pimeydessä.
Taukoja ei ollut, se johtaja oikein nautti siitä, että piti lankapuhelimella soittaa ja ANELLA, että saako mennä puolen tunnin tauolle. Jos ei alentunut tuohon aneluun niin ei ollut yhtään taukoa koko päivässä. Ei siellä kellarissa tosin ollut mitään tekemistä. Korkeintaan muutaman kerran parin napin painallus. Kuulostaa ehkä helpolta ja mukavalta, mutta jos istuu 8 tuntia perätysten muovisessa puutarhatuolissa (selkänoja siis vain puoleen selkään asti), niin varmasti alkaa kyllästyttämän. Ei ollut TV:tä siellä, ei nettiä, ei radiota, ei mitään ikkunoita tai mitään, että olisi edes nähnyt ulkomaailmaan. Jos haluaa tietää millaista siellä oli, niin se onnistuu niin, että menee johonkin huoneeseen, laittaa sinne lampun, josta ei tule kirkasta valoa. Peittää kaikki ikkunat verhoilla ja sitten vain istuu kahdeksan tuntia tekemättä yhtään mitään. Ainoat viihdykkeet ovat kirjojen lukeminen. Tosin se paikka oli vielä sellainen, ettei siellä ollut lähellä edes mitään kauppoja mistä olisi luettavaa voinut ostaa. Sitten välillä kun pääsi ostoksille niin meni kauheasti rahaa luettavan ostamiseen.
Oli vain kellarikerros ja vielä sellainen, että siellä olisi helposti onnistunut esimerkiksi raiskaus ja pakoon ei olisi päässyt ja kukaan ei olisi kuullut mitään.
Naurettavinta oli se, että kerran se ylimielinen ja sadistinen johtaja tuli sinne kellariin kierrokselle. Hän tutki joka paikan ja suuttui siitä, että kun veti yhden vessanpöntön niin se vesi ei lakannut tulemasta vaan vettä jäi siitä pöntöstä valumaan, niin kuin joskus voi käydä. Suuttui ja raivostui tästä aivan hirveästi minulle. Sanoin, ettei kukaan sitä vessanpönttöä käytä kuitenkaan kun ei siellä kukaa käy niin tästä vielä oikein yltyi, että asiasta olisi pitänyt ilmoittaa jne. Sitä ihmistä vihasin ja vihaan niin paljon, että nauttisin kyllä siitä jos saisin hakata hänet vereslihalle. Näitä vastaavia esimerkkejä on lukuisia, levitti kaikkia inhottavia juoruja mm. minusta ja muistakin työntekijöistä keksi kaksimielisiä vitsejä ym.
Taukoja ei ollut, se johtaja oikein nautti siitä, että piti lankapuhelimella soittaa ja ANELLA, että saako mennä puolen tunnin tauolle. Jos ei alentunut tuohon aneluun niin ei ollut yhtään taukoa koko päivässä. Ei siellä kellarissa tosin ollut mitään tekemistä. Korkeintaan muutaman kerran parin napin painallus. Kuulostaa ehkä helpolta ja mukavalta, mutta jos istuu 8 tuntia perätysten muovisessa puutarhatuolissa (selkänoja siis vain puoleen selkään asti), niin varmasti alkaa kyllästyttämän. Ei ollut TV:tä siellä, ei nettiä, ei radiota, ei mitään ikkunoita tai mitään, että olisi edes nähnyt ulkomaailmaan. Jos haluaa tietää millaista siellä oli, niin se onnistuu niin, että menee johonkin huoneeseen, laittaa sinne lampun, josta ei tule kirkasta valoa. Peittää kaikki ikkunat verhoilla ja sitten vain istuu kahdeksan tuntia tekemättä yhtään mitään. Ainoat viihdykkeet ovat kirjojen lukeminen. Tosin se paikka oli vielä sellainen, ettei siellä ollut lähellä edes mitään kauppoja mistä olisi luettavaa voinut ostaa. Sitten välillä kun pääsi ostoksille niin meni kauheasti rahaa luettavan ostamiseen.
Oli vain kellarikerros ja vielä sellainen, että siellä olisi helposti onnistunut esimerkiksi raiskaus ja pakoon ei olisi päässyt ja kukaan ei olisi kuullut mitään.
Naurettavinta oli se, että kerran se ylimielinen ja sadistinen johtaja tuli sinne kellariin kierrokselle. Hän tutki joka paikan ja suuttui siitä, että kun veti yhden vessanpöntön niin se vesi ei lakannut tulemasta vaan vettä jäi siitä pöntöstä valumaan, niin kuin joskus voi käydä. Suuttui ja raivostui tästä aivan hirveästi minulle. Sanoin, ettei kukaan sitä vessanpönttöä käytä kuitenkaan kun ei siellä kukaa käy niin tästä vielä oikein yltyi, että asiasta olisi pitänyt ilmoittaa jne. Sitä ihmistä vihasin ja vihaan niin paljon, että nauttisin kyllä siitä jos saisin hakata hänet vereslihalle. Näitä vastaavia esimerkkejä on lukuisia, levitti kaikkia inhottavia juoruja mm. minusta ja muistakin työntekijöistä keksi kaksimielisiä vitsejä ym.