Huhtikuiset!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jenni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jenni

Vieras
29.3.(23.4.) Kata, POIKA, 49 cm/3315g 6kk:70/9610/44
6.4. (9.4) Kati3: TYTTÖ,49,5cm/3200g 6kk:66/8130
7.4 (18.4) Jenni: SIIRI 49cm/3000g 6kk:66,2/7160/41,3
7.4.(17.4.) Jonsku, POIKA 52cm/3435g 4kk:67/8110/43,8
8.4 (14.4) Late: EEMU 54cm/3790g 6kk:73,5/8390/46,2
9.4.(17.4)minä-83,IIDA,49,5 cm/3095g 6kk:68,5/7330
13.4.(11.4.) Heli, TYTTÖ, 52cm/3370g 4kk:66/5735/41
14.4.(2.5,suunn.sektio 14.4.) Diana,KAKSOSTYTÖT, 46cm/2695g ja 46 cm/2850g
6kk: 64.5/6600 ja 64.5/6650
15.4.(13.4.)Tuisku,KAKSOSPOJAT, 50cm/3290g ja 47cm/2280g 6kk:68,5/7290/42 ja 67,5/7420/42
15.4.(16.4) Vivi,POIKA,50cm/3320g
20.4.(5.4) Mimosa73, TYTTÖ,50cm/3955g 6kk:68,6/7560/44,5
22.4.(15.4.) Eija,POIKA,52cm/3710g 3.5kk:66.2/7340/42.5
25.4(16.4) Susan,POIKA,51,5cm/4390g 4kk:66,9/7500g/43,6
25.4.(26.4.) Minttu,POIKA, 55cm/4510g 4kk:66,5/7320/43
27.4.(20.4.) Minna, Paavo, 50 cm/3250g6kk:68,5/7850/42
27.4.(29.4.)Kaura, MAX, 50cm/3530g 6kk: 69/8280/45,3
30.4.(18.4.) Tähti, VIIVI 48 cm/3076g 6kk: 65,5/7150/42,5
3.5. (23.4) St, DANIEL, 53 cm/3490g 6kk:9500/73,2/46
7.5. (29.4.) Mari, POIKA, 53cm/3680g 6 kk: 71,5/8625/44,3
7.5. (21.4.) Zuz, tyttö, 52 cm/4340 g 4kk:65,5/7130/44,2
7.5. (25.4) kati2, POIKA 53cm/4150g 4½kk:66/7740/43,2

Alotin sitten uuden ketjun...
 
Harmaata torstaita!

Meillä vasta ohitettiin 6 kk rajapyykki ja toiset on jo 8 kk, aika rientää!
Mun täytyy sanoa että mä oon nauttinut täysillä tästä vauva-ajasta, mutta tämä onkin ensimmäinen kerta kahden koekappaleen jälkeen. Varmasti paljon johtuu siitä että poika on hyväntuulinen, viihtyy paljon omissa touhuissaan ja ennenkaikkea on nukkunut yönsä tosi hyvin pienestä pitäen.
Odotin tätä vauvaa niin kauan aikaa (10 v.) että oon tosi kiitollinen että sen vielä sain.
Joskus mulla on huono omatunto siitä että omin sitä ehkä liikakin itselleni, mutta kyllä se varmasti tästä kun poika kasvaa niin asiatkin muuttuu.
Paljon se on sitäkin kun mies on reissuhommissa, nytkin melkei kaks viikkoa putkeen pois kotoa, niin se jämähtää vaan siihen että silloin kun mies on hetken kotona niin hoidan kuitenkin ne kaikki tarpeet ja hän toimii viihdyttäjänä.
Vapaasti pystyn kyllä mennä omiin menoihini, mies hoitaa kyllä kun saa selkeät ohjeet, mutta nukuttaminen yöunille on melkein mun hommaa.

Jahas nyt alkaa ääni kohota tuolla lattialla, tarvii varmaan mennä perunen keittoon.
 
Lainaus Kati3:n tekstistä ed. ketjusta:

""mä eilen sanoin miehelle, että jos vielä joku sanoo mulle, että ""nauti nyt tästä vauva-ajasta kun se kestää niin vähän aikaa..."" - mä varmaan mottaan sitä kuonoon. mä oon kohta 8 kk odottanu, että millon tästä saa alkaa nauttia.. ei oo vielä sitä päivää tullu vastaan.
kauhean negatiivinen vuodatus.. mut mites te muut? nautitteks te kaikki toiset tästä vauva-ajasta? vai onks toi vaan joku hölmö klisee niiltä, jotka on jo unohtanu mitä tää on? ""

Elikkä,täytyy myöntää,etten ole aina nauttinut tästä vauva-ajasta,olen tainnu siitä joskus mainitakkin.
Tytöllä oli alussa pahoja mahavaivoja,en kuitenkaan sanoisi koliikiksi,mutta kuitenkin,siihen kokeiltiin kaikenmaailman konsteja,mm.cuplaton ja maitohappobakteerit...
Imetys ei onnistunut ja hammasta purren yritin imettää ja tyttö roikkui ekan kuukauden tississä ja huusi,olin aivan rikki.
Joten sitten lopetinkin imetyksen 1,5kk jälkeen.
Ekana 3kk saattoi vaunuissa huutaa täyttä häkää ja sitten tuli pelko lähteä tytön kanssa kävelylle,ainakin yksin.
Sitten oli se ihovaiva,joka vaivaa edelleen.
Ensin luulin sen olevan porkkanasta,mutta en tiedä edelleenkään mikä saa tytön naaman punaiseksi ja nyt sitä on välillä mahassa ja selässäkin.
Kai se on jonkin sortin atooppista,isältään peruja.
Miehellä oli yli 20v ihottuma joka yht´äkkiä lähti.
Muistan välillä kauhulla niitä kesäisiä päiviä,kun tyttö huusi koko päivän mahaansa ja mies töissä,ei ollut kyllä itku kaukana ja taisin kyllä itkuja herkemmin tirauttaakin.
Sillon mietin,että tätäkö tämä nyt on?
Kaikki sanoi aluksi,että kyllä hellittää,kun 3kk menee ohi,sitä odottelin ja ei!
Ehkä tuon 6kk jälkeen on mennyt jo paremmin.
Ja edelleen on tuo syöminen ja nukkuminen jotka painaa mun mieltä.

Jahas,olipas avautuminen...
Mutta siitä olen kyllä ollut onnekas,että tyttö ei ole sairastellut,kunnon flunssaa ei ole vielä kertaakaan ollut,pientä nuhaa vain,että kyllä niitä positiivisia asioitakin löytyy.

On se hassua,kun varsinkin alku aikoina mietittiin ja pähkäiltiin ukon kanssa,että
-miksi se ei juo maitoa?
-miksi se ei ole kakannut pariin päivään?
-onkohan sillä nälkä?
-miksi se huutaa? jne...

Mutta kyllä mä odottelen,että tyttö kasvaa.
Toisenkin lapsen haaveilu jäi siksi niin kauaksi (4-5v päähän)
koska en todellakaan jaksaisi kaikkea alusta.

Kai te manaatte mut pahimpaan helvettii näistä mun kommenteista,mutta välillä tuntuu pahalta,vaikka tottakai olen tosi onnellinen pikkusesta,enkä antaisi sitä pois mistään hinnasta.

Kaippa lopettelen...

 
Höpsis Jenni, kukaan ei manaa sua mihinkään. On tosi hyvä, että asioista puhutaan niinkuin ne oikeesti on. Musta on turha maalailla mitään idyllejä vaan eletään ihan oikeeta arkea vaan.

Mun täytyy sanoa, että olen kyllä nauttinut tästä vauva-ajasta. Ensinnäkin, tyttö on ollut niiiiiiiin kauan odotettu (luulin jo etten ikinä saa lasta, avioero ja muut myttyyn menneet suhteet ennen nykyistä miestäni), toisekseen, tyttö on ollut niin helppo ja hyväntuulinen lapsi, joten on helppo nauttia. Kolmanneksi, mun työelämäni oli viimeiset kaksi vuotta kaikkea muuta kuin miellyttävää... Tosi hyvä duuni juu, oikeesti, koulutusta vastaavaa, vastuullista, mielenkiintoista, hyväpalkkaista jne, mutta voi ziisus mikä pomo + työyhteisö (viimeisen vuoden hain uutta työpaikkaa + yritin tulla raskaaksi, ihan kumpi vaan olis tärpännyt, onneksi kuitenkin raskaus). Joten senkin puoleen on ollut onni ja autuus olla kotona!

En todellakaan väitä, että olisin täällä jossain seitsemännessä taivaassa, tietenkin mulla on päiviä että en jaksaisi yhtään ja olen aivan kurkkuani myöten täynnä kotitöitä ja vaipanvaihtoa ja kuraista koiraa jne. mutta pääsääntöisesti olen erittäin tyytyväinen tähän arkiseen elämäämme, miehen kanssa välit ovat hyvät ja nautimme molemmat tosta lapsesta tosi paljon (mies odottanut omaa lasta vielä kauemmin kuin mä!!).

Mutta nyt täällä haisee kyllä p***ka, joten menen nyt sinne vaipanvaihtoon.... ;-)
 
Sama täällä, ei tää arki todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Miestä ei paljoa kotona näy (käy töissä ja iltakoulussa) eli apuja en juurikaan saa. Väsyneenä välillä olen miettinyt, että voi vitsi miten helppoa olisi jos ois vaan yksi lapsi, mutta tiedän ettei sekään helppoa ole. Älkää loukkaantuko, en todellakaan tarkoita että teidän ongelmat eivät olisi yhtä vaikeita kun minun. Eli en minäkään tästä vauva-ajasta ole niin kamalasti nauttinut. Nyt varsinkin kun pojat liikkuvat ni en saa hetken rauhaa. Kokoajan saa olla jompaakumpaa repimässä irti johdoista tai koirien kimpusta...Välillä haluaisi vaan istahtaa hetkeksi ja olla rauhassa! mutta tämä kuuluu lapsen kehitykseen eikä tän nyt niin helppoa kuulukkaan olla.

Me joudutaan luopumaan tuosta rotikasta=( Se on alkanut murisemaan lapsille eikä anna niiden tulla metriäkään lähemmäs kun jo luikkii karkuun. Ei selvästikkään voi sietää poikia. Mua harmittaa ihan hirveesti, tuo luupää kun on mun ensimmäinen ""lapsi"". Mutta en varmasti jää kattelemaan tollasta käytöstä, vielä joku päivä se varmasti puraisis.. Nämä ihmislapset menee kaiken edelle. Että huomisesta lähtien meillä on enää yksi koira=( Kyllä mun vaan tulee tuota niin ikävä. ei varmaan uskoisi mutta kyllä mä oon aikamoisen duunin tehnyt ton koiran kanssa että sain sen noin tottelevaiseksi ja tervejärkiseksi, toivottavasti myös tulevat omistajat jaksavat pitää sille rajoja ja jatkaa sen kouluttamista.

En oo vielä löytänyt niitä tonttulakkeja pojille, mutta täytyy jatkaa etsimistä. Ehkä ihan lastenvaateliikkeessä voisi olla.

Juu, mutta mä jatkan näitä iki-ihania kotitöitä..Pitäisi pestä muutama koneellinen pyykkiä ja vessapestä...Se on niin inhottava homma. No jonkun sekin on tehtävä.

Hyvää torstaita!
 
Torstaita :)

Tuosta arjesta, niin kaikki me ollaan erilaisia ja nautitaan eri asioista. Mä olen nauttinut tästä vauva-ajasta kokonaisuudessaan. On mullakin sellasia päiviä, et tuntuu ettei jaksais kuunnella päänsärkysenä huutoa/kitinää yhtään tms. Mutta musta on ihana seurata pienten kehitystä ja leikkiä yms. Tuisku, vaikeina hetkinä tulee just mieleen, et jos olis vaan yksi niin helpommalla pääsis. En kyllä vaihtas kumpaakaan pois tai toivos et toista ei olis, älkää käsittäkö väärin. Onhan näistä tuplailot :) :) Mun täytyy kysyä sulta Tuisku, et miten laitat pojat nukkumaan jos sun mies ei ole kotona auttamassa? Meillä nukahdetaan vaan rinnalle, eikä siihenkään enää jos on sisko vieressä. Liian pitkä sepostus tulis jos alkasin tässä kertomaan miten menee.. huhhuh vaan...

Äipän kullanmurut tuolla nukkuu joten taidanpa hetken vielä hengähtää ja nauttia tästä hiljasuudesta.. Kirjotelkaahan!
 
29.3.(23.4.) Kata, POIKA, 49 cm/3315g 6kk:70/9610/44
6.4. (9.4) Kati3: TYTTÖ,49,5cm/3200g 6kk:66/8130
7.4 (18.4) Jenni: SIIRI 49cm/3000g 6kk:66,2/7160/41,3
7.4.(17.4.) Jonsku, POIKA 52cm/3435g 4kk:67/8110/43,8
8.4 (14.4) Late: EEMU 54cm/3790g 6kk:73,5/8390/46,2
9.4.(17.4)minä-83,IIDA,49,5 cm/3095g 6kk:68,5/7330
13.4.(11.4.) Heli, TYTTÖ, 52cm/3370g 4kk:66/5735/41
14.4.(2.5,suunn.sektio 14.4.) Diana,KAKSOSTYTÖT, 46cm/2695g ja 46 cm/2850g
6kk: 64.5/6600 ja 64.5/6650
15.4.(13.4.)Tuisku,KAKSOSPOJAT, 50cm/3290g ja 47cm/2280g 6kk:68,5/7290/42 ja 67,5/7420/42
15.4.(16.4) Vivi,POIKA,50cm/3320g
20.4.(5.4) Mimosa73, TYTTÖ,50cm/3955g 6kk:68,6/7560/44,5
22.4.(15.4.) Eija,POIKA,52cm/3710g 3.5kk:66.2/7340/42.5
25.4(16.4) Susan,POIKA,51,5cm/4390g 4kk:66,9/7500g/43,6
25.4.(26.4.) Minttu,POIKA, 55cm/4510g 4kk:66,5/7320/43
27.4.(20.4.) Minna, Paavo, 50 cm/3250g6kk:68,5/7850/42
27.4.(29.4.)Kaura, MAX, 50cm/3530g 6kk: 69/8280/45,3
30.4.(18.4.) Tähti, VIIVI 48 cm/3076g 6kk: 65,5/7150/42,5
3.5. (23.4) St, DANIEL, 53 cm/3490g 6kk:9500/73,2/46
7.5. (29.4.) Mari, POIKA, 53cm/3680g 6 kk: 71,5/8625/44,3
7.5. (21.4.) Zuz, tyttö, 52 cm/4340 g 4kk:65,5/7130/44,2
7.5. (25.4) kati2, POIKA 53cm/4150g 6kk:67,5cm/8610/44,7


Elikkä lisäsin meidän 6kk mitat joukkoon..
Meillä mennään etuajassa lääkärintarkastukseen tuosta pituudesta, sitä kun ei ole tullut kuulemma tarpeeksi. Oon aatellu että se sijaisneuvolantäti on vaan turhan niuho, mutta kyllähän nuo st:n Marin pojat hujoppeja meiän poikaan verrattuna vaikka syntyessä on ollu saman verran mittaa. Täytyy kattoo mitä lekuri sanoo..onhan se hyvä että tarkistaa heti jos on jotain kunnon häikkää..

Jeps. Mitenkäs muitten huhtilaisten joulunodotus puuhat etenee? Mää oon ollu ahkera ja hommannu jo kaikki muut lahjat paitsi muksujen.. Ostetaan porukalla jotain isompaa niin hankitaan ne sitten lähempänä joulua. Mää oon ihan hulluna jouluun. Odotan jo seuraavaa joulua kun edellisestä päästään.

Taidan lopettaa ja alkaa tekeen muita hommia, moikka!
 
Diana, meillä ei ton nukkumaanmenon kanssa ole ongelmia. Teen aina asiat samassa järjestyksessä, ainut on että kylvettää en voi jos mies ei ole kotona, mutta mun äiti tulee aika usein auttamaan sen kanssa. Eli jos oon yksin kotona ni illalla aletaan valmistautua yöunille siinä 08 aikaan nykyään. Ensin tehdään iltapesut ja vaihdetaan yökkärit päälle ja sitte syödään iltapuuro ja maito( syötän pojat samaan aikaan). Iltapalan jälkeen pestään hampaat (kuulostaa tosi hassulta, mutta onhan noilla vesseleillä jo monta hammasta)! Sitte vielä vähän leikitään ja sylitellään ja pusutellaan ja n.09 pistän pojat omiin sänkyihinsä jonne ne sitten itekseen nukahtavat. ja siitä alkaa mamman oma aika=)

Mäkään en mistään hinnasta antaisi kumpaakaan pojista pois! En osaa edes kuvitella millasta olisi jos olisin synnyttänyt vaan yhden lapsen. Mutta kyllä mä ehkä salaa mielessäni toivon että seuraavalla kerralla tulisi vaan yksi. Haluaisin senkin kokea, että millanen se raskaus olisi jos vatsassa asusteli yksi asukki=) Ja tietysti haluasin kokea vauva-arjen yhden kanssa. Liekö se sitte niin erinlaista.

Illanjatkoja!
 
Voi kiesus mikä yö takana. Neiti vissiin näki mitä kirjoitin helposta ja hyväntuulisesta lapsesta tänne eilen... Ensimmäisen kerran koko elämänsä aikana valvotti meitä oikeen kunnolla, heräsi varmaan ziljoona kertaa syömään tai muuten vaan. Toivottavasti olisi hampaat ettei ole muutos pahempaan muuten vaan. Nyt kyllä ryömii tossa erittäin hyväntuulisena. hmm... Sanoinkin miehelle aamulla, että ymmärrän enemmän kuin hyvin niitä äitejä jotka on ihan puhki valvottavaan lapseen. Meillä yksi sellainen yö niin mä olin aamulla ihan frankesteinin morsiamen näköinen. Wow, mitkä silmäpussit. Heitän kyllä vähän magic drposeja naamaan ennen julkisille paikoille menoa.

Tuisku, tosi ikävää että jouduitte luopumaan koirasta. Voin vain kuvitella miltä tuntuu. Itselleni koira on niin rakas, että itkettää jo etuäteen jos siitä pitäisi luopua. Mutta tekisin kyllä tismalleen saman ratkaisun, jos vähänkin näyttäisi että koira ei hyväksy lasta. Jos jotain sitten sattuisi niin en antaisi sitä itselleni ikinä anteeksi. Koira on kuitenkin koira ja lapsi on lapsi, tiedät mitä tarkoitan.

Diana, meillä oli tuota nukuttamisongelmaa myös. Ihan aluksi tyttö nukahti vain tissille tai syliin. Sitten parin kuukauden ikäisenä tyttö alkoi olla jo niin painava, että rupesin nukuttamaan sänkyyn, hauis ei kestänyt heijaamista. Pari ensimmäistä iltaa tyttö protestoi, mutta silitin/heilutin hänet uneen. Välillä nukahti myös tissille, josta siirsin sänkyyn. Siitä kuitenkin seurasi se, että heräsi noin ½ tunnin päästä siihen että tissi oli kadonnut suusta... eli yritin siirtää sänkyyn siten että nukahtaisi sinne. Sitten jossain vaiheessa kun oli oppinut jo nukahtamaan sänkyyn silittämällä, vähensin silitystä ja pidin vaan kättä sängyssä (mulla oli tuoli sängyn vieressä ja roikotin toista kättä sängyssä). Tyttö sitten itse sai ottaa kädestä kiinni jos halusi ja usein vetikin käden poskensa alla ja nukahti siihen. Nyt sitten riittää se että istuu vaan sängyn vieressä ja hän itse nukahtaa. Juu, kuullostaa helpolta, mutta voin kertoa että muutamia iltoja on hyöritty ja pyöritty sängyssä pitkään ja hartaasti ja huudettukin, mutta yllättävän nopeesti kuitenkin tottuu uuteen marssijärjestykseen kun johdonmukaisesti sitä vaan tekee. Tietenkin täytyy varmistaa se, että lapsella ei oikeesti ole nälkä, jolloin sitä huutaisi (tarjosin lapselle pullosta maitoa ekoina iltoina jolloin oli vaikeinta nukahtaa omaan sänkyyn). Sulla tämä on tietenkin vaikempaa kun teillä on kaksi, meillä ainakin juuri nukahtamishetkellä vaikka ohi rapisteleva koira aiheuttaa sen että taas ollaan pää pystyssä, saati että siinä olisi sisko tai veli vieressä (itse en varmasti ikinä selviäisi kahden lapsen kanssa, joten hatunnosto Diana ja Tuisku). Meillä on myös aina sama iltarutiini, ensin puuro, sitten kylpy ja sitten iltatissi ja sitten nukkumaan. Ja tietenkin nämä mun ""metodit"" pätee vaan tähä meidän lapseen, voihan olla että jollekin tämä ei sovi ollenkaan ja en itse ainakaan voisi lasta ihan hirveästi huudattaa, jos ei alkaisi sujumaan. Tsemppiä :-) !!

Nyt lähdetään jo lounaan valmistukseen. Päivänjatkoja!!!!!!
 
Huh taas yks zombi yö takana!

edellinen meni jo upeesti (20-06), mut viime yönä taas kierittiin, tosin nenä oli tukkoisen oloinen.

eilen olin tosi pirteä ja hummasimme keskustassa 4h. mut tänään voisin myydä taas vastaan tulevalle ton muksun. näi se mieliala vaihtelee tästä vauva-ajasta. harmittaa, kun ei osaa nauttia, kun tietää ettei toista kertaa elämässä poika ole enää pieni. kaikki voimat menee arjen pyöritykseen.

nyt max on keksinyt et käsillä voi kiivetä tukea vasten polvilleen. vitsailtiinkin, et jouluna meillä varmaan kävellään ;))

ruuan teko kutsuu... huomenna parempi päivä...
 
Huomenta!

Kerronko hyvät vai huonot uutiset ensin?

Alotetaan hyvistä,eli:
Nyt on taidettu ymmärtää liikkumisen jalo taito =)
Oltiin eilen mun vanhemmilla käymässä,juotiin ukon kanssa kahvia sohvalla ja lattialla mummu ja tyttö temmelsi,
veti itteensä eteenpäin muutaman sentin ja sitten vielä toisenkin kerran =)
Aattelin,että vahinko,mutta kotona jatkui.
Ei ole kyse mistään suurista senteistä,mutta hivuttautuu kuitenkin muutaman sentin päässä olevaan leluun.
Välillä nousee pylly mukana =)

Ja huonot uutiset:
Kun kirjotimme asunnon paperit,asukkaat sanoivat,että muutto tapahtuu marraskuun viimesenä v-loppuna ja siihen olen tähdännyt,että on muuttoautot jne.
V-loppu sopisi tottakai meille parhaiten,kun ukko ei ole töissä eikä kummankaan vanhemmat.
Olin jo ihan hiileenä,kun asukkaista ei ollut kuulunut mitään ja eilen soitin tälle naiselle,kysyin että koska nyt olisi muuttopäivä ja hän sanoi,kämppä tyhjillään 30.11,ensi viikon keskiviikko,olin että juu,kiitos hei!
Tulee meinaan sitten hiukka kiire,kun tarvii tämäkin kämppä siivota ja avaimet viedä 1.12.
Kummankin vanhemmat pääsevät töistä 14-16 aikoihin ja mies iltavuorossa ensi viikon eli menee klo14 töihin!
Voi tietenkin olla,että saisi pekkasen,mutta jos ei,niin kiva,kiva!
No,jotenkin se on sumplittava,tämä vanha kämppä nyt tärkein on saada tyhjäksi ja siistiksi ensin,uuttahan kerkee loppuviikon laittaa kuntoon!
Mutta silti...

Nyt täytyy soittaa neuvolaan ja siirtää aikaa,en viitti muutopäivänä neuvolaan mennä...

 
meillä sit vissiin neiti näki kun kirjotin, että olin lähes valmis myymään sen ensimmäiselle vastaantulijalle... =)

viime yö oli siis hyvä. pari kertaa söi, siinä kaikki. vaikka nenäkin oli tukkoinen. ruoka maistui taas ja päiväunetkin oli kohtalaiset. nyt mun sylissä istuu niiin hyväntuulinen tyttö että!!

niin se tekee hyvää tuulettaa pääkoppaa.. ja taas jaksaa.

mua vaan harmittaa monesti se, että kun tuskailen tuon vauvan kanssa niin mies ja nuo kolme muuta tenavaa sen sitten saa kärsiäkseen. kiukuttelen niille kaikesta mahdollisesta, vaikkei olis aina syytäkään. mä oonkin saanu tässä viimeaikoina opetella anteeks-pyytämisen jalon taidon..

kurjaa tuisku, että joudutte luopumaan koirasta. mä jouduin pari vuotta sitten luopumaan mun kahdesta kissatytöstä ja vieläkin joskus mietin, mitä niille nykyään kuuluu.

ja Jennille ""osanotto"" myös, musta tuntuu että sitä muuttoa on odotettu niin hartaasti, että olis ollu hienoa kun oisitte päässy sen nyt viikonloppuna hoitamaan!

mä meen nyt lappaan sosetta tuon pienen koneeseen, ettei hyydy...
 
niin.. ei kai kuitenkaan kenelleen jäänyt epäselväksi, että en mä tosissaan tuota ""Justiinaa"" pois antais!! välillä vaan ottaa ohimoon sen kans kaikesta ""vääntäminen""... onneks tänään on taas parempi päivä!
 
29.3.(23.4.) Kata, POIKA, 49 cm/3315g 8kk:74/10335/45,5
6.4. (9.4) Kati3: TYTTÖ,49,5cm/3200g 6kk:66/8130
7.4 (18.4) Jenni: SIIRI 49cm/3000g 6kk:66,2/7160/41,3
7.4.(17.4.) Jonsku, POIKA 52cm/3435g 4kk:67/8110/43,8
8.4 (14.4) Late: EEMU 54cm/3790g 6kk:73,5/8390/46,2
9.4.(17.4)minä-83,IIDA,49,5 cm/3095g 6kk:68,5/7330
13.4.(11.4.) Heli, TYTTÖ, 52cm/3370g 4kk:66/5735/41
14.4.(2.5,suunn.sektio 14.4.) Diana,KAKSOSTYTÖT, 46cm/2695g ja 46 cm/2850g
6kk: 64.5/6600 ja 64.5/6650
15.4.(13.4.)Tuisku,KAKSOSPOJAT, 50cm/3290g ja 47cm/2280g 6kk:68,5/7290/42 ja 67,5/7420/42
15.4.(16.4) Vivi,POIKA,50cm/3320g
20.4.(5.4) Mimosa73, TYTTÖ,50cm/3955g 6kk:68,6/7560/44,5
22.4.(15.4.) Eija,POIKA,52cm/3710g 3.5kk:66.2/7340/42.5
25.4(16.4) Susan,POIKA,51,5cm/4390g 4kk:66,9/7500g/43,6
25.4.(26.4.) Minttu,POIKA, 55cm/4510g 4kk:66,5/7320/43
27.4.(20.4.) Minna, Paavo, 50 cm/3250g6kk:68,5/7850/42
27.4.(29.4.)Kaura, MAX, 50cm/3530g 6kk: 69/8280/45,3
30.4.(18.4.) Tähti, VIIVI 48 cm/3076g 6kk: 65,5/7150/42,5
3.5. (23.4) St, DANIEL, 53 cm/3490g 6kk:9500/73,2/46
7.5. (29.4.) Mari, POIKA, 53cm/3680g 6 kk: 71,5/8625/44,3
7.5. (21.4.) Zuz, tyttö, 52 cm/4340 g 4kk:65,5/7130/44,2
7.5. (25.4) kati2, POIKA 53cm/4150g 6kk:67,5cm/8610/44,7

Heips!
Lisäsin nuo meidän jäpikän 8 kk:n mitat listaan, toivotaan et onnistu :/ Poika oli kasvanu kahdessa kuukaudessa 4 cm, nyt 74cm ja painoa oli tullu 725g, eli nyt 10335g, pipoa tuli lisää 1,5cm , eli nyt 45,5cm.
Mä oon kans ihan jouluhullu, lahjoja oon ostanu jo aika monelle, ja hyviä herkkuruokia ja leivonnaisia mietitty mitä tehdä. Ihanaa, eka joulu lapsen kanssa :)
 
Hello taas!
Just ku alan tänne kirjottaa,Daniel alkaa rääkyy väsymystä.
Meil joulunvietto,lahjojenhankinta ym.ihan auki viel.Thaimaan reissuun 2 vk päästä,ni ei muuta pysty suunnittelee...
Pakko lopetella kirjotus ku meteli yltyy
 
No jatketaanpa. Laitoin pojan sänkyyn,jospa se nukahtais...

Sen verran oon joulua aatellu,et oon laittanu joulukoristeita ympäri taloa ja otin pojista kameral tonttu-kuvan, joita pitäs nyt teettää iso nippu ja laittaa joulukortit menemään.
Palataan reissusta 16.12, ni siihen menneshän noi joulukortit pitäs jo olla postitettu,et menee joulupostimerkillä...
Jos lunta ei tuu ennen joulua paljoo pohjoseen, mennään ehkä jouluks mun vanhempien mökille Muonioon oman perheen kesken. Sinne nimittäin ei aurata tietä ja jos ois vähän lunta, pääsis ajaa autolla kuitenki perille :)
Muuten saatetaan olla joulu kotosalla,vaik mua ei se kyl yhtään innostais.Ku asutaan rivitalossa.
Haluisin olla ihan omassa rauhassa.
Tietysti tapaninpäivänä vois käyä mummolassa.

Joululahjoja en aio kauheesti ostella.Jos nyt kummilapsille ja omille lapsille sais hankittuu.Vaik Thaimaasta jotain.

Daniel tulee ens viikolla 7 kk.Täällä on muistaakseni 9 kk neuvola seuraavaks eli 8kk mittoja en voi sit tänne laittaa.
Liikkuminen on edelleen samaa peruuttamista.Ja istuta ei vielä ilman tukea.
Hyvää päivänjatkoa ja iloista mieltä kaikille!


 
Eipä olla mekään mietitty joulua vielä.
Kun on tää muutto touhu niin saa nähdä laitanko tänä vuonna edes mitään erityisiä koristeita.
Mies haluaa kyllä kuusen,että se haetaan.
24pvä mennään varmaan mun vanhemmille syömään ja 25pvä mennään miehen mummolle jonne on jo vuosia kerääntyny lapset ja lapsenlapset ja nyt tämä meidän ensimmäinen lapsenlapsenlapsi =)

Me alotetaan jo tänä v-loppuna muutto touhuja,miehen isä tulee pakettiautolla hakeen laatikoita ja yövymme siellä varmaan 1-2pvä ensi viikolla,ettei tänne tarvi enään tulla,kun on saatu siivottua.
Helppo muutto sinänsä,kun melkein kaikki huonekalut menee kaatopaikalle/mökille (mun vanhempien peruja) ja uudet huonekalut haetaan liikkeistä,kylläkin osina =/

Nyt meen nukuttaan tytön päikkäreille =)
 
Heips!

Ootellaan lumen tuloa tänne pohjoseen! Etelässä näyttäs jo sitä olevan. Olihan täälläki jo, mut suli pois.

Jotenki niin väsyttävää toi pimeys ja sateisuus...
Mut onneks pääsee kohta keskelle kesää (Thaimaahan), ni jospa sitä vähän piristyis.
Toisaalta väsymys johtuu myös pätkittäisistä yöunista ja alkuraskaudesta.Pahoinvointiaki on ollu taas.Täytyy ootella tammikuun alkua,ni siihen mennes luultavasti loppuu se. :)

Pojat on ollu melko räkäsiä. Ens viikolla korvakontrolliin.Saa nähä onko korvat parantunu.Esikoinen otti vähän huonosti antibioottia, että saa nähä missä kunnos sen korvat on. Toisaalta se on nukkunu yöt kohtalaisen hyvin, et vois ne sitteki olla terveet.
Ois kiva jättää lapset terveinä hoitoon.

Oon aatellu olla karkkilakossa jouluun asti.Sitte saan syödä suklaata :)
Mut joulun jälkeen jatkan taas lakkoa, ettei paino kohoa.Vielä ei oo tästä raskaudesta tullu kiloja.Mut välillä on tosi turvonnu maha.Varsinki iltasin.Jännä miten tän raskauden alun on jo ehtiny unohtaa.Mitä pieniä vaivoja siihen liittyy.Helpolla mä oon viel päässy.Ei auta valittaa.

Hauskaa joulunodotusta ja pikkujouluaikaa!


 
heippa taas!

mä oon pikkasen kateellinen sulle st, siitä teiän Thaimaan reissusta. mä oon käyny siellä kolme vuotta sitten ja ihastuin niin paljon, että lähtisin koska tahansa uudelleen! Thaimaan matka pesi nuo välimeren reissut kyllä ihan 6-0. ne ihmiset oli niiin ystävällisiä, että missäänpäin eurooppaa en oo sellasta tavannu. mun esikoinen oli silloin mukana ja ihan hyvin meni vajaa 5 v lapsenkin kanssa siellä.
mulla on muutenkin ihan mieletön matkakuume - johonkin lämpöiseen pitäis päästä... mutta koska seuraava matka olis tarkotus tehdä koko porukalla (6 hlöä), tuskin sit kuitenkaan ihan niin kallista reissua tehdään...

mä oon pikkasen alotellu joulunlaittoa. jouluverhot ripustin jo viime viikonloppuna keittiöön. koristeita muksut saa laittaa sitten pikkujoulun aikoihin. joulukorttien kirjoitus on kesken, mutta hyvällä alulla. ruokatilaus on tehty (mun miehen sisko on työssä valmisruoka-firmassa, joka vuosi tilataan laatikot siltä) lahjoja en oo vielä ostanu, vaikka tänäkin vuonna vannoin että hommaan ne kaikki jo marraskuussa. en oikein viihdy jouluruuhkissa kaupungilla.
meille tulee pyhinä miehen lähisuku syömään, joten jossain vaiheessa pitäis menu suunnitella. toki pitää perinteiset pöperöt olla pöydässä, mutta musta olis kiva kehitellä jotain extraa.. esim. yhteishyvän ruokalehdestä kokeilin sellasta valkosuklaajuustokakkua ja siitä tuli aika namia... vois vaikka jonkun sellasen jälkkärin tehdä.. ja sit mä rakastan sellasia katkaraputäytteisiä kananmunan puolikkaita (keltuaisen tilalle tehdään majoneesista ja katkaravuista sellanen tahna). niitä vois väsätä kans.

kiloista sen verran, että multa on pari kiloa pudonnu. mitenkään aktiivisesti en ole laihduttanu, musta ei näytä olevan siihen. mutta oon tehny päätöksen, että limpparia saa juoda vain viikonloppuisin. sitä mä nimittäin lipittäisin vaikka joka päivä ja syytän siitä paljolti näitä mun muutamaa liikakiloa...

meillä on firman pikkujoulut ens lauantaina. kävin ostaan uuden puseron (topin) sitä varten. ihana päästä vähän tuulettumaan. edellisen kerran oonkin ollu ravintolassa viime pikkujouluissa. taitaa täytyä vaan olla vähän varovainen tuon kuningas-alkoholin kanssa ettei mua tarvi taluttaa taksiin kolmannen lasillisen jälkeen (on tullu viime aikoina vähän huonosti harjoiteltua =)
 
Iltaa! =)

Eli meijän tyttö on nyt ymmärtänyt lähteä ryömimään =)
Hidas hämäläinen...

En tiedä sitten voiko pitää paikkaansa vai onko mulla kuulossa vikaa,mutta tyttö on nyt parina päivänä toistellu mun sanoja.
Eli sanoin perä jälkeen sanan vauva ja kuullosti aivan,kun olisi sanonut takas.Samoten sana ei...
Voi olla että väsyneenä kuulen jo harhoja...

Ostettiin tytölle tänään tonttulakki =)
Ihastu ihan täysin siihen helistimeen.

Osa tavaroista vietiin eilen kämpästä pois,eli nyt nukumme vain patjoilla ja tietokone on tuolilla yms.
Huomenna ja tiistaina lähtee viimeset tavarat ja tiistaina siivotaan tämä kämppä ja ti-ke yövytään anoppilassa ja sitten onkin muutto homma uuteen asuntoon ja se kokoominen...

Mäkin olen kateudesta vihreä st:lle,en pystyis luikahtaan matkatavaroihin?

Ja Tuiskulle pahoittelut koirasta.
Se on aina kova paikka,kun ""perheen jäsen"" lähtee,mutta toivottavasti haukulle tuli hyvät omistajat!

Huomiseen!
 
hih, piti vielä kommentoida Jennin ja miehen huonekalujen kasausta...
meille ostettiin viime viikonloppuna 6 hlön ruokaryhmä, vaatekaappi ja yks sänky. mun mies, joka siis on ihan kätevä noissa rakennushommissa, käytti melkoisen ajan lauantaista niiden kasaukseen!
mä ehdin jo kuvitella, miten Jenni teidän kämppä on täynnä osina toimitettuja huonekaluja pahvilaatikoissaan ja mikä viidakko niitä on alkaa yksitellen pistää läjään.. vinkki, kannattaa hommata puuliimaa valmiiksi. tai kai te sen jo tiedättekin. osa huonekaluista kun tarvii kasata liimalla ja ne mukana tulevat liimat... me naureskeltiin meinaan niille meidän ruokaryhmän tuolien liimapusseille. oiskohan tulleet edes pussista ulos ne liimat...

Toivotan siis pitkää pinnaa teille !!!
 
Hei Tuisku!

Tuppaan nyt tänne teidän ketjuun puolestani :) Olen aina silloin tällöin käynyt lueskelemassa kuulumisiasi ja seurailemassa kaksosarkea - alkaa jo hiukka itseäänkin jännittää, kun aika sen kun rientää ja kohta ois määrä itsellänikin olla kaksi pientä nyyttiä sylissä, huih.

Sulla näytti pojat syntyneen hyvän kokoisina eli varmaankin aika lähellä laskettua aikaa? Jäitkö kuinka paljon ennen äitiyslomalle ja miten kunto muuten riitti loppuraskaudesta? Asia, joka myös kovasti kiinnostaa on, kuinka paljon ostelit etukäteen vaatteita ja tavaraa? Itse olen alkanut pikku hiljaa ostelemaan bodyja ja potkareita jne, mutta en osaa oikein ryhtyä tavaraostoksille, enkä tiedä mistä aloittaa.. Viikonloppuna käytiin alustavasti katsastamassa vaunuja ja löysinkin ihan kätevän oloiset kapeahkot ja kevyet - tarkoitus kun olisi mahtua julkisiin kulkuneuvoihin sekä nykyiseen autoon niiden kanssa.

Mulla raskaus on tosiaan sujunut ilman sen suurempia ongelmia tähän saakka. (Nyt meneillään rv18). Painoa on tullut liki kymmenisen kiloa, mutta taitavat kilot olla aika pitkälti tossa edessä - vatsan ympärysmitta on kasvanut jo n. 30cm. Olen kyllä iltaisin tosi uupunut, usein olo on kuin olisi maratonin juossut. Olen itse seisomatyössä ja se alkaa tuntua aika rankalta, välillä supisteleekin. Töissä ollaan onneksi tosi ymmärtäväisiä ja kehottelevat lepäämään ja pitämään heidät ajan tasalla sen suhteen, milloin olen jäämässä pois. Reilun viikon päästä on rakenneultra ja sitä tässä jo kovasti jännittelen.

Aurinkoisia talvipäiviä kaikille ja jaksamista arjen aherruksiin :)

Terkuin,
Miuku,Odotusaika/huhtikuiset 06
 
heis veis,

Pari päivää sitten vasta tajusin, että eihän tuo tyttö nälkäänsä itke yöllä. Oikeen lamppu syttyi päässä... Ai miten niin pitkät piuhat. Tyttömmehän on nukkunut jo ihan vauvasta tosi hyvin (joskus yön putkeenkin), mutta vähän aikaa sitten alkoi yölliset syömiset ja konttausharjoitukset. Siitä asti kun on liikkunut enemmän, niin on myös herännyt öisin 2-3 krt, eli useemmin kuin silloin ennen.

Joten. Nyt luin artikkelin siitä tassuhoidosta, josta joku täälläkin kirjoitti. Nyt muutamana yönä olen tassuttanut tytön takaisin uneen ja tyttö nukahtaa takaisin parissa minuutissa! Aikaisemmin aina kun tyttö heräsi otin hänet tissille. Aina aikaisemminhan hän on herännyt vain nälkäänsä, joten en edes osannut kuvitella muuta syytä ja aina otin hänet tissille. Nyt sitten rupesin miettimään, että syö kyllä päivällä niin hyvin, että kokeilenpa tuota tassuhoitoa. Jos huuto menee ihan mahdottomaksi, niin sitten otan tissille (en nimittäin ole öisin ihan parhaimmillani, joten en mitään huudattamisia jaksa). Viime yönä heräsi kaksi kertaa, klo 00.30 ja 04.30 ja laitoin käden vain selkään, niin rauhottui heti eli voin hyvällä omallatunnolla todeta, että tytöllä ei ole nälkä, koska rauhoittuu niin hyvin kosketuksesta. Söi sitten aamulla klo 6 ja jatkoi vielä unta 7.30 asti. Toivottavasti kohta nukkuu koko yön. Nyt sitten samalla aloitin myös aamupuuron, joka maistuukin kun ei syödä yöllä.

Meillä treenataan ihan hulluna konttaamista. Nousee konttaamisasentoon ja huojuttaa itseään mutta ei pääse eteen eikä taakse, laskeutuu sitten mahalleen ja jatkaa sitten ryömien eteenpäin.

Mä en ole tehnyt mitään jouluvalmisteluja. Tai no, hommasin tytölle sellaisen tonttulakin + punaisen haalarin, aattelin kuvata häntä vähän joulukortteihin. Me ollaan aattona kotona ja miehen isä tulee meille aattoillaksi. Joulupäivänä menemme mun vanhemmille.
 
Kati3,joo no,mä oon aikalailla jättänyt ton kasaamisen pappojen harteille,eivät kylläkään tiedä itse siitä vielä! =)
Me ollaan meinaan kummakkin niin tumpeloita,että niitä huonekaluja tuskin koskaan tulis nähtyä koottuna...
Mä taidan muutto rumbassa siirtyä makuuhuoneeseen viikkaan vaatteita,naisten hommia =)

Voi helvetti muuten,meijän netti päättyy täällä 30pvä ja uuteen ei olla vielä hankittu nettiä,miten mä pärjään ilman teitä muutaman päivän (ehkä yli viikon)...
 
voi sulle tulla vierotusoireita =)

mä joudun kans viemään koneen huoltoon kohta muutamaks päiväks. pitää hommata siihen lisää muistia kun on niiiin hidas. kyl mä teoriassa osaisin itsekin sen palikan siihen asentaa, mut edellisestä harjoituksesta on jo vähän turhan kauan. sitten kun täällä on hivenen muutakin puuhaa - pelkään että jää tekemättä. parempi siis viedä jollekin, joka suitsait pistää palikan koneeseen.
 

Similar threads

Yhteistyössä