V
Ihon väri nyt ei liity tähän mitenkään. Kyllä minä olen sitä mieltä, että kaikilla on samat lähtökohdat mutta jos käyttää sen mahdollisuuden muuhun niin ei pääse niin korkealle, että saisi Nobelia tai juoksisi nopeampaa.
[QUOTE="vieras";23155968]Hyshys! Varo ettei tule bnnia! :attn:[/QUOTE]
Hah. En usko että saisin ketään ärsyyntymään siinä määrin, että banniin joutuisin. Kuivakka esitystapani saa kärkkäänkin mielipiteen kuulostamaan merisäältä.
Hah. En usko että saisin ketään ärsyyntymään siinä määrin, että banniin joutuisin. Kuivakka esitystapani saa kärkkäänkin mielipiteen kuulostamaan merisäältä.
[QUOTE="vieras";23155880]Meinaat että neekereiden huono menestys johtuu koska he keskittyvät vihaamaan eivätkä opiskelemaan, koska kaikilla on sinun mukaan samat edellytykset menestyä elämässä?[/QUOTE]
jos tummaihoisella ja vaaleaihoisella on sama lähtökohta ja mahdollisuudet niin lopputulos on sama.
jos tummaihoisella ja vaaleaihoisella on sama lähtökohta ja mahdollisuudet niin lopputulos on sama.
?
!
Vieras
mutta eihän silloin edes olisi tummaihoista tai vaaleaihoista.
Ihon väri on eräs esimerkki ihmisen geneettisistä ominaisuuksista, jotka ovat kansoilla erilaisia ja joita ei pysty muuttamaan. Kulttuurisia saavutuksia voi merkittävästi helpottaa kulttuurilla ja yhteiskuntarakenteella, mutta se ei poista sitä mahdollisuutta, että joku on geneettisesti valmiimpi saavutuksiin kuin joku toinen.
Vaikkapa kirjallisuuden Nobelin voittaminen on monimutkainen juttu; hyvin erilaisista lähtökohdista tuleva voi sen voittaa, eikä toisaalta erinomaisenkaan kirjan kirjoittaminen välttämättä johda palkinnon voittamiseen. Jos sen sijaan mietitään esim. fysiikan Nobelia, uskotko, että kaikilla yksilöillä (rotuun katsomatta) on yhtäläiset kyvyt voittaa se, jos saavat vaikka sitten alan opiskelupaikan Oxfordista?
Tarkennus edelliseen. Haluan siis kysyä yksilöiden välisistä eroista mielipidettäsi; voimme kuvitella, että kaikki vertailtavat henkilöt omaavat saman etnisen taustan jos se helpottaa.
Alat selittämään jo samaa asiaa jonka sanoin muutamalla lauseella. Joten keskustelua on turha jatkaa.
Viittaat ilmeisesti tähän? Mutta mitä tarkoitat samalla lähtökohdalla? Samaa älykkyyttä, koulutusta ja kiinnostuksen kohteita? Vai pelkästään samanlaista kasvuympäristöä (sis. koulutuksen tietysti). Jos ensimmäistä, et ole vastannut kansojen älykkyyseroja koskevaan spekulaatioon. Jos jälkimmäistä, esität, että älykkyyseroja ei ole.
Ja hei, minustakin olisi kiva ajatella, että kaikilla on samat mahdollisuudet kaikkeen, ja menestys riippuu vain yrittämisestä. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, muutenhan emme tarvitsisi edes sosiaaliturvaa. Enkä minä väitä tietäväni, että kansojen välillä olisi huimia äkykkyyseroja, mutta jotkin tilastolliset erot vaikuttavat ainoastaan loogisilta ja todennäköisiltä.
Viimeksi muokattu:
Emeritus professori Tatu Vanhasen mukaan kansojen älykkyys on merkittävin syy kulttuurieroille. Jotkut kansakunnat vain ovat älykkäämpiä kuin toiset. Sosiaalidarwinismia mutta kiinnostava väite.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0604/vanhanen.pdf
Viimeksi muokattu:
J
"jjj"
Vieras
Ei ole pitkä aika siitä,kun länsimaat olivat kehitysmaita ja kehittyneet sivistyskeskukset olivat nykyisiä kehitysmaita. Kiinalaiset eivät pitäneet eurooppalaisia juuri minään, intiaanit säälivät tulevia valloittajiaan, kun olivat niin sairaita ja henkisesti kehittymättömiä. Eipä tule unohtaa sitäkään, kuinka Euroopan alueella otettiin takapakkia kaikessa kehityksessä Rooman valtakunnan pirstouduttua. Ei olisi tunnistanut antiikin filosofi 1000-luvun roomalaista tulevaisuuden ihmiseksi. Eri kansojen ja kulttuurien kukoistus riippuu siitä, mitä asioita suositaan. Euroopan alueella oli mahdollista alkaa kehittymään, kun katolisen kirkon ikeestä alettiin irrottautua. Orjuuden lopettaminen loi tilaa tekniikan kehittymiselle. Tiede ei ollut enää asia, jonka kiinnostumisesta menetti päänsä. Naiset saivat vapautensa, joka toi lisää aivopääomaa. Eurooppalaiset loivat uudet standardit ja saivat siten etulyöntiaseman muihin kulttuureihin verrattuna. Tähän vielä päälle hieman riistoa ja manipulointiin perustuvaa ulkopolitiikkaa niin lopputulos on nähtävissä,kun ulos katsoo. Kiina on hyvä esimerkki siitä,kuinka kommunismin ja vapaan markkinatalouden yhdistäminen on saanut maan kukoistamaan. Mitä tulee esimerkiksi Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan niin kyllä, he voisivat menestyä paremmin, jos yhdistäisivät voimansa ja lopettaisivat sotimisen. Sellainen vielä: Maailma tai ainakin Eurooppa olisi hyvin erinnäköinen jos Caesar ei olisi murhannut kelttejä ja ryöstänyt heidän kultavarantojaan. Ei olisi naisenkaan asema ollut hassumpi viimeisen kahden-kolmentuhannen vuoden aikana.
Tämä kaikki on hyvä muistaa, kun miettii ihmisten mahdollisuuksia menestyä elämässä. Mitä suositaan, mihin keskittyy. Monet omalla alallaan menestyneet ihmiset vastaavat kysymykseen menestyksen salaisuudesta, että he ovat ottaneet yhden tavoitteen ja keskittyneet siihen. Hyvät lähtökohdat elämässä voi myös muodostua sudenkuopaksi: yrittäminen lakkaa, kun on tottunut saamaan kaiken valmiiksi tarjoiltuna. Mutta kyllä lähtökohdilla tarkoitetaan juuri sitä kasvuympäristöä. Kehitysmaista adoptoidut lapset ovat hyvä esimerkki rodullisen älykkyyseron olemattomuudesta: he eivät jää mitenkään jälkeen erirotuisista sisaruksistaan tai ikätovereistaan yleisesti.
Tämä kaikki on hyvä muistaa, kun miettii ihmisten mahdollisuuksia menestyä elämässä. Mitä suositaan, mihin keskittyy. Monet omalla alallaan menestyneet ihmiset vastaavat kysymykseen menestyksen salaisuudesta, että he ovat ottaneet yhden tavoitteen ja keskittyneet siihen. Hyvät lähtökohdat elämässä voi myös muodostua sudenkuopaksi: yrittäminen lakkaa, kun on tottunut saamaan kaiken valmiiksi tarjoiltuna. Mutta kyllä lähtökohdilla tarkoitetaan juuri sitä kasvuympäristöä. Kehitysmaista adoptoidut lapset ovat hyvä esimerkki rodullisen älykkyyseron olemattomuudesta: he eivät jää mitenkään jälkeen erirotuisista sisaruksistaan tai ikätovereistaan yleisesti.
[QUOTE="jjj";23156611]
Tämä kaikki on hyvä muistaa, kun miettii ihmisten mahdollisuuksia menestyä elämässä. Mitä suositaan, mihin keskittyy. Monet omalla alallaan menestyneet ihmiset vastaavat kysymykseen menestyksen salaisuudesta, että he ovat ottaneet yhden tavoitteen ja keskittyneet siihen. Hyvät lähtökohdat elämässä voi myös muodostua sudenkuopaksi: yrittäminen lakkaa, kun on tottunut saamaan kaiken valmiiksi tarjoiltuna. Mutta kyllä lähtökohdilla tarkoitetaan juuri sitä kasvuympäristöä. Kehitysmaista adoptoidut lapset ovat hyvä esimerkki rodullisen älykkyyseron olemattomuudesta: he eivät jää mitenkään jälkeen erirotuisista sisaruksistaan tai ikätovereistaan yleisesti.[/QUOTE]
Tämä on mielenkiintoista, täytyy lukea tuo Safpon linkki joskus paremmassa välissä. Mutta jos nyt lyhyen kommentin tähän vielä heitän. Jos haastatellaan niitä ihmisiä, jotka ovat jo menestyneet jossain, on jo väistämättä tehty valinta. Ne, jotka ovat huipputasolla menestyneet, ovat tietenkin keskittyneet siihen, koska keskittymisestä on apua (no, ei liian varhain aloitetusta, mutta kuitenkin) ja se on auttanut heitä. Mutta onko menestykseen kuitenkin valikoituneet ne, joilla on keskittymisen lisäksi keskimääräistä paremmat edellytykset juuri sillä elämän alueella? Luultavasti. Tähän samaan viittasin Oxford-esimerkillä. Kolmas esimerkki: vaikka huippupianistiksi tuleminen edellyttää rutkasti harjoittelua ja kaikki huippupianistit ovat harjoitelleet ainakin 10 000 tuntia, niin tekeekö pelkkä harjoittelu huippupianistin? En usko että tekee. Jossakin vaiheessa edistymättömät / hitaasti edistyvät jättävät homman harrastuksen tasolle tai keksivät jotain muuta tai tulevat hyviksi, muttei huipuiksi.
Tämä kaikki on hyvä muistaa, kun miettii ihmisten mahdollisuuksia menestyä elämässä. Mitä suositaan, mihin keskittyy. Monet omalla alallaan menestyneet ihmiset vastaavat kysymykseen menestyksen salaisuudesta, että he ovat ottaneet yhden tavoitteen ja keskittyneet siihen. Hyvät lähtökohdat elämässä voi myös muodostua sudenkuopaksi: yrittäminen lakkaa, kun on tottunut saamaan kaiken valmiiksi tarjoiltuna. Mutta kyllä lähtökohdilla tarkoitetaan juuri sitä kasvuympäristöä. Kehitysmaista adoptoidut lapset ovat hyvä esimerkki rodullisen älykkyyseron olemattomuudesta: he eivät jää mitenkään jälkeen erirotuisista sisaruksistaan tai ikätovereistaan yleisesti.[/QUOTE]
Tämä on mielenkiintoista, täytyy lukea tuo Safpon linkki joskus paremmassa välissä. Mutta jos nyt lyhyen kommentin tähän vielä heitän. Jos haastatellaan niitä ihmisiä, jotka ovat jo menestyneet jossain, on jo väistämättä tehty valinta. Ne, jotka ovat huipputasolla menestyneet, ovat tietenkin keskittyneet siihen, koska keskittymisestä on apua (no, ei liian varhain aloitetusta, mutta kuitenkin) ja se on auttanut heitä. Mutta onko menestykseen kuitenkin valikoituneet ne, joilla on keskittymisen lisäksi keskimääräistä paremmat edellytykset juuri sillä elämän alueella? Luultavasti. Tähän samaan viittasin Oxford-esimerkillä. Kolmas esimerkki: vaikka huippupianistiksi tuleminen edellyttää rutkasti harjoittelua ja kaikki huippupianistit ovat harjoitelleet ainakin 10 000 tuntia, niin tekeekö pelkkä harjoittelu huippupianistin? En usko että tekee. Jossakin vaiheessa edistymättömät / hitaasti edistyvät jättävät homman harrastuksen tasolle tai keksivät jotain muuta tai tulevat hyviksi, muttei huipuiksi.
M
"Mamma italiana"
Vieras
en mene tekemààn mitààn àkkipikaisia johtopààtòksià, mutta tyòelàmàssà olin 6 vuoden aikana joka pàivà tekemisissà israelin juutalaisten kanssa. vain positiivista sanottavaa tuon tapaamani joukon àlyllisyydestà
T
"tiinuliini"
Vieras
Vanhasen tekstin lisäksi kannattaa lukea häntä kommentoivien Leikolan, Malinin-Rautopuron, Jokelan ja Portinin kirjoitukset. Tieteess Löytyvät tuolta osasta Keskustelua.
En lukenut vielä kaikkia vastineita, tähän mennessä vain Vanhasen alkuperäisen ja sitten Portinin vastineen.
On totta, että Vanhasen tutkimus vaikuttaa juosten virtsatulta ja monessa kohdassa olenkin samaa mieltä Portinin kritiikin kanssa. Älykkyyden asteikko on epämääräinen, melko hankalasti mitattava ja korrelaatio ei tarkoita syy-seuraus suhdetta. Mutta laitan tähän lainauksen Portinilta, jota taas haluaisin puolestani kritisoida:
Jos ajattelee ilman poliittisen korrektiuden tuomaa painolastia, niin olisi ainoastaan loogista olettaa, että älykkyydellä olisi eroja kansojen kesken. Ovathan ne joutuneet vuosituhansia selviämään erilaisista ympäristöistä. Eikä sen tarvitse tarkoittaa, että toinen kansa on jollakin yhdellä ja yksiselitteisellä älykkyys-janalla huonompi kuin toinen, vaan sitä, että lahjakkuus olisi suuntautunut hieman eri asioihin.
Nykyään, kun ketään ei sovi tyhmäksikään sanoa, niin korostetaan usein, että älykkyyttä on niin monenlaista. Miksi tämä ei voi päteä myös kansojen kohdalla. Toinen kansa olisi sosiaalisesti toista lahjakkaampi, toinen matemaattisesti ja näin päin pois.
Enkä tietenkään väitä, että olisi todistettu, että kansojen välisillä keskimääräisillä älykkyyksillä olisi eroja; olisi hyvin hämmentävää jos niitä ei olisi ollenkaan, ja mielestäni sellaista esittävän tulisikin esittää vankkaa tutkimusta väitteensä tueksi.
On totta, että Vanhasen tutkimus vaikuttaa juosten virtsatulta ja monessa kohdassa olenkin samaa mieltä Portinin kritiikin kanssa. Älykkyyden asteikko on epämääräinen, melko hankalasti mitattava ja korrelaatio ei tarkoita syy-seuraus suhdetta. Mutta laitan tähän lainauksen Portinilta, jota taas haluaisin puolestani kritisoida:
"Älykkyys on kylläkin sopeutuma, mutta silti ei ole mitään perustetta olettaa, että erot kansojen keskimääräisessä älykkyydessä - sikälikään kuin ne ylipäänsä olisivat tosia - johtuisivat geeneihin ankkuroituneesta ihmisten mukautumisesta vuosituhansien kuluessa erilaisiin ympäristöoloihin."
"...ei voida päätellä, että keskimääräinen älykkyys ei olisi geneettisesti voinut pysyä samana ympäri maailman."
"...ei voida päätellä, että keskimääräinen älykkyys ei olisi geneettisesti voinut pysyä samana ympäri maailman."
Jos ajattelee ilman poliittisen korrektiuden tuomaa painolastia, niin olisi ainoastaan loogista olettaa, että älykkyydellä olisi eroja kansojen kesken. Ovathan ne joutuneet vuosituhansia selviämään erilaisista ympäristöistä. Eikä sen tarvitse tarkoittaa, että toinen kansa on jollakin yhdellä ja yksiselitteisellä älykkyys-janalla huonompi kuin toinen, vaan sitä, että lahjakkuus olisi suuntautunut hieman eri asioihin.
Nykyään, kun ketään ei sovi tyhmäksikään sanoa, niin korostetaan usein, että älykkyyttä on niin monenlaista. Miksi tämä ei voi päteä myös kansojen kohdalla. Toinen kansa olisi sosiaalisesti toista lahjakkaampi, toinen matemaattisesti ja näin päin pois.
Enkä tietenkään väitä, että olisi todistettu, että kansojen välisillä keskimääräisillä älykkyyksillä olisi eroja; olisi hyvin hämmentävää jos niitä ei olisi ollenkaan, ja mielestäni sellaista esittävän tulisikin esittää vankkaa tutkimusta väitteensä tueksi.
Viimeksi muokattu:
V
"vieras"
Vieras
Sillähän ei ole mitään tekemistä asian kanssa, että parhaimmin toimeentulevat ja koulutetut pääsivät pakenemaan natseilta ja polttouuniin lyötiin lähinnä tavallisia ja vähemmän lahjakkaita juutalaisia.
Rodunjalostuksen tuotosta tämä siis, päättelen ma.
Rodunjalostuksen tuotosta tämä siis, päättelen ma.
[QUOTE="vieras";23159714]Sillähän ei ole mitään tekemistä asian kanssa, että parhaimmin toimeentulevat ja koulutetut pääsivät pakenemaan natseilta ja polttouuniin lyötiin lähinnä tavallisia ja vähemmän lahjakkaita juutalaisia.
Rodunjalostuksen tuotosta tämä siis, päättelen ma.[/QUOTE]
Tätähän aina välillä tuodaan esiin, mutta ei kyse voi olla pelkästään natseista. Natseista on kuitenkin "rodunjalostuksellisesti" aika vähän aikaa, vain pari sukupolvea. Monet juutalaisvaikuttajat ovat saaneet syntynsä jo ennen natseja. Eli jos juutalaisia on nyt 12 miljoonaa, mitä niitä olisi ilman natseja? Ei yli 20 miljoonaa kuitenkaan. Silti heissä olisi suhteessa enemmän vaikuttajia kuin monessa muussa kansassa.
Rodunjalostuksen tuotosta tämä siis, päättelen ma.[/QUOTE]
Tätähän aina välillä tuodaan esiin, mutta ei kyse voi olla pelkästään natseista. Natseista on kuitenkin "rodunjalostuksellisesti" aika vähän aikaa, vain pari sukupolvea. Monet juutalaisvaikuttajat ovat saaneet syntynsä jo ennen natseja. Eli jos juutalaisia on nyt 12 miljoonaa, mitä niitä olisi ilman natseja? Ei yli 20 miljoonaa kuitenkaan. Silti heissä olisi suhteessa enemmän vaikuttajia kuin monessa muussa kansassa.
H
"heh"
Vieras
Jehnny, sinähän kovasti olit bootyn niskassa tuossa kun booty sanoi, että jos vaikka suomalainen ja afrikkalainen laitetaan samaan kouluun niin molemmilla on sama lähtököhta ja molemmat saattavat olla siitä huolimatta vaikka ovat eri kansaa ja silti voi olla sama älykkyystaso.
Tietenkin on joukossa huippuja jotka on älykkäämpiä kuin toiset mutta jos aloitat samasta ja teet kovasti töitä saatat hyvin päätyä samaan johtoportaaseen kuin vaikka juutalainen.
Samaa puhut itsekkin koko ajan.
Ihmettelen miksi mennään tässä asiassa saivarteluun ja pilkunnussimiseen. Asia vain pyörii samassa kohtaa eikä tule loppuun ollenkaan. Vai onko se sinun tarkoituksesi? Sinulla on hienoja juttuja teksteissä mutta pidät kiinni vain yhdestä asiasta ja se saa pettymään sinun kekskusteluun. Se ei kasva vaan jää seisomaan paikalleen.
Tietenkin on joukossa huippuja jotka on älykkäämpiä kuin toiset mutta jos aloitat samasta ja teet kovasti töitä saatat hyvin päätyä samaan johtoportaaseen kuin vaikka juutalainen.
Samaa puhut itsekkin koko ajan.
Ihmettelen miksi mennään tässä asiassa saivarteluun ja pilkunnussimiseen. Asia vain pyörii samassa kohtaa eikä tule loppuun ollenkaan. Vai onko se sinun tarkoituksesi? Sinulla on hienoja juttuja teksteissä mutta pidät kiinni vain yhdestä asiasta ja se saa pettymään sinun kekskusteluun. Se ei kasva vaan jää seisomaan paikalleen.
Tiivistän teesini: Uskon, että juutalaiset ovat geneettisiltä valmiuksiltaan älykkäämmästä päästä kansoja.
Sinänsä ei mitään henkilökohtaista Bootyä vastaan, ymmärrän, että hän on tässä lisäksi hankalassa välissä, koska on käsittääkseni juutalainen, mutta ehkä sen verran suomalainen, että omakehu tuntuisi kiusalliselta.
Sinänsä ei mitään henkilökohtaista Bootyä vastaan, ymmärrän, että hän on tässä lisäksi hankalassa välissä, koska on käsittääkseni juutalainen, mutta ehkä sen verran suomalainen, että omakehu tuntuisi kiusalliselta.
N
näkevä ajattelija
Vieras
Similar threads
Uusimmat
-
V
-
-
VKilttimies asensi vaihteeksi Oblivionin ja on täysin jumissa
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
-
-
V
-
-
V
Kuumimmat
-
V
-
V
-
V
-
Erling Haalandilla on norjalainen tsainaluokan kaunotar kumppanina 😍
- Viimeisin: Johnny Appleseed
-
-
VKukahan rikas kirjailija juotti ja kuskasi minua ja kaveriani eilen?
- Viimeisin: vierailija
-