Huono isä vai ei ollenkaan isää??

[Kaide81]

Olemme mieheni kanssa avioliitossa (2 vuotta takana liittoa ja lisäksi 4 vuotta seurustelua) ja saimme kesällä ensimmäisen lapsen. Raskausaikana mieheni kehui tulevansa "maailman parhaaksi isäksi", mutta kuinkas kävikään... Seitsemän kuukautta olen hoitanut tyttöä täysin yksin yötä päivää. Mieheni ei osallistu juuri vauvan hoitoon, kodinhoitoon tai muihinkaan yhteisiin asioihin. Iltaisin hän on omilla menoillaan tai kotona tietokoneella. Lasta hän ei aina huomio edes kotiin tulleessaan, vaikka lapsi-parka sitä häneltä odottaa. Joskus hän suostuu hoitamaan lasta että pääsen edes jumppaan. Hän käy töissä ja maksaa oman osansa asuntolainasta. Muut kulut hoidan minä Kelan tuistani sekä säästöistäni. Tiedän että hän on persaukinen, mutta eihän tämä voi aina näin jatkua..?

Olen nyt täysin uupunut ja kyllästynyt hoitamaan "kahta lasta". Oikean lapsen vielä pystyn tukiverkostoani käyttäen hoitamaan, mutta ärsyttää hoitaa siinä sivussa myös kaikki miehelleni kuuluvat asiat, myös siis taloudelliset. Olen kertonut hänelle näistä asioista jotka rassaavat minua ja pyytänyt häneltä apua, mutta mitään ei ole tapahtunut. Itse olen kasvanut perheessä, jossa vallitsi tasa-arvo vanhempieni välillä, ja siihen olisin halunnut tyttärenikin opettaa.

Kysymys siis kuuluukin: Onko parempi pysyä yhdessä tyttären takia vai ottaa ero? Haluan tytölleni vain kaikkein parasta, mutta en tiedä onko kotiolomme enää sitä...Vai voiko suhteemme vielä parantua?

Onko kokemuksia vastaavasta?

 

[sutinasussu]

Ero voi joskus tulla tarpeeseen ja joskus on parempi olla yksin kuin paskassa suhteessa. Lapsellekin voi olla helpottavampaa olla onellisesti vain toisen vanhemman kanssa, kun olla paskan keskellä.

 

[chef]

En ymmärrä miten otsikkosi liittyy tähän?

Tarkoitan siis että jos eroatte niin eihän se sitä tarkoita ettei lapsella olisi isää ollenkaan.

Itse en pystyisi pidemmän päälle elämään sellaisessa liitossa jossa sinä nyt elät. Ainoa joka teidän tilanteenne voi korjata on mies, jos sinä kerran olet jo omalta osaltasi yrittänyt. Jos mies ei ole valmis muuttumaan, ei suhteella uskoakseni ole tulevaisuutta.

Luuletko tosiaan että on lapsen edun mukaista olla ja elää tilanteessa jossa äidillä on (jatkuva?) paha olo ja isänä on mies, joka ei edes huomioi lasta?

Voimia päätöksiisi, mitä ne sitten ikinä ovatkaan.

 

[Jaanuska]

Itse harkitsisin eroa tuossa tilanteessa.

 

[kielletty]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon että sinun on annettava miehellesi ihan selkeät vaihtoehdot: totaalinen ryhdistäytyminen tai ero. Tuo vain katkeroittaa vuosien saatossa.

Ps. Todennäköisesti pistää hanttiin sanakääntein kuten "miten voit viedä lapselta isän" jne, mutta kyllä tuossa nyt on ihan miehessä itsessään vika. Hoitaisi kyllä lastaan jos tahtoisi, varmasti on tilaísuuksia saanut joka ikinen päivä.

 

[SuukkoSuulle]

Siis kuinka mies voi olla persaukinen vaikka käy töissä? Ja miten sinulla voi siis olla enemmän rahaa ku hällä vaikka elät kelan tuilla?

 

[YOdottaja66]

Sinällään tuollaisessa tilanteessa - jos mies on tosiaan aikamoinen väistelijä -
voi eron myötä käydä juuri niin, että koska ei ole miehelle enää parisuhteen palvelutasoa tarjolla,
myöskään isyys ei sitten kiinnosta ollenkaan - tai vain hyvin vähän.

Keinotekoisesti ja äidin voimin ylläpidetty isyys - siitä voikin sitten ola montaa mieltä.
Pitääkö isän itse osata, älytä ja haluta olla isä ?
Pitääkö äidin tehdä _kaikkensa_ , jotta isä olisi edes jonkinmoinen isä ?
Vaikkapa ryhtyä kynnysmatoksi tai elättää isäkin tai tai ...
Tähänhän yllättäen monet naiset(kin) vastaavat ja syyllistävät äidin, että juuri näin on - naisen on tehtävä mitä_vain - jollei tee - niin ilman muuta on äidin/naisen vikaa, kun isää ei vastuunsa ja isänä oleminen kiinnosta.

Oma valintani oli toinen , tosin jo aiemmassa vaiheessa.
Paperinen biologinen isä lapsellani on.
Luulen, ettei oikeasti huono isä pysty kovin paljoon muuhun kuin tuottamaan pettymyksiä lapselle, jatkossakin.
Vaikkapa meillä näyttää yhä siltä, että on parempi olla kokonaan ilman ns 'isää' -
alkuperäisen tapauksessa voinet itse miettiä , miten etenet.

Ja aikahan sen näyttää, onko lapsesi isästä etäisäksi - jos ei nyt oikein näytä olevan lähi-isäksi ?
Isäksi kuuleman mukaan kasvetaan ja isän rooli vahvistuu , kun lapsi on isompi.
Mene ja tiedä.
Kasvamiseenkin tarvitaan tahtoa ja halua ja vastuullisuutta...
vai onko se sitten isyyttä jos jaksaa raahautua 8-vuotiaan kanssa 2 kertaa vuodessa Maccarille ?


Voimia päätöksentekoon ...

 

[pippamama]

Itsellä lähes sama tilanne, paitsi että mies tekee töitä epäsäännöllisesti (henkilöstövuokrausfirman kautta) ja meillä on kaksi lasta. Miehen rahoista kyllä hoidetaan juoksevia menoja, siitä ei tule ongelmaa.
Mutta isyys ei tunnu miestä kiinnostavan nyt kun lapsia on kaksi. Kotona ollessaan katsoo tv:tä tai on koneella, esikoista ei huomaa vaikka toinen roikkuu lahkeessa ja vinkuu... Aikani katsoin ja lopulta eilen pistin kovan kovaa vastaan; ilmoitin miehelle että hänellä on viikko aikaa todistaa että mun kannattaa pysyä tässä liitossa, jos ei muutosta tapahdu niin etsin lapsille ja itselleni uuden asunnon ja pistän avioerohakemuksen sisään. Asiasta on keskusteltu sievästi aiemmin, sillä ei ollut vaikutusta. Saa nähdä nyt miten menee.