Sisa78 Kiitos toivotuksista :heart: Tässä tosiaan on saanut käydä läpi kaikenlaisia tuntemuksia ja jatkuvasti tehdä sitä surutyötä. Surutyötä sen vuoksi, että joutuu luopumaan niistä monista oletuksista ja kuvitelmista mitä sitä elämästä oli. Monet haaveet ja unelmat on haudattu vuosien varrella, mutta tietysti tilalle on sitten tullut uusia (mutta aina vaan vähemmän kuin aiemmin). Monet itsestäänselvät asiat ovat muuttuneet epävarmoiksi ja osa mahdottomuuksiksi ajan saatossa.
Minä toivotan sinulle negasta huolimatta plussatuulia. Ei saa heittää kirvestä kaivoon vielä..
Sunflower11 kiitos sinullekin toivotuksista
Ja Hirmuiset plussatuulet sinnepäin huomiselle !! Täällähän saa jännittää
Ansku82 kiitos plussatuulista
Ja toivotuksista
Onnittelut sinulle varmistuneesta (ainakin lähestulkoon varmasta) oviksesta ja plussatuulia myös sinulle negasta huolimatta
Voihan se elämä yllättää, etenkin kun oikealla asenteella on liikkeellä
Jensar Kiitos sinulle sanoistasi
Olen miettinyt paljon näitä olotiloja, koska niitä on entistä enemmän alkanut tulemaan tässä viimeisen vuoden aikana. Ensin ihan pieniä hetkiä, kun en ole osannut kuvitella tulevani raskaaksi ja nyt sitten viimeaikoina pidempiäkin jaksoja ilman mitään toivetta siitä raskautumisesta.
Olen miettinyt vauvakuumeen motiivejani ja miettinyt sitä, miksi haluan lapsia ja miksi se on niin tärkeää minulle.
Etenkin toivomisen alkutaipaleella ajattelin vain ja ainoastaan sitä, että kun jossain vaiheessa (lähiaikoina) tulen raskaaksi, niin mitä pitää ajatella etukäteen. Muutama vuosi meni eläen siitä ajatuksessa, että kohta tärppää ja kohta meitä on kolme.
Mitä pidemmälle tässä mennään ja mitä enemmän tuota ikää tulee, niin sitä enemmän huomaan nauttivani tästä helposta, hyvästä elämästä, joka minulla on.
Pelkään sitä, etten enää kykene luopumaan itsenäisyydestäni, vapaudestani, yöunistani ja monista muista pienistä itsestäänselvyyksistä, joita minulla nyt on.
Pelkään olevani jo liian itsekäs saamaan lapsia.
Tässä on jo useampi vuosi yritetty kaivaa niitä hyviä puolia lapsettomuudesta ja ottaa ilo irti vapaudesta. Tuttavapiirissäni olen ainut, jolla se "vapaus" enää on. Muilla on lapsia.
Olen todella onnellinen ja tyytyväinen elämääni näin. Kuitenkin tiedän, että jos lapsenteko nyt lopetetaan, tulen katumaan sitä loppuelämäni.
Jossain vaiheessa ystävieni lapset lentävät pesästä ja ystävilläni on taas aikaa minulle. Siinä vaiheessa lapsettomuus ei oikeastaan vaikuta enää mihinkään. Sitten alkaa seuraava kierros. Sitten ystävistäni tulee isovanhempia, jonka jälkeen oikeastaan loppuelämä menee taas kiinni lapsissa (toisilla enemmän, toisilla vähemmän).
Olen miettinyt myös sitä, että missä vaiheessa on liian myöhäistä saada niitä lapsia. Tällä hetkellä ystävien ja tuttavien lapset ovat pieniä. Jos lapsettomuus jatkuu vielä saman verran kuin tähän mennessä on aikaa mennyt, huomaan olevani yksin pienen lapsen kanssa. Muilla lapset ovat jo isoja, eskarilaisia, koululaisia ja aina vaan vähemmän ja vähemmän tarvitsevat vanhempien jatkuvaa läsnäoloa. Siinä vaiheessa ystävillä on enemmän aikaa.. ja siinä vaiheessa olemme taas tyystin erilaisissa elämäntilanteissa.
Tämäkin asia oikeastaan on sellainen, joka vaikuttaa siihen lapsensaamishalukkuuteen. En halua jäädä yksi.
Nyt olen yksi kaiken ulkopuolella, kun muilla on pienet lapset ja paljon puhuttavaa lapsista.
Lapsettomuus aiheuttaa paljon ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta iän puolesta lapsia ehtii vielä "tehdä" vaikka pari, jopa kolme, jos hoidot sattuvat tehoamaan, mutta sitten kaiken muun elämän puolesta...
en tiedä olenko jo myöhässä.
Kaiken hyvän lisäksi on sitten mies, joka toivoo omaa lasta. Jo miehen toiveen vuoksi en voi antaa periksi lapsettomuudelle. Pakko on yrittää. Ja sen lisäksi, että mies toivoo, olemme miehen vanhempien ainut toivo saada lapsenlapsia. Ja he toivovat lapsenlapsia todella paljon. Senkin vuoksi on pakko yrittää.
Oman sukuni puolelta ei ole hätää, sillä pikkusiskoni on jo perheen perustanut. Hän selvisi paljon lyhyemmällä yrittämisellä ja nyt perheeseen kuuluu jo kaksi lasta. Heillä perheen perustaminen venyi, koska mies ei ensin halunnut lapsia...
Toisaalta on todella helpottavaa olla haluamatta tulla raskaaksi. Toisaalta pelottaa sitten, että se haluamattomuus venyttää sitä raskaaksitulemista taas entisestään. Jossain vaiheessa kuitenkin minäkin haluaisin perheen. Hoito on alkamassa ja olen siihen lähdössä vaikkakin hyvin skeptisin ajatuksin. Olen kuitenkin valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että joskus tulisin raskaaksi. Nyt yritän nauttia tästä haluamattomuudesta ja sen tuomasta helpotuksesta ahdistukseen niin kauan kuin se on vain mahdollista.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että halusin lasta tai en, niin jos joskus raskaudun, sopeudun siihen raskauteen ja ajatukseen vanhemmaksi tulemisesta sitten raskauden aikana ja lapsen synnyttyä.
...
Tämä meni nyt jauhannaksi taas, mutta tuntui hyvältä oikeastaan kirjoittaa asioita ulos. En tiedä kuinka paljon mahtoi mennä ohi aiheen ja mitä tulikaan kirjoitettua.
Kiitos sinulle
Jensar ja muutkin rohkaisusta. Ehkä jonain päivänä tilanne on toisenlainen kuin nyt. Ehkä jonain päivänä pitkäaikainen haaveeni toteutuu. Siihen asti yritän opetella olemaan onnellinen siitä, mitä minulla nyt on
Mukavaa päivänjatkoa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!
Onko sulla mitään rytmihäiriöitä tms, mä itse pääsin testeihin jo ihan sellaisistakin vaivoista...Rentouttavaa viikonloppureissua!!:wave:
Me suunniteltiin ihan Kanarialle reissua lähinnä lasta ajatellen . Mies ei oo koskaan siellä käynyt joten tuleepahan nähtyä sitten. Ollaan matkusteltu todella paljon nyt lapsen kanssa ja ilokseni olen huomannutkin että ei se matkustelumukavuus ole siitä yhtään huonontunut , päin vastoin! Saa nauttia myös siitä kun lapsi nauttii :heart: Jospa tuo tulevan reissun odottaminen veisikin turhan masennuksen pois ja saisi iloisesti yllättyä ennen syksyä
), ne ovat siis tämmöisiä: 
Ei vielä minkäänlaisia oireita munimisen 
Mukava huomata, ettei hän ahdistu mun vauvahöyryämisestä... 
Pitiköhä viel jotai muuta sanoo...no, unohin sen jos piti! 
Resurssejahan siinä säästetään, mutta voi kun se ongelmakin katoaisi maton alle lakaisemalla. :kieh:
