Huoltajuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja isi_2010
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

isi_2010

Vieras
Hei,

mitkä ovat mahdollisuudet tai onko jollain jopa kokemusta?

Olen eronnut ja lapsemme on alle 3 vuotias. Äidillä on adhd ja masennus todettu. Hän on jättänyt terapiat. Hän ei ole vaaraksi lapselle ei ole pahoinpidellyt tai jättänyt lasta yksin. Meillä on niin että joka toinen viikonloppu minulla ja maksan elatusmaksuja. Lapseni äiti vie useasti lastani hoitoon omille vanhemilleen ja tietysti päiväkotiin työnsä takia. Äidille ei käy viikko viikko, syytä hän ei kerro uskon että elatusmaksujen takia hän ei halua.

Hän ei näyttävästi itse jaksa olla lapsen kanssa 24/7 vaan vie helposti lapsen muualle hoitoon eli vanhempiensa luokse. Tätä on jatkunut jo pitkään ja hänen omat vanhempansa ovat jopa maininneet että lapseni on usein heillä hoidossa ja ihmetelleet miksei lapsi ole minulla? Syy on että en edes tiedä että hän on lastani vienyt hoitoon muualle eikä ilmoita että voisinko ottaa jne..

Mitkä ovat mahdollisuuteni siihen että hakisin huoltajuutta niin että olisin lähivanhempi eli sopimus olisi toisin joka toinen viikonloppu äidillä.

Tässä asia näin yksinkertaisesti, en tahdo lastani riistää äidiltä kyllä hän on hyvä äiti mutta kuitenkin en pidä siitä että lastani viedään eri paikkaan jatkuvasti.
 
Tämähän on sellainen epäkohta mitä ollaan jauhettu vaikka kuinka pitkään, eihän sille mitään saada tehtyä, mielestäni juhlapuheet on jo pidetty tämänkin asian tiimoilta ja voitaisiin jotain konkreettistakin saada aikaan.
 
Mä en ite tiedä mitkä mahdollisuudet sulla oikeasti on, mutta suosittelen lämpimästi että otat yhteyttä alueesi lastenvalvojaan. Siellä voi käydä juttelemassa asioista ja ne varmaan siellä kertoo miten asiat voitaisiin sopia.

Ikävä totuus on toisaalta se, että jos teillä on yhteishuoltajuus niin mitään sellaista ei voida sopia mikä ei lapsen äidille sovi. Ootko jutellu lapsen äidin kanssa, että onko tää oikeesti kiinni rahasta. Elarithan on oikeesti kuitenkin aika pieni raha..
 
Kannattaa varautua tappelemaan ihan tosissaan loppuun asti jos pitää tätä niin tärkeänä vaikkapa sen lapsen kannalta, näiltä sossutyypeiltä et tule saamaan mitään sympatiaa tai ymmärrystä osaksesi, joten kaikki jutut oikeuteen, siellä ehkäpä mahdollisuutesi paranevat pikkaisen.
Ja jos nainen on työtön eikä hänellä ole vaikkapa rahaa niin valtio kustantaa hänen oikeuskulunsa ja sinä joudut makselemaan omasta pussistasi pitkän pennin ja se voi tulla tosi kalliiksi, sittenkään et tässä maassa saa välttämättä oikeutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niinpäti;21950326:
Kannattaa varautua tappelemaan ihan tosissaan loppuun asti jos pitää tätä niin tärkeänä vaikkapa sen lapsen kannalta, näiltä sossutyypeiltä et tule saamaan mitään sympatiaa tai ymmärrystä osaksesi, joten kaikki jutut oikeuteen, siellä ehkäpä mahdollisuutesi paranevat pikkaisen.
Ja jos nainen on työtön eikä hänellä ole vaikkapa rahaa niin valtio kustantaa hänen oikeuskulunsa ja sinä joudut makselemaan omasta pussistasi pitkän pennin ja se voi tulla tosi kalliiksi, sittenkään et tässä maassa saa välttämättä oikeutta.

rahaa enenpi miettisin tuossa tilanteessa kuinka jatko onnistuisi oikeuskäsittelyiden jälkeen, välejen ollessa hyvinkin tulehtuneet...
 
Tosi harmillinen tilanne : / Ikävä kyllä äidit on aivan liian vahvoilla huoltajuusasioissa oli lähihuoltajuudelle kunnon perusteita tai ei. Lapsen äiti ei ilmeisesti ole kovin yhteistyökykyinen hoitamaan kanssasi lapsen asioita?

Jos todella lähivanhemmaksi haluat, et voi kuin taistella siitä. Lastenvalvojan juttusille ja vaikka oikeuteen saakka, mutta tosiaan välit saattavat sen jälkeen olla todella tulehtuneet etkä siltikään välttämättä tilanteeseen muutosta saa.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että niin kauan kuin tällekään epäkohdalle ei mitään yritetä tehdä, ei mikään voi muuttua. On vain kamalaa että jonkun on siitä aina pakko kärsiä kun lähdetään taistelemaan oikeuksista jotka pitäisi automaattisesti olla yhtäläiset molemmilla vanhemmilla. Voimia siihen taistoon, lapsen parastahan sitä pitäisi virallisenkin tahon ajatella, ikävä ettei se useinkaan niin mene :(
 
En ymmärrä mikä on ongelma jos lapsella on rakastavat isovanhemmat jotka saavat viettää paljon aikaa lapsenlapsensa kanssa.Se että lapsi on isovanhemmilla hoidossa ei todellakaan ole syy siihen että lähihuoltajuus myönnetään.
Jos lapsi on hyvin hoidettu eikä äiti laiminlyö lasta,et saa lähihuoltajuutta.Siihen pitää olla todella kovat syyt että noin pienen lapsen kotiolosuhteita lähdetään muuttamaan ja sen perusteella mitä kerroit mitään syytä ei ole.
 
[QUOTE="akka";21950441]En ymmärrä mikä on ongelma jos lapsella on rakastavat isovanhemmat jotka saavat viettää paljon aikaa lapsenlapsensa kanssa.Se että lapsi on isovanhemmilla hoidossa ei todellakaan ole syy siihen että lähihuoltajuus myönnetään.
Jos lapsi on hyvin hoidettu eikä äiti laiminlyö lasta,et saa lähihuoltajuutta.Siihen pitää olla todella kovat syyt että noin pienen lapsen kotiolosuhteita lähdetään muuttamaan ja sen perusteella mitä kerroit mitään syytä ei ole.[/QUOTE]

Ei ole sit tullut mieleen et se ei ole mikään isovanhempien velvollisuus hoitaa lasta. He ovat jo lapsensa kasvattaneet. Tuskinpa muuten olisivat asiaa ihmetelleet,et miksi isä ei hoida lasta,jos itse mielellään hoitaisivat. En ymmärrä tuollaista ajattelua. Lapsihan tuollaisesta kärsii loppujen lopuksi. Itsellä lähipiirissä lapsi jonka muut ovat aina hoitaneet,ja sen kyllä huomaa. 4v lapsi täysin häiriintynyt.
 
Hei ap!
Ota yhteyttä lastenvalvojaan. Suomen laki ja lastenvalvojat ovat usein äidin puolella, mutta...
Kerro tilanteesi. Äidillä yhtälailla kuin isälläkin on oikeus päättää lapsen asioista. Äiti ei yksin päätä, voiko lapsi olla esim. 50/50 tapaamisilla. Vaikka äiti ei suostu, se ei tarkoita, etteikö näin voisi olla. Äiti ei päätä, milloin isä näkee lastansa. Tämä on tosi ja näin menee lain edessäkin. Vanhemmat päättävät siitä yhdessä. Juttele siis lastenvalvojan kanssa ja sitten juttelette äidin kanssa lapsenvalvojalla ja jos ei tuota tulosta, niin sitten lähdet hakemaan joko lähihuoltajuutta tai lievempänä vaihtoehtona 50/50 tapaamisia oikeusteitse.

Äiti ei todellakaan yksin päätä, saatko nähdä lastasi vai ei, vaikka hän lähi tällä hetkellä onkin. Sen päätätte te yhdessä tai viimekädessä oikeus. Äläkä anna periksi. Mielestäni masennus ja lapsen hoitoon vieminen on jo perusteita sille, että ainakin VÄLIAIKAISESTI voidaan tapaamissopimukseen kirjoittaa lisää päiviä.

Miksi ylipäätään teillä on noin suppea tapaamissopimus? Mieheni lapsen (nyt 5 v, eron aikana 2 v) tapaamissopimuksessa lukee esim, että joka toinen viikonloppu pe-ti ja joka toinen viikko keskiviikko. Luonaolopäiviä tulee täten n. 12 kuussa. Lisäksi vuoden aikana 5 viikkoa isällä + kaikki julhapyhät puoleksi. Mitä jos yrittäisit päästä vastaavaan sopimukseen tai sitten 50/50 systeemiin tai viimeisimpänä, joskin radikaalimpana vaihtoehtona tuohon lähihuoltajuuteen.
 
Alle 3-vuotiaalle 50-50 tilanne ei ole varmasti paras ratkaisu kenenkään mielestä. Jo viikonloppu on tuon ikäiselle pitkä tapaaminen. Miksi et voi yrittää lisätä arkitapaamisia, esim. yksi arki-ilta viikossa? Mikä tekisi sinusta paremman lähivanhemman?
 
[QUOTE="akka";21950441]En ymmärrä mikä on ongelma jos lapsella on rakastavat isovanhemmat jotka saavat viettää paljon aikaa lapsenlapsensa kanssa.Se että lapsi on isovanhemmilla hoidossa ei todellakaan ole syy siihen että lähihuoltajuus myönnetään.
Jos lapsi on hyvin hoidettu eikä äiti laiminlyö lasta,et saa lähihuoltajuutta.Siihen pitää olla todella kovat syyt että noin pienen lapsen kotiolosuhteita lähdetään muuttamaan ja sen perusteella mitä kerroit mitään syytä ei ole.[/QUOTE]

Mä oon samoilla linjoilla. Äidin elämässä saattaa olla nyt sellainen jakso ettei pysty olemaan haluamansa hyvä äiti 24/7. Ihanaa, että on lähiverkosto joka auttaa.
 
[QUOTE="akka";21950441]En ymmärrä mikä on ongelma jos lapsella on rakastavat isovanhemmat jotka saavat viettää paljon aikaa lapsenlapsensa kanssa.Se että lapsi on isovanhemmilla hoidossa ei todellakaan ole syy siihen että lähihuoltajuus myönnetään.
Jos lapsi on hyvin hoidettu eikä äiti laiminlyö lasta,et saa lähihuoltajuutta.Siihen pitää olla todella kovat syyt että noin pienen lapsen kotiolosuhteita lähdetään muuttamaan ja sen perusteella mitä kerroit mitään syytä ei ole.[/QUOTE]

Eikös isällä kuitenkin kaiken järjen mukaan olisi isompi oikeus olla lapsensa kanssa? Ymmärsin alkuperäisestä tekstistä, että juuri tätä isä haluaisi. Enemmän aikaa lapsensa kanssa... Meillä lapset viikko/viikko, minä lähivanhempi ja saan lapsilisät korotuksineen, ei elareita puolin eikä toisin ja minä kuittaan suurimman osan lasten kuluista. Mm. päivähoitomaksut ja vaatehankinnat. Isommat hankinnat esim. pyörät pyrimme jakamaan kuluiltaan.
Tämä tietysti vain yksi vaihtoehto ja toimii meillä hyvin.

Voisitko ap kysellä isovanhemmilta josko he ehdottaisivat lapsen äidille tuovansa lapsen sinun luoksesi heidän sijastaan? Jos lapsi olisi enemmän sinun kanssasi, haluaisitko muuttaa elatusmaksuja? Paljon voimia sinulle!
 
Kannattaisi varmaan aloittaa keskustelu lapsen äidin kanssa siten, että tarjoutuisit ottamaan lasta enemmän kuin joka toinen viikonloppu. Kirjoituksestasi sain ainakin sen käsityksen, että huoltajuus ei varsinaisesti ole se pääasia, vaan se, että viettäisit mieluusti enemmän aikaa lapsesi kanssa.

En usko, että lapsen äiti vastustaa sitä, että lapsi viettää isänsä kanssa enemmän aikaa.
 
Eikös ap voisi vinkata lapsen äidille, että lapsi voisi tulla myös hänen luokse "hoitoon", ei aina tarvitse viedä isovanhemmille. Tähän pohjalle olisi tietysti hyvä saada isovanhempien tuki siitä, etteivät he "halua" hoitaa lapsenlasta niin paljon.

Jos välit ovat exän kanssa kunnossa, suosittelisin ensin avointa keskustelua asiasta.
 

Yhteistyössä