Meillä oli samanlaista yli 1-vuotiaaksi asti, mutta nyt alkaa helpottaa (1v4kk iässä). En tiedä mikä siihen on vaikuttanut, mutta luulen että ainakin nämä kolme tekijää ehkä: yöimetyksen lopetus, siirto omaan huoneeseen ja päiväunien aikaistaminen (kun siirtyi yksiin päiväuniin, nukkui 3 tuntia yhteen menoon noin 13-16. Kun alettiin mennä päiväunille klo 12:lta, unet lyhenivät eivätkä siten häirinneet yöunia niin paljon). Yksi tekijä on myös se, kuinka paljon ulkoillaan. Meillä pitää ulkoilla joka päivä ainakin 2 tuntia, niin että lapsi saa juosta, kiipeillä ja touhuta pihalla, muuten ei yöllä nukuta. Tietty 9,5kk ikäisen kanssa useimmat pihatouhut ei vielä oikein näillä keleillä ehkä onnistu, mutta ehkä jotain siellä jo voi keksiä? Ja kuten edellinenkin, toivotan jaksamista ja kyllä se joskus loppuu tuo yövalvominenkin. Jos päivällä onnistuu järjestämään itselleen (ja lapselle) aina välillä jotain kivaa, rutiineista poikkeavaa tekemistä, niin itseä väsyttää vähemmän päivällä ja lasta ehkä enemmän sitten yöllä, tai ainakin niin voi toivoa... Jotkut ovat sitä mieltä, että pitäisi elää mahdollisimman "tylsästi", että lapsi ei saisi liikaa virikkeitä vaan saisi rauhallisen yöunen. Mutta meillä ei ainakaan tuo tylsyys auta mitään, vaan ollaan sitten vain huonolla tuulella ja kiukkuisia, jos ei välillä vaihtelu virkistä.
