hukassa...

[kukamikämiksi]

On ollut niin outo olo taas monta viikkoa,että huh... Aivan kuin oisi hukassa itsensä kanssa,eikä enää tiedä kuka minä olen ja miksi. Mietin vaan elämän tarkoitusta,kun ajattelee,ettei millään ole mitään merkitystä kun kuitenkin kuolee pois. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta ja tuntuu,että tämä elämä jota elän ei ole oikeasti minun elämää. Vaikka kaikki on päälisin puolin hyvin,ei siis todellakaan pitäisi olla mitään ongelmaa niin silti minusta tuntuu tältä.Miksi? Onkohan se nyt iskemässä murrosikä,kun luulen,ettei minulla sitä varsinaisesti ole aikoinaan ollut. Muutenkin mietiskelen jatkuvasti "syvällisiä" asioita ja tarkkailen itseäni. Tuntuu,etten osaa iloita ja nauttia mistään ja mikään ei tunnu miltään. Pelottaa,että kohta sekoan. Olen ollut kohta pari vuotta hoitovapaalla ja sinä aikana olen muutunut kuin eri ihmiseksi,vaikka kukaan muu ei sitä minusta päällisin puolin huomaakaan,mutta sisälläni on niin paha olo. En tiedä onko tämä masennusta vai ahdistusta vai mitä? Varasin jutteluajan mtt:sta,mutta senkin sai vasta tammikuulle... Onko muita kohtalotovereita ja miten olette selvinneet?

 

[taustalla]

Ihan samoilla oireilla mullakin alkoi, sitten tuli lisäks kamala kuolemanpelko.Käyn säännöllisesti mielenterveystoimistolla juttelemassa.Tänään aloitin mielialalääkityksen, kun huonoja päiviä on nykyään enemmän kuin hyviä.Olen itkuinen, ahdistaa, paniikkikohtauksia on ja sitten toi kamala kuolemanpelko.Sen saattaa laukaista joku pikkuinen uutinen jostain syövästä tai lintuinfluenssasta.Lisäks mulla on niska ja hartiat järkyttävän jumissa ja nyt oli verenpainettakin.Enpä ois uskonut, että menen näin huonoon kuntoon, kun saan lapsia...Hoitovapaani vaihtui äskettäin äitiyslomaan.Yritä saada peruutusaika aikaisemmin.Tsempit ja iso :hug: Tiedän miltä susta tuntuu!!!

 

[samassa veneessä]

:wave: juu täällä ollaan ihan samassa veneessä. oon ihan loppu, huomaan että mulle on kehittynyt hirveä stressi, sellainen joka todella aiheuttaa fyysisiä oireita jo. oksettaa kokoajan aamusta iltaan, tuntuu että päässä heittää ja huimaa, pää on niin ulkona kuin lumiukko, hyvä kun jaksaa kauppalistaan keskittyä.
lisäksi oon ollu kokoajan kipeä. niska-hartia seutu on niin jumissa etten saa niitä rennoksi yrittämälläkään, venyttelen ja käyn hoidoissa selästäni joka meni raskausaikana eikä ole palautunut ja alkaa tuntua ettei palaudukkaan. joudun syömään hirveät määrät särkylääkkeitä ja tuntuu että seuraavaksi vuorossa on lääkkeet tähän päähän. olen taistellut masennusta vastaan jo muutamia kuukausia ja nyt taitaa niska taittua tuosta taistelusta ja masennus ottaa voiton.
ahdistaa niin ettei saa kunnolla happea. en tiedä mitä oikein tekisin, lääkärissä olen käynyt jo noin 5 kertaa mutta tuntuu etteivät ota kipuani tosissaan. aika epätoivoinen olo.
lähetän voimia teille ja ymmärrän juuri miltä teistä tuntuu. :hug: