Huoltajuudesta

[Pirkkoliisa]

Hei!
Mulla on reilu pari vuotias lapsi. Erottiin lapsen isän kanssa lapsen ollessa muutaman kuukauden. Meillä on yhteishuoltajuus ja isällä tapaamisoikeus 5h viikko. Käytännössä tämä on toiminut huonosti. Välimatkaa on n. 90km. Ensimmäisen vuoden erosta minä pidin isän ja lapsen suhdetta yllä. Sen jälkeen en enää ole viitsinyt, kun isää ei juuri ole kiinnostanut. Vuosi sitten kun tästä soitin lastenvalvojalle hän oli sitä mieltä että mun pitäisi yrittää. Vuoden sisällä lapsi on nähnyt isäänsä kaksi kertaa.
Syksyllä on taas tapaamissopimuksen uusiminen. Haluaisin kuitenkin itselleni huoltajuuden ja isän tapaamisoikeuden niin että saa sovittaessa käydä meillä kotona lasta katsomassa. Mielestäni isä ei tee huoltajuudella tässä tilanteessa mitään ja ei ole järkeä edes ajatella että lapsi menisi isänsä luo yöksi/viikonlopuksi joskus kun tällä hetkellä ei edes tunne isää.
Onko muita vastaavassa tilanteessa olleita?

 

[Lex]

Minä en henk.koht ymmärrä miksi sitä isän tapaamisoikeutta pitäisi entisestään rajoittaa, jos nytkään ei tapaa riittävästi. Siis todella typerää olla tapaamatta, mutta mitä jos hän kuitenkin ryhdistäytyy jossakin vaiheessa? Olisiko tapaamisoikeuden rajoittaminen silloin jokin kosto, vai eikö kuitenkin olisi parempi jos isällä olisi oikeus tavata lastaan sen verran kuin haluaa ja pystyy?
Onko sinulle jotakin erityistä hyötyä tapaamisoikeuden vähentämisestä?

 

[aaapppp]

eikö ketään tiedä tutun tutta jolla olis tää tilanne ollut? Mitkä tsäänssit saada itselle huoltajuus?

 

[aaapppp]

hmmmm.. mä en varsinaisesti ole vähentämässä mitään. Ihan on itsestään ollut kiinni tuleeko käymään katsomaan lastaan vai ei. Olen kuitenkin lapsen kanssa kotona ja kyseinen hlö on työtön jolla olis kyllä aikaa!

 

["vvv"]

eikö ketään tiedä tutun tutta jolla olis tää tilanne ollut? Mitkä tsäänssit saada itselle huoltajuus?

Saat huoltajuuden itselles, jos mies ei paljoa hanttiin laita, ja jos on jonkinlaista näyttöä ettei isää kiinnosta lasta tavata!

Ja tuon yhden kirjoitus tapaamisen rajoittamisesta on aivan järjetön!!!
Jos isää ei viimeisen vuoden aikana ole kiinnostanu tavata, niin en minä ainenkaan odottais "jos joskus alkaa kiinnostamaan". Peli menetetty!
Ei se lapsi tunne isäänsä varmaan edes nyt -eikä tosiaankaan vuoden/parin päästä jos ei säännöllisesti ja usein tapaa!
On varmasti järkeä odottaa sitä halua tapaamisiin ja tutustuttaa lapsi uudestaan ventovieraaseen isään.

 

["aapee"]

Kiitos vvv asiallisesta kirjotuksesta. Mä en tosiaan lukeudu niihin äiteihin jotka yrittää lapsen kautta kostaa. Mut en myöskään ymmärrä isän oikeuksien nostamisia jollei selkeesti ole itse kiinnostunut niin tekemään.
Mun lapsi ei kuitenkaan jää ilman isän mallia sillä mulla on uus mies joka on lapselle isänä täällä meidän arjessa. Mut harmittaa joutua kyselemään lapsen isän suostumuksia passiin ym kun ei muutenkaan ole lapsesta ollut kiinnostunut juurikaan.
Jos tapaaminen jonnekin sovitaan, ei välttämättä tule paikalle eikä siitä mitään ilmoita.

 

[Lex]

[QUOTE="vvv";25475935]Saat huoltajuuden itselles, jos mies ei paljoa hanttiin laita, ja jos on jonkinlaista näyttöä ettei isää kiinnosta lasta tavata!

Ja tuon yhden kirjoitus tapaamisen rajoittamisesta on aivan järjetön!!!
Jos isää ei viimeisen vuoden aikana ole kiinnostanu tavata, niin en minä ainenkaan odottais "jos joskus alkaa kiinnostamaan". Peli menetetty!
Ei se lapsi tunne isäänsä varmaan edes nyt -eikä tosiaankaan vuoden/parin päästä jos ei säännöllisesti ja usein tapaa!
On varmasti järkeä odottaa sitä halua tapaamisiin ja tutustuttaa lapsi uudestaan ventovieraaseen isään.[/QUOTE]

En mä tarkoitakaan sitä, että pitäisi jäädä odottelemaan. Mielihyvin voi unohtaa moisen mätämunan. Mulla on vaan epäselvää, että mitä hyötyä on yksinhuoltajuudesta verrattuna yhteishuoltajuuteen, jos tässä tapauksessa toinen huoltaja tuskin käy asioita sotkemassakaan?
Kyllähän lähtökohtaisesti sillä lapsella ja isällä kuitenkin on oikeus toisiaan tavata vaikka sitten 10 vuoden eron jälkeen, jos niikseen haluavat.
Elämä on pitkä.

 

[Moraalinvartija]

Mulla on vaan epäselvää, että mitä hyötyä on yksinhuoltajuudesta verrattuna yhteishuoltajuuteen, jos tässä tapauksessa toinen huoltaja tuskin käy asioita sotkemassakaan?

Jos toiseen on vaikeaa saada yhteyttä, tavata jne, tulee todella hankalaa kun lapsen kaikkiin tarha- ja koulupapereihin, passihakemuksiin, jopa kerhon retkilupaan pitäisi saada sen toisenkin nimi...

 

[Moraalinvartija]

Ja tosiaan, eihän yksinhuoltajuus tarkoita sitä, että isän tapaamisoikeus katoaisi mihinkään. Se vain tarkoittaisi, että äiti saa hoitaa lapsen asiat eikä tarvitse jokaista lappua lähettää isälle allekirjoitettavaksi.

 

["vieras"]

Ja tosiaan, eihän yksinhuoltajuus tarkoita sitä, että isän tapaamisoikeus katoaisi mihinkään. Se vain tarkoittaisi, että äiti saa hoitaa lapsen asiat eikä tarvitse jokaista lappua lähettää isälle allekirjoitettavaksi.

Näinpä!
Yksinhuoltajuus äidille, käytännön syistä. Voihan se isä pitää yhteyttä lapseen, tavata ja pitää itsellään yötäkin, ihan ilman mitään tapaamissopimustakin!!

 

[aaapeee]

Joo kyllähän isä voisi pitää yötä ja muuta jos lapsi tuntisi hänet.....

 

[Lex]

Ok! Sori ärsyttävät kysymykset!

Oma äitini on nimittäin aina ollut yhteishuoltajuudessa isäni kanssa meidän suhteemme, vaikka isä on ollut väliin aivan kelvoton eikä todellakaan missään arjessa mukana.
Käsittääkseni äiti on silti ihan sujuvasti itse hoidellut asioitamme eikä yksinhuoltajuuteen ole nähnyt tarvetta.

Tietenkin, jos siitä on käytännön hyötyä niin ilman muuta.

 

["aapee"]

Lex tässäkin on monta puolta. Ootteko kuitenki asuneet samassa kaupungissa isäs kanssa? Meillä kun on tuota välimatkaa niin käytännön asiat on hankalia hoitaa. Mies on lisäks tuurijuoppo, ei oikeesti kanna mistään elämässään vastuuta. Mä en luota tähän ihmiseen enää yhtään. Tuntuu niin tylsältä kun isä lupaa tulla ja sit ei tulekaan. Toistaseks vain mua on harmittanut mut hetken päästä kun lapsi ymmärtää enemmän, siirtyy se tuska..

 

[Moraalinvartija]

Ok! Sori ärsyttävät kysymykset!

Oma äitini on nimittäin aina ollut yhteishuoltajuudessa isäni kanssa meidän suhteemme, vaikka isä on ollut väliin aivan kelvoton eikä todellakaan missään arjessa mukana.
Käsittääkseni äiti on silti ihan sujuvasti itse hoidellut asioitamme eikä yksinhuoltajuuteen ole nähnyt tarvetta.

Tietenkin, jos siitä on käytännön hyötyä niin ilman muuta.

voi myös olla (en tiedä) että nykyään ollaan paljon tarkempia monissa asioissa noista molempien allekirjoituksista ym.

 

["vieras"]

Aika harvaan paperiin oikeasti tarvii molemmilta allekirjoituksen.
Passihakemukseen on tarvittu ja johonkin koulun paperiin.
Muihin on riittänyt mun allekirjoitus ja lapsi on kuitenkin jo 8.
Että ei se yhteishuoltajuus kuitenkaan mikään älytön ongelma ole. Meillä siis isä näkee kans lasta sen pari kertaa vuodessa eikä muuten olla tekemisissä.

 

[Moraalinvartija]

Ai, kyllä minulta on haluttu mm. lapsen kerhon retkilupaan ja kuvauslupaan molempien huoltajien allekirjoitus...samoin päiväkodin hoitoaikasopimuksiin, kuvauslupaan ja ties mihin. Ehkä toisissa kunnissa on tiukemmat käytännöt kuin toisissa?

Lisäksi olen tarvinnut lasten isältä valtakirjan jotta olen saanut avattua lapsille pankkitilit..

 

[aaapee]

[QUOTE="vieras";25476245]Aika harvaan paperiin oikeasti tarvii molemmilta allekirjoituksen.
Passihakemukseen on tarvittu ja johonkin koulun paperiin.
Muihin on riittänyt mun allekirjoitus ja lapsi on kuitenkin jo 8.
Että ei se yhteishuoltajuus kuitenkaan mikään älytön ongelma ole. Meillä siis isä näkee kans lasta sen pari kertaa vuodessa eikä muuten olla tekemisissä.[/QUOTE]

Mikset ole hakenut yksinhuoltajuutta? Mulle se jotenkin on tärkeetä. Haluisin vaan tietää miten muut näistä ajattelee.

 

["kesis"]

Ai, kyllä minulta on haluttu mm. lapsen kerhon retkilupaan ja kuvauslupaan molempien huoltajien allekirjoitus...samoin päiväkodin hoitoaikasopimuksiin, kuvauslupaan ja ties mihin. Ehkä toisissa kunnissa on tiukemmat käytännöt kuin toisissa?

Lisäksi olen tarvinnut lasten isältä valtakirjan jotta olen saanut avattua lapsille pankkitilit..

Samoin on asia ollut Tampereella.
Juuri kaikeen tarvitsee molempien vanhempien nimen ja käytännössä tämä nimen puuttuminen voi estää ns. palvelun/avun saamisen.
Meillä lapsi oli jäädä ilman hoitopaikkaa sillä isä ei "jaksanut" huolehtia allekirjoittamisesta, vaikka postimerkin kera kirjekuoren hälle annoin palautusta varten. Itse käyn työssa ja isä on työtön... Samoin myös isä kielsi lapsen "psykologiset koluvalmiustestit", jonka vuoksi lapsi meinasi jäädä ilman apua/tukea.

Kiusaakin näillä asioilla voi tehdä jos toinen haluaa.....
Yksinhuoltajuus on hyvä asia ja tapaamisokeus kuitenkin on.
Rohkaisen ap:tä hakemaan yh paperit.... Vaikka oikeudesta jos tarvii...

Passia hain lapselle myös viime vuonna ja isän nimeä tarvittiin. Isä vastasi että minä kustannan hälle kanssa matkan jos meinaan lapsen matkalle viedä.... Että semmosta yhteishuoltoa!

 

["kysyn"]

Up! Kaipaan kommentteja