Huomenna äitienpäivä ja en ole puheväleissä oman äitini kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 4lasta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
4

4lasta

Vieras
Minulla on 4 lasta, nuorin on sairas ja meillä on paljon lääkärissäkäyntejä monta kertaa viikossa lähes 100 km päässä.
Muutama kuukausi sitten äitini sanoi ettei enää katso muita lapsiani, että niiden pitää olla äidin kanssa. Tarkoittaa että arjen järjestäminen on ollut vaikeaa, kuka hakee koulusta jne. Äitini ilmoitti asian tekstarilla ja kiitin ystävällisesti että on tähän asti kaitsennut. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään... Kunnossa kuuluu olevan edelleen ja haravoi pihamaataan ja kääntää kukkamaataan, lapsenlapsilleen ei ole halua antaa aikaansa eikä minulle nyt niin tärkeää tukea että voisin keskittyä sairaaseen lapseeni. Mieheni on reissuhommissa, jonkun on tienattavakin...
Ostin kukan huomiseksi ja kortin, mutta en taida pystyä viemään...
Kaitseeko teidän mummimme lapsianne?
 
aika kylmää.... äidiltäsi siis. Ei minunkaan äiti mikään loistomummo ole mutta kyllä auttaa aina pyydettäessä ja varsinkin kun minulla oli useita sairaalareissuja niin oli kovasti tukena ja hoitamassa.
 
Kun tilanne on tuo, niin mitäpä, jos tsekkaisit mahdollisuuden saada kodinhoitoapua vaikka kaupungilta/kunnalta, että voit hoitaa sairaan lapsen sairaalakeikat ilman, että äitisi on ihan joka välissä paikkaamassa. Apua on mukava antaa, mutta voihan tuon nähdä sitenkin, että nojaatte miehesi kanssa puhtaasti yhteen avun lähteeseen ja mahdollisesti uuvutatte hänet siinä sivussa.

Jotta, vähän armoa äidillesikin & mietintää peliin, josko apua saisi muualta?
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia ja Micosa
Mun äiti ei enää puhu sanaakaan. Sairaus vienyt puhekyvyn. Se ei myöskään tunne minua tai mun miestä tai lasta. Sairaus vienyt myös muistin ja ymmärryksen sekä liikuntakyvyn. En vie kukkasta enkä korttia. Nautin omasta äitienpäivästäni.
 
En ole äitini kanssa puheväleissä, koska hänen mielestä olen tyhmä nipottaja kun en hyväksy että hän juo aamusta iltaan alkoholia kun lapset ovat hänen luona kylässä.
 
Minä en ole ollut vuosiin äitini kanssa väleissä. En muista sitä mitenkään-edes tekstiviestillä. Ei sekään muista lapsiani edes kortilla yhtenäkään Jouluna tai synttärinä. Nuorimpiani ei ole edes ikinä nähnyt koska en tiedä missä asuu koska ei kertonut osoitettaan, eikä käy meilläkään.
 
Mietin että äidilläsihän ei ole nyt mahdollisuutta omaan elämään, ehkä on odottanut sitä lastensa kasvaessa.
kyllä omien vanhempien pitää kantaa päävastuu lapsista, on väärin jos mies saa vaan olla kuin hänellä ei olisi sairasta lasta jakuin ei olisi tehnyt 4 lasta.

niin meidän muidenkin on selvittävä. pyytää voi apua aina, keneltä vain, mutta ei ole väärin kieltäytyä tuollaistesta, että joutuu lähes työkseen hoitaa lapsiasi. Monta kertaa viikossa.
 
Ymmärrän (anteeksi vaan) erittäin hyvin sen, jos isoäiti ei jaksa katsoa kolmen lapsen perään monta kertaa viikossa. Se on paljon. Se voi olla rankkaa. Nuorempikaan ei ehkä jaksaisi.

Sitä en ymmärrä, että sen takia katkaistaan välit.

Mun vanhemmat hoitaa meidän lapsia aika ajoin, mutta useasti viikossa....ei, ei tulisi kyllä onnistumaan. Kävisi varmaan liian rankaksi. Tuntuisi työltä, ei etuoikeudelta.
 
  • Tykkää
Reactions: Bonaire ja Micosa
[QUOTE="Nitta";26254061]Kun tilanne on tuo, niin mitäpä, jos tsekkaisit mahdollisuuden saada kodinhoitoapua vaikka kaupungilta/kunnalta, että voit hoitaa sairaan lapsen sairaalakeikat ilman, että äitisi on ihan joka välissä paikkaamassa. Apua on mukava antaa, mutta voihan tuon nähdä sitenkin, että nojaatte miehesi kanssa puhtaasti yhteen avun lähteeseen ja mahdollisesti uuvutatte hänet siinä sivussa.

Jotta, vähän armoa äidillesikin & mietintää peliin, josko apua saisi muualta?[/QUOTE]

Kaupungilla ei ole mahdollisuutta antaa kodinhoitoapua. Nyt ekaluokkalaisen on hakenut ystävänsä äiti. Mummi lupasi ensin että hoitaa ja auttaa, mutta sitten teki tämän. Todennäköisesti joudun harventamaan sairaalakäyntejä. Mun ajatusmaailmaan ei tälläinen sovi!
 
[QUOTE="vieras";26254099]Minä en ole ollut vuosiin äitini kanssa väleissä. En muista sitä mitenkään-edes tekstiviestillä. Ei sekään muista lapsiani edes kortilla yhtenäkään Jouluna tai synttärinä. Nuorimpiani ei ole edes ikinä nähnyt koska en tiedä missä asuu koska ei kertonut osoitettaan, eikä käy meilläkään.[/QUOTE]

vähän sama tilanne, äitini ei ole lapsistani hirveästi välittänyt. Oli kuitenkin minulle lapsena niin hyvä äiti kuin siinä tilanteesa kykeni, joten kyllä tekstiviestillä muistan huomenna.
 
Kaupungilla ei ole mahdollisuutta antaa kodinhoitoapua. Nyt ekaluokkalaisen on hakenut ystävänsä äiti. Mummi lupasi ensin että hoitaa ja auttaa, mutta sitten teki tämän. Todennäköisesti joudun harventamaan sairaalakäyntejä. Mun ajatusmaailmaan ei tälläinen sovi!

Onko sinulla sisaruksia? miten heidän lapsille riittää mummoa jos hoidatat omiasi noin paljon?

Aikuinen ja vanhempi järjestää työnsä niin että aikaa jää omille lapsille.
 
Kaupungilla ei ole mahdollisuutta antaa kodinhoitoapua. Nyt ekaluokkalaisen on hakenut ystävänsä äiti. Mummi lupasi ensin että hoitaa ja auttaa, mutta sitten teki tämän. Todennäköisesti joudun harventamaan sairaalakäyntejä. Mun ajatusmaailmaan ei tälläinen sovi!

Mun ajatusmaailmaan sun toiminta/ajattelu ei sovi.

Mummi lupasi ehkä ensin hoitaa ja auttaa, ja tekikin niin. Muttei luvatessaan ehkä tajunnut, että kyse on ns. loputtomasta avusta. Että kun kerran lupaa auttaa, on velvoitettu tekemään niin aina. Ei ehkä tiennyt, miten rasittavaa se on hänelle.

Niin karua kuin se onkin, on sinun ja miehesi tehtävä järjestää asia jotenkin. Hankkia ehkä useampi auttava käsipari. Ennen kuormititte vain isoäitiä, ja kyllä tuollainen on ihan oikeasti liikaa pyydetty. Että useita kertoja viikossa pitäisi kolmea lastenlasta hoitaa.

Minusta olet itsekäs.
 
  • Tykkää
Reactions: jaassi
Mun ajatusmaailmaan sun toiminta/ajattelu ei sovi.

Mummi lupasi ehkä ensin hoitaa ja auttaa, ja tekikin niin. Muttei luvatessaan ehkä tajunnut, että kyse on ns. loputtomasta avusta. Että kun kerran lupaa auttaa, on velvoitettu tekemään niin aina. Ei ehkä tiennyt, miten rasittavaa se on hänelle.

Niin karua kuin se onkin, on sinun ja miehesi tehtävä järjestää asia jotenkin. Hankkia ehkä useampi auttava käsipari. Ennen kuormititte vain isoäitiä, ja kyllä tuollainen on ihan oikeasti liikaa pyydetty. Että useita kertoja viikossa pitäisi kolmea lastenlasta hoitaa.

Minusta olet itsekäs.

peesi
 
[QUOTE="noh";26254142]Onko sinulla sisaruksia? miten heidän lapsille riittää mummoa jos hoidatat omiasi noin paljon?

Aikuinen ja vanhempi järjestää työnsä niin että aikaa jää omille lapsille.[/QUOTE]

Sisareni lapset jo isoja, joten eivät enää tarvitse lastenkaitsijaa.
Eli tämä vaikuttaa siltä, että mummi on oikeassa, hänen ei tarvitsekaan tukea minua vaikeassa tilanteessamme. Muita jaksaa kyllä käydä tervehtimässä, minulle ei jäänyt aikaa silloin kun eniten sitä olisin tarvinnut. Ymmärsin kyllä yskän, enkä siis enää ole pyytänytkään apua!
 
Pienestä asiasta olet välejäsi äitiisi katkaisemassa. Surullista, jos niin annat käydä - todella surullista.

Paljon on äitisi teitä jo auttanut, keventänyt taakkaanne arjessanne lapsianne hoitaessanne ja samalla kantanut huolehtivaisen isoäidin osaansa - yhtälailla on varmasti huolissaan sairaasta lapsestanne kuin tekin sekä teidän jaksamisesta kuin myös omastaan. Suhteuta asioita - mikäli jatkossakin tarvitsette lapsillenne kaitsijaa, niin parempi hankkia joku ulkopuolinen hoitaja kuin kuormittaa sillä äitiäsi. Anna myös äidillesi tilaa, hän on oman osuutensa tehnyt. Arvosta sitä.

Ymmärrä myös arvostaa sitä, että teillä on vielä toisenne. Että olette vielä toisillenne siinä, läsnä, tavoitettavsissa. Tilanne voisi jo olla toinenkin.

Hyvää Äitienpäivää sinulle - ja äidillesi. Mene ja anna lahjasi kiitoksien kera.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Ei ole ollut mummoa hoitamassa,tai muutenkaan auttamassa. Mutta en ole niin olettanutkaan, vaan ottanut asenteen pärjätä toisella tavalla.
ja mielestäni se on tultava toiselta taholta vapaaehtoisesti, eikä siitä saa tulla taakkaa vastapuolelle.

Et kuitenkaan voi täysin tietää äitisi tilaa..väsymystä ym
 
Sisareni lapset jo isoja, joten eivät enää tarvitse lastenkaitsijaa.
Eli tämä vaikuttaa siltä, että mummi on oikeassa, hänen ei tarvitsekaan tukea minua vaikeassa tilanteessamme. Muita jaksaa kyllä käydä tervehtimässä, minulle ei jäänyt aikaa silloin kun eniten sitä olisin tarvinnut. Ymmärsin kyllä yskän, enkä siis enää ole pyytänytkään apua!
Et myöskään ole ollut enää yhteyksissä, kun lastenhoitoapu loppui.

Se kertoo omaa karua kieltään siitä, miten tärkeä ihminen äitisi on sinulle.
 
saavatko omat lapsesi vaatia sinulta mitä vaan missä tilanteessa vaan? etkö siis saa koskaan kieltäytyä tai väsyä itse koska olet äiti?

ja lasten oma isä saa vaan reissata reissuhommia ja tienata teille rahaa.

eikö oikeasti ole ketääntoista? kyllä tuo nyt vähän hyväksikäytöltä kuulostaa. tosin enhän voi tietää.
 
Jo neljännen lapsen kohdalla luulisi sinun tietävän, että vanhempien lastenkin elämän tulee pyöriä vaikka nuorin olisi sairaana. Kirjoitat "että pitää harventaa sairaalakäyntejä". Onko lapsesi siis osastolla? No, sitten sinun pitää harventaa siellä käymistä jos se on se minkä arjen pyörittäminen vanhemmille lapsille vaatii.

En halua vähätellä kun en tiedä lapsen sairautta, mutta itsekin sairaan lapsen äitinä täytyy todeta, että säälihän se on, että voi pienimmän luona olla kaiken aikaa mutta vanhemmillekin pitää olla läsnä arjessa.

Äitisi ehkä haluaa sinun myös ymmärtävän sen, että lapsesi tarvitsevat ensisijaisesti sinua eikä mummoa ja asiat on järjestettävä siten.
 
Pienestä asiasta olet välejäsi äitiisi katkaisemassa. Surullista, jos niin annat käydä - todella surullista.

Paljon on äitisi teitä jo auttanut, keventänyt taakkaanne arjessanne lapsianne hoitaessanne ja samalla kantanut huolehtivaisen isoäidin osaansa - yhtälailla on varmasti huolissaan sairaasta lapsestanne kuin tekin sekä teidän jaksamisesta kuin myös omastaan. Suhteuta asioita - mikäli jatkossakin tarvitsette lapsillenne kaitsijaa, niin parempi hankkia joku ulkopuolinen hoitaja kuin kuormittaa sillä äitiäsi. Anna myös äidillesi tilaa, hän on oman osuutensa tehnyt. Arvosta sitä.

Ymmärrä myös arvostaa sitä, että teillä on vielä toisenne. Että olette vielä toisillenne siinä, läsnä, tavoitettavsissa. Tilanne voisi jo olla toinenkin.

Hyvää Äitienpäivää sinulle - ja äidillesi. Mene ja anna lahjasi kiitoksien kera.

Puhut suhteuttamisesta. Niin olen tehnytkin. Jos mummi jaksaa pestä monta sataa ikkunaa sisarukselleni (joka on täysin terve ja lyhyt työpäivä) ja lapsetkin ovat isoja, en ymmärrä mitä suhteuttamisella silloin tarkoitetaan. Minulle se tarkoittaa sitä että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Enkä ole hoidattanut lapsiani joka päivä edes tämän sairaalajakson aikana.
 
Minä en oo kenenkään isoäiti, mutta olen aika ajoin auttanut ystäviä, naapureita, tuttuja.

Ja mua henk.koht. vituttaa suunnattomasti se, että koska olen joskus ollut avuksi, niin pidetään itsestäänselvyytenä että autan jatkossakin. Vaikka olosuhteet, elämäntilanteet muuttuisivat. Ja kun kieltäydyn, niin vedetään herne syvälle nekkuun: mitä ihmettä, miten tuo kehtaa olla auttamatta MINUA aina kun pyydän! Ei tätä onneksi usein ole tapahtunut, mutta muutamia kertoja kyllä. Viimeeksi jokin aika sitten, kerroin siitä palstallakin.

Kun olen auttanut, en mielestäni ole sitoutunut auttamaan aina jatkossakin. Mulla on ihan omakin elämä kuitenkin. Oma perhe, omat velvollisuudet, omat menot, oma jaksaminen.

Kun itse saan apua, olen kiitollinen siitä yhdestäkin kerrasta, enkä kuvittele että kun tuo kerran auttoi, niin sen varaan voi sitten jatkossakin aina laskea, eikä muita vaihtoehtoja pidä edes miettiä.

Aiheen vierestä osittain, mutta silti. Miksi on niin vaikeaa olla kiitollinen jo saamastaan avusta, sen sijaan että vaatisi itsekkäästi aina vain lisää?
 
Mitä noi tuollaiset lääkärikäynnit on joita voi tostavain harventaa?? Eikö teillä ole ne keskimmäiset päiväkodissa? Jos ei niin miksi ei (siis ne päivät jolloin sun ja pienimmän pitää olla sairaalassa)? Kauanko niillä sairaalareissuilla menee, siis kolmeen? neljään? viiteen? Kuinka pitkä matka ekaluokkalaisella on kouluun? olisiko mahdollisuus taxi kyytiin tai bussiin? Ekaluokkalainen kyllä voi olla iltapäivän kotona, kun vaan välipalaa on saatavilla...
 
Puhut suhteuttamisesta. Niin olen tehnytkin. Jos mummi jaksaa pestä monta sataa ikkunaa sisarukselleni (joka on täysin terve ja lyhyt työpäivä) ja lapsetkin ovat isoja, en ymmärrä mitä suhteuttamisella silloin tarkoitetaan. Minulle se tarkoittaa sitä että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Enkä ole hoidattanut lapsiani joka päivä edes tämän sairaalajakson aikana.

Suhteuta edelleen - äitisi käy auttamassa myös siskoasi arkisissa askareissa, jakaa aikaasi ja voimavarojasi teille molemmille. Ja sinä et nyt ymmärrä olla muuta kuin katkera äitisi antamasta huomiosta sisarellesi, kun hän antaa tasapuolisesti aikaansa molemmille lapsilleen.

Kasva aikuiseksi, ja ota vastuu perheestäsi.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
onko teillä ollut aiemminkin tuommoista touhua suvussa, että tärkeitä asioita ilmoitetaan tekstiviestitse eikä pehmennetä mitenkään? Paitsi että saithan sentään perustelun, joka itsessään on ehkä suhteellisen asiallinenkin. Mutta toki asiallista olisi ollut keskustella asiasta ja ehkä vähentää ennen täyttä lopettamista.

Ehkä äitisi on ajanut itsensä piippuun tai suuttunut jostain tai sairastunut - eikö tuollaisia ole tapana teillä kysyä perään?
 

Yhteistyössä