I
ihan tosissaan
Vieras
jätetään suosiolla sitten ne c-nimet ja G-nimet pois. Ihan siis suomalaiseen sukunimeen sopivia. On toki harvinainen sukunimi.
N
no
Vieras
Katariina (katariina maununtytär ) Henrik (piispa Henrik ) Juhana (Juhana herttua ) Helena (troijan Helena ) Aleksanteri (Aleksanteri suuri )
K
kaisa
Vieras
Juhani, Aapo, Simeon, Timo, Lauri, Eero (kuka puuttuu), Venla, Anna, Maria, Jaakko tai Jaakob, Kyösti
A
ap
Vieras
H
hj
Vieras
K
kaisa
Vieras
E
e
Vieras
K
Kaisa
Vieras
S
s
Vieras
K
kaisa
Vieras
T
tra
Vieras
V
vieras
Vieras
H
heh
Vieras
A
ap
Vieras
Nimellä pitäisi olla joku historiallinen merkitys...siis sen kantajalla. joo, tiedän olen outo, mutta kuitenkin 
Olen hurahtanut täysin historiaan Aadolf on hiukan liikaa....
Olen hurahtanut täysin historiaan Aadolf on hiukan liikaa....
K
kaisa
Vieras
Meil tuos naapuri talossa on asunu 1800 luvulla Fanni, Suoma ja Aune (kaikki elivät yli 90v itsenäisinä naisina)
H
hopsula
Vieras
M
muinaisnimiä
Vieras
Kelpaako nämä? Ainakin ovat vanhoja, sopivat suomalaiseen sukunimeen eikä kaimoja tule pahemmin vastaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet
Esim. Aikamieli, Ihalempi, Keiho, Kultamies, Äijö, Lyylikki, Tapavaino, Vesivalo, Äiniö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet
Esim. Aikamieli, Ihalempi, Keiho, Kultamies, Äijö, Lyylikki, Tapavaino, Vesivalo, Äiniö.
A
ap
Vieras
Helena pääsi listalle, samoin Katariina. Enemmän jos saisi vielä poikien/miesten nimiä. Henrik ja Aleksanteri on jo
V
Vau
Vieras
E
esim
Vieras
K
kaisa
Vieras
http://www.uta.fi/campus/981/toka.htm
Porvoon tuomiorovasti, sittemmin piispa Magnus Jakob Alopaeus kirjoitti 8.4. 1796 Henrik Gabriel Porthanille, että perheeseen oli syntynyt "pieni hyvin muodostunut poika, jolle haluaisimme sen kunnian että hän saisi nimen veljen (so.Porthanin) mukaan."
Yleisesti kunnioitettujen henkilöitten nimet, samoin kuin läheisten ystävien, vaikuttavat yhä nimen valintaan. Kaimanimeen saattaa liittyä toive siitä, että lapsi perii esikuvansa hyvät ominaisuudet.
Menneisyyden kunnioitettuja henkilöitä olivat erityisesti kuninkaalliset. Esimerkiksi Sofia-nimen yleistymisen arvellaan johtuvan saman nimisestä prinsessasta, joka kihlautui Ruotsin prinssi Oscarin kanssa vuonna 1856. Kaj Borg löytää useita muitakin nimiä, joiden leviämistä Ruotsin kuningasperhe on vauhdittanut. Tällaisia nimiä ovat Carl, Johan, Gustaf, Adolf, Fredrik, Lovisa, Ulrika, Hedvig, Charlotta, Fredrica, Elisabeth ja Wilhelmina. Borg on tutkinut nimiä Suomen ruotsinkielisellä saaristoseudulla.
Esikuvien merkitystä ei kuitenkaan kannata yliarvioida. Osa 1860-luvun Sofia-neidoista oli varmasti saanut nimensä prinsessan mukaan, mutta osa on saanut nimen, koska se miellyttää korvaa.
Myös muut idolit ja fiktiivisetkin sankarit saattavat vaikuttaa nimen valintaan. Suomessa on kastettu muun muassa viitisenkymmentä Napoleonia ja Evitaa. Satuhahmoista kaimoja ovat saaneet ainakin Lumikki, Adalmiina ja Pessi. Muutama vuosi sitten kohistiin siitä, että pohjan perukoilla kasvaa Ridgejä ja Brookeja.
Fiktiivisetkään esikuvat eivät ole uusi ilmiö. Eero Kiviniemi kertoo, että esimerkiksi nimet Minea ja Merit ilmestyivät suomalaiseen etunimistöön 1940-luvulla - Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945.
Nimen sisällöllä saattaa olla vaikutusta valintaan. Naisilla sisällökkäät nimet liittyvät usein kasveihin. Esimerkkejä on lukuisia: Kielo, Vuokko, Varpu, Kanerva, Raita... Vastaavista miesten nimistä suurempaa suosiota on saavuttanut vain Vesa. Miesten sisällökkäät nimet liittyvät yleensä aineettomiin asioihin ja toiveominaisuuksiin. Tällaisia ovat vaikka Usko, Voitto, Tarmo, Taito, Armas ja Arvo.
Porvoon tuomiorovasti, sittemmin piispa Magnus Jakob Alopaeus kirjoitti 8.4. 1796 Henrik Gabriel Porthanille, että perheeseen oli syntynyt "pieni hyvin muodostunut poika, jolle haluaisimme sen kunnian että hän saisi nimen veljen (so.Porthanin) mukaan."
Yleisesti kunnioitettujen henkilöitten nimet, samoin kuin läheisten ystävien, vaikuttavat yhä nimen valintaan. Kaimanimeen saattaa liittyä toive siitä, että lapsi perii esikuvansa hyvät ominaisuudet.
Menneisyyden kunnioitettuja henkilöitä olivat erityisesti kuninkaalliset. Esimerkiksi Sofia-nimen yleistymisen arvellaan johtuvan saman nimisestä prinsessasta, joka kihlautui Ruotsin prinssi Oscarin kanssa vuonna 1856. Kaj Borg löytää useita muitakin nimiä, joiden leviämistä Ruotsin kuningasperhe on vauhdittanut. Tällaisia nimiä ovat Carl, Johan, Gustaf, Adolf, Fredrik, Lovisa, Ulrika, Hedvig, Charlotta, Fredrica, Elisabeth ja Wilhelmina. Borg on tutkinut nimiä Suomen ruotsinkielisellä saaristoseudulla.
Esikuvien merkitystä ei kuitenkaan kannata yliarvioida. Osa 1860-luvun Sofia-neidoista oli varmasti saanut nimensä prinsessan mukaan, mutta osa on saanut nimen, koska se miellyttää korvaa.
Myös muut idolit ja fiktiivisetkin sankarit saattavat vaikuttaa nimen valintaan. Suomessa on kastettu muun muassa viitisenkymmentä Napoleonia ja Evitaa. Satuhahmoista kaimoja ovat saaneet ainakin Lumikki, Adalmiina ja Pessi. Muutama vuosi sitten kohistiin siitä, että pohjan perukoilla kasvaa Ridgejä ja Brookeja.
Fiktiivisetkään esikuvat eivät ole uusi ilmiö. Eero Kiviniemi kertoo, että esimerkiksi nimet Minea ja Merit ilmestyivät suomalaiseen etunimistöön 1940-luvulla - Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945.
Nimen sisällöllä saattaa olla vaikutusta valintaan. Naisilla sisällökkäät nimet liittyvät usein kasveihin. Esimerkkejä on lukuisia: Kielo, Vuokko, Varpu, Kanerva, Raita... Vastaavista miesten nimistä suurempaa suosiota on saavuttanut vain Vesa. Miesten sisällökkäät nimet liittyvät yleensä aineettomiin asioihin ja toiveominaisuuksiin. Tällaisia ovat vaikka Usko, Voitto, Tarmo, Taito, Armas ja Arvo.
A