Huono opinnäytetyön numero kummittelee vieläkin mielessä,

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
vaikka valmistumisesta on kulunut jo 7 vuotta. En ole valmistumiseni jälkeen voinut harjoittaa ammattia edes harrastusmielessä, koska koen olevani todella huono, ammattitaidoton. Mikä on nimittäin sääli koska koin olevani hyvä ja nautin työstä. Nyt mun pitäis valmistua uuteen ammattiin, mutta en uskalla tehdä gradua valmiiksi, koska pelkään, että sama toistuu.

Valmistuin siis aikoinani taiteilijaksi, päättötyöni oli iso maalaus erääseen nimeltämainitsemattomaan virastotaloon. Ohjaajan ja tilaajan arvio työtstä oli 4+ ja 4½. Mutta kaksi vierailevaa arvostelijaa lyttäsi työn heti kritiikkitilaisuudessa ja numeroksi tuli lopultaT2. Se oli aika iso pala koska olin muuten kursseista saanut aina 5:sia ja 4:sia.

Mitä mun pitäisi tehdä, että pääsisin tästä möröstä eroon?
 
No mun mielestä niillä vierailevien arvostelijoiden mielipiteillä ei ollut hevon vitunkaan väliä. Sinä teit sen työn sille tilaajalle ja se työ oli tehty sen tilaajan makua ajatellen ja hän oli siihen tyytyväinen. Ei sun tavoite ollutkaan miellyttää mitään vierailevia arvostelijoita!
 
Kai sä sen ymmärrät että ihmisillä on täysin erilaisia makuja ja mielipiteitä. Noi taitelijahommat on sellasia kato, ei kaikki tykkää. Oot hieman väärällä alalla jos tosta jo pöyristyt ja mietit sitä kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen... :laugh:
 
[QUOTE="Jep";23496854]Kai sä sen ymmärrät että ihmisillä on täysin erilaisia makuja ja mielipiteitä. Noi taitelijahommat on sellasia kato, ei kaikki tykkää. Oot hieman väärällä alalla jos tosta jo pöyristyt ja mietit sitä kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen... :laugh:[/QUOTE]

Totta kai mä ymmärrän, että taide jakaa mielipiteitä. En tiedä miten paljon muilla aloilla ihmiset lataavat itseään päättötöihinsä, siis miten paljon he kiinnittävät työhön omaa henkistä minäänsä. Onhan sillä suuri vaikutus omaan ammatti-identiteettiin jos ei pysty päättötyöllään vakuuttamaan muita omasta ammattitaidostaan. Sinänsä harmi, että taidealalla ainoastaan ulkopuolisen arvio määrää opinnäytetyön numeron. Tosin saattaahan se olla niin muillakin aloilla.

Ehkä jos en olisi tehnyt työstä niin henkilökohtaista, ei sen arviointi mua niin paljon sitten hetkauttaisi. En tiedä, en vain jaksa ymmärtää miksi tämä asia painaa vieläkin mun mieltä näin paljon. Pelkkä ajattelukin saa oikestaan itkettämään. Sairasta.
 
Minä teen parhaillaan opinnäytetyötä taide/muotoilu/käsityö -alueella, ja arvosana on itseänikin mietityttänyt. En ole tähänkään asti saanut järjestään hyviä arvosanoja, mutten ole välittänyt, koska tiedän ja huomaan, että tyylini on persoonallinen, eikä tarkoitettukaan hajuttomaksi ja mauttomaksi, enemmistöä miellyttäväksi. Joten olen varautunut ennakolta siihen, että arvosana ei nytkään tule olemaan kummoinen. Olen huomannut, että koulutovereista hyviä arvosanoja saavat ne, joilla vähiten on persoonallisuutta töissä.

Itse ajattelin kuitenkin masentua vasta sitten, jos minua ei oteta alan töihin pitkänkään yrityksen jälkeen, tai en saa apurahoja. En pitäisi koulun ja muutaman opettajan mielipiteitä kovin kummoisella sijalla. Omista opettajista olen ainakin oppinut huomaamaan, että heitä miellyttää tasan yksi tyyli eivätkä ymmärrä sen ulkopuolisia asioita.

Mielenkiinnosta, millaisia töitä kuvataiteilijana olisit halunnut tehdä? Kun sanoit, että et ole halunnut niitä tehdä, niin olisko ollut mahdollisuuksia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja taidealan ont:tä tekevä;23497081:
Mielenkiinnosta, millaisia töitä kuvataiteilijana olisit halunnut tehdä? Kun sanoit, että et ole halunnut niitä tehdä, niin olisko ollut mahdollisuuksia?

Siihen aikaan kun itse opiskelin olivat koulun kurssit yhteistyö- ja yrittäjäpainotteisia. Ajattelin opiskeluaikoina siirtyä yksityisyrittäjäksi ja tehdä töitä opiskeluaikoina solmittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Mutta, en siis ole tehnyt yhtään mitään edes harrastusmielessä.

Ensimmäisten vuosien aikana tuli muutamia kertoja yhteydenottoja mm. Norjasta jonne olin yksillä messuilla solminut suhteita ja myynyt heille luonnoksia tapettimallistojen pohjalle. Mutta en sitten lähtenyt enää niihin puuhiin. Luonnollisesti nykyään en ole enää kysytty millään suunnalla. Hajuton, mauton ja kadonnut.
 
Sanoit, että teet nyt toista tutkintoa, mikä ala kyseessä? Minä olisin ikionnellinen, jos joku kyselisi ja tarjoaisi töitä. Itselläni pelkona on, että en saa alan töitä ja päädyn siivoamaan tms, mitä olen tähän asti kesäisin tehnyt... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ont:tä tekevä;23497210:
Sanoit, että teet nyt toista tutkintoa, mikä ala kyseessä? Minä olisin ikionnellinen, jos joku kyselisi ja tarjoaisi töitä. Itselläni pelkona on, että en saa alan töitä ja päädyn siivoamaan tms, mitä olen tähän asti kesäisin tehnyt... :(

No en täysin vaihtanut alaa siinä mielessä että kulttuuria opiskellaan tosin toisessa muodossa, mutta opiskelen siis kulttuurihistoriaa ja työskentelen tällä hetkellä arkistossa.

Onko teidän opintoihin miten paljon kuulunut yritysyhteistyötä, näyttelyitä ja messumatkoja? Niiden kautta, itse solmin aikanaan kaikki kontaktit. Ja suurin osa meidänkin silloisesta ryhmästä työskentelee edelleen kouluaikaisille firmoille. Osa toki on perustanut yrityksenkin. Entäs miten paljon teille on puhuttu yrittäjyydestä? Oletko suunnitellut yrittäjyyttä?

Niin ja jos teille ei ole messut kuuluneet osaksi koulutusta niin. Ekana lähtisin hakemaan apurahaa messuprojektiin jonka päätehtävänä olisi kontaktit ja työllistyminen. Ja kannattaa suunnitella ns. taiteellisen työn lisäksi paljon teollisuuteen soveltuvia töitä esim. kuoseja. Parhaiten juuri teollisetprojektit työllistää. Niiden ohella sitten voi sitten harjoittaa uniikkeja töitä. Vieläkös Helsingissä muuten pidetään taidemyyntiproggiksia eli niitä minne taiteilijat (varsinkin tuntemattomat) voivat viedä omia töitään myytäväksi? Muistaakseni ennen vanhaan niitä järjestettiin toukokuussa..?
 
[QUOTE="a.p";23497263]Onko teidän opintoihin miten paljon kuulunut yritysyhteistyötä, näyttelyitä ja messumatkoja? Entäs miten paljon teille on puhuttu yrittäjyydestä? Oletko suunnitellut yrittäjyyttä?

Niin ja jos teille ei ole messut kuuluneet osaksi koulutusta niin. Ekana lähtisin hakemaan apurahaa messuprojektiin jonka päätehtävänä olisi kontaktit ja työllistyminen. Ja kannattaa suunnitella ns. taiteellisen työn lisäksi paljon teollisuuteen soveltuvia töitä esim. kuoseja. Parhaiten juuri teollisetprojektit työllistää. Niiden ohella sitten voi sitten harjoittaa uniikkeja töitä. Vieläkös Helsingissä muuten pidetään taidemyyntiproggiksia eli niitä minne taiteilijat (varsinkin tuntemattomat) voivat viedä omia töitään myytäväksi? Muistaakseni ennen vanhaan niitä järjestettiin toukokuussa..?[/QUOTE]

Kiitos hyvistä neuvoista, tai oikeastaan kysymyksistä. Meillä on ollut melko vähän yritysyhteistyötä, muistaakseni kaksi kurssia, joissa niissäkin yrityskumppani oli paikkakuntalainen, pieni, ja projekti sellainen, että sen tiesi jo suunnitteluvaiheessa, ettei tästä tule mitään sen enempää. Sama ongelma on ollut muillakin vuosikursseilla. Yritysten puolelta ei tule oikeastaan mitään tietoa, ja järjestään he sanovat lopuksi että "oli kiinnostava projekti, kylläpäs oli mukavaa kokeilla tällaistakin" mutta jatkoa ei koskaan kuulu. En usko että kyse olisi oppilaiden huonoudesta, vaan jutut on järjestetty huonosti koulun ja yritysten taholta.

Messuilla olemme koulun puolesta olleet kokonaista kaksi kertaa. Omatoimisesti olen käynyt kerran, ja sainkin solmittua pari kontaktia, joista toisen kanssa jo yritinkin yhteistyötä, mutta valitettavasti yritystä lakkasi kiinnostamasta projektin puolivälissä. Toinen käyntikortti on vielä plakkarissa, kerään rohkeutta ottaa yhteyttä jossain vaiheessa. Meille EI ole yrittäjyydestä puhuttu mielestäni lainkaan kunnolla. Yksi kurssi oli, mutta se ei kertonut asiasta meidän alan kannalta, vaan yleistä löpinää liiketoimintasuunnitelmasta yms. Olisin niin paljon halunnut kuulla jonkun kollegan kertovan yrittäjyydestä, koska minulle on tosi epäselvää, miten yritysten kanssa toimitaan. Minulla on monia hyviä tuoteideoita, mutta en yhtään tiedä, miten lähteä tarjoamaan niitä firmoille. Tässä mielessä koulutuksemme on todi jälkijunassa. Täytyisi varmaan aloittaa itsenäinen selvitys yritysyhteistöiden suhteen, mutta kun ei ole mitään käsitystä, miten toimia, on se tosi vaikeaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ont:tä tekevä;23497355:
Kiitos hyvistä neuvoista, tai oikeastaan kysymyksistä. Meillä on ollut melko vähän yritysyhteistyötä, muistaakseni kaksi kurssia, joissa niissäkin yrityskumppani oli paikkakuntalainen, pieni, ja projekti sellainen, että sen tiesi jo suunnitteluvaiheessa, ettei tästä tule mitään sen enempää. Sama ongelma on ollut muillakin vuosikursseilla. Yritysten puolelta ei tule oikeastaan mitään tietoa, ja järjestään he sanovat lopuksi että "oli kiinnostava projekti, kylläpäs oli mukavaa kokeilla tällaistakin" mutta jatkoa ei koskaan kuulu. En usko että kyse olisi oppilaiden huonoudesta, vaan jutut on järjestetty huonosti koulun ja yritysten taholta.

Messuilla olemme koulun puolesta olleet kokonaista kaksi kertaa. Omatoimisesti olen käynyt kerran, ja sainkin solmittua pari kontaktia, joista toisen kanssa jo yritinkin yhteistyötä, mutta valitettavasti yritystä lakkasi kiinnostamasta projektin puolivälissä. Toinen käyntikortti on vielä plakkarissa, kerään rohkeutta ottaa yhteyttä jossain vaiheessa. Meille EI ole yrittäjyydestä puhuttu mielestäni lainkaan kunnolla. Yksi kurssi oli, mutta se ei kertonut asiasta meidän alan kannalta, vaan yleistä löpinää liiketoimintasuunnitelmasta yms. Olisin niin paljon halunnut kuulla jonkun kollegan kertovan yrittäjyydestä, koska minulle on tosi epäselvää, miten yritysten kanssa toimitaan. Minulla on monia hyviä tuoteideoita, mutta en yhtään tiedä, miten lähteä tarjoamaan niitä firmoille. Tässä mielessä koulutuksemme on todi jälkijunassa. Täytyisi varmaan aloittaa itsenäinen selvitys yritysyhteistöiden suhteen, mutta kun ei ole mitään käsitystä, miten toimia, on se tosi vaikeaa.

Noi yritysyhteistyöongelmat on todella yleisiä kaikissa taidealan oppilaitoksissa. Oppilaitokset eivät osaa tarpeeksi markkinoida itseään ja jos oppillaille ei anneta kunnon avaimia on vaikea oppilaidenkaan myydä itseään yhtään mihinkään. Meidän koulutuksessa silloin fossiilien aikaan oli mm. yrityshautomo, opintoprojektina saatttoi esim. suunnitella omaa yritystä ja saada siihen neuvoja, meillä kävi myös paljon valmistuneita ihmisiä kertomassa töistään ja oppilaitoksesta tehtiin paljon vierailuita alanyrityksiin jossa he kertoivat millaista työ on ja millaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa.

Moni voisi varmaan kuvitella, että vaikka kuvataiteeseen suuntautunut ihmienn tekisi ainoastaan uniikkeja maalauksia tai vaikka tilaustöitä kirjoihin.. ei kuvataiteilija voi suunnitella vaikka servettejä jos siltä tuntuu tai vaikka ihan tuotteita yhteistyössä muotoilijoiden kanssa.

No sinuna minä tekisin hyvän portfolion, joka pitäis sisällään laajan skaalan myös tosiaan massaprodukteja joista voi nähdä millaiset potentiaalit on tehdä sarjaa. Suunnittelisin vaikka muiden opiskelijoiden kanssa yhteisen messuprojektin johon hakisin apurahaa, Frankfurtin messut esim. on hyvä paikka solmia kontakteja ulkomaille. Opiskelijoiden kanssa voisitte myös perustaa vaikka osuuskunnan, se on helppo tapa testata yrittäjyyttä. Ja sitten vain soittelisin yrityksiin ja kauppaisin itseäni. Sitähän se oikeastaan on, itsensä myymistä. Mut tuolta pohjalta vois lähteä liikkeelle.

No ehkä mäkin joskus pääsen tästä traumastani ja tekisin taas vaihteeksi jotain luovaa.
 
hups, itseasiassa unohdin ihan mainita että mehän tosiaan olemme tehneet koulukavereiden kanssa tuon, mitä neuvoit, eli itsenäisesti järjestetyn näyttelyn, jonka toteutimme apurahan turvin. Tästä on kohta vuosi, ei ole tullut mitään yhteydenottoja asian tiimoilta, eli ei jutusta siinä mielessä ollut hyötyä, että olisimme tulleet tunnetuiksi. CV:ssähän se toki näyttää hyvältä. Se, mikä sai meidät tähän ryhtymään, oli juuri kyllästyminen siihen, ettemme ole missään näkyvissä.

Olisiko sinusta hyvä tapa lähteä itseään kaupittelemaan se, että varaisi itselleen messupaikan? Vaikka ei voi tarjota muuta kuin suunnittelupalveluita, ja myös niitä joitain valmiita suunnitelmia? Valmistajaa ja sitä kautta valmistuskustannuksia ei siis ole minulla tietenkään tiedossa, on vain ideoita ja protoja, jotka tarvitsisivat jonkun testaamaan, olisiko niillä oikeasti markkina-arvoa ja ostajia.
 
[QUOTE="a.p";23497441]Ai niin ja oma blogi tai ihan ammattimaiset nettisivut on hyvä markkinointiväylä.[/QUOTE]

Minulla onkin jo blogi ja jonkunlaiset nettisivutkin, mutta en mainosta niitä missään, enkä tottapuhuen viitsi laittaa ideoitani nettiin, kun minulla ei ole mitään tietoa siitä, miten ne suojaisin. En tiedä, mitkä olisivat oikeuteni siinä tilanteessa, että olisin laittanut omia suunnitelmiani nettiin, ja joku yritys kävisi ne kaikessa hiljaisuudessa katsomassa, ottaisi
idean, laittaisi markkinoille ja saisi rahaa. Voisivat ihan hyvin väittää, että keksivät saman asian vain itse.

Laittaisin sitten ilomielin nettiin, jos minulla olisi jotain tuotteita, joille olisi jo valmistaja ja tilaaja, tällöin niitä ei enää voisi varastaa. Saatan olla vainoharhainen, mutta kun ideoita varastetaan koko ajan, ja ne ovat minun ainoaa pääomaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ont:tä tekevä;23497468:
hups, itseasiassa unohdin ihan mainita että mehän tosiaan olemme tehneet koulukavereiden kanssa tuon, mitä neuvoit, eli itsenäisesti järjestetyn näyttelyn, jonka toteutimme apurahan turvin. Tästä on kohta vuosi, ei ole tullut mitään yhteydenottoja asian tiimoilta, eli ei jutusta siinä mielessä ollut hyötyä, että olisimme tulleet tunnetuiksi. CV:ssähän se toki näyttää hyvältä. Se, mikä sai meidät tähän ryhtymään, oli juuri kyllästyminen siihen, ettemme ole missään näkyvissä.

Olisiko sinusta hyvä tapa lähteä itseään kaupittelemaan se, että varaisi itselleen messupaikan? Vaikka ei voi tarjota muuta kuin suunnittelupalveluita, ja myös niitä joitain valmiita suunnitelmia? Valmistajaa ja sitä kautta valmistuskustannuksia ei siis ole minulla tietenkään tiedossa, on vain ideoita ja protoja, jotka tarvitsisivat jonkun testaamaan, olisiko niillä oikeasti markkina-arvoa ja ostajia.

Oletko päättänyt, että tuletko tulevaisuudessa ainoastaan tekemään suunnitelmia vai aiotko myös valmistaa omia tuotteita? Itse olin suuntautunut täysin suunnittelutyöhön joten omalla (yhteiselle) messuosastolla mulla oli esillä a2 kokoisia kuoseja 100 kpl, porfolio joka piti sisällään valmistuneita töitä sekä kuoseista tehtyjä tarjottimia. Meidän Frankfurtin osastolla oli meitä suunnittelijoita 15 hlö, ja heillä oli myös pääasiassa tarjolla kuoseja ja portfoliota. Kaksi kalustealaa opiskelevaa muotoilijaa oli tuonut osastolle esille pari prototyyppi tuolia.

Itse olen kokenut, että messut on paras paikka myydä itseään. Suomessa on kuitenkin hyvin pienet markkinat. Jos messuille aiot, niin ehdottomasti suuremmalla porukalla liikkeelle, jolloin kustannukset ja työvuorot voidaan jakaa. Messut on kuitenkin aika hintava satsaus. Ja ennen messuille menoa, mieti tarkkaan miten paljon voit ottaa tilauksia vastaan, miten halua profiloitua eli pelkästään suunnitelmia vai myös valmiita tuotteita.

Hyvä lähtökohta on kyllä myös aloittaa pienistä messuista, vaikka täällä Suomen maassa, niin saa kokemusta ja palautetta. Mut ite kyl enemmän liputan ulkomaanmessuille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ont:tä tekevä;23497491:
Minulla onkin jo blogi ja jonkunlaiset nettisivutkin, mutta en mainosta niitä missään, enkä tottapuhuen viitsi laittaa ideoitani nettiin, kun minulla ei ole mitään tietoa siitä, miten ne suojaisin. En tiedä, mitkä olisivat oikeuteni siinä tilanteessa, että olisin laittanut omia suunnitelmiani nettiin, ja joku yritys kävisi ne kaikessa hiljaisuudessa katsomassa, ottaisi
idean, laittaisi markkinoille ja saisi rahaa. Voisivat ihan hyvin väittää, että keksivät saman asian vain itse.

Laittaisin sitten ilomielin nettiin, jos minulla olisi jotain tuotteita, joille olisi jo valmistaja ja tilaaja, tällöin niitä ei enää voisi varastaa. Saatan olla vainoharhainen, mutta kun ideoita varastetaan koko ajan, ja ne ovat minun ainoaa pääomaa...

Jos mitään valmiiksi myytyä ei vielä löydy, niin kannattaa pistää sivuille jotain kouluprojekteja joilla ei itselle ole niin suurta merkitystä sekä vaikka vain skissejä joista näkyy vähän sun tyyliä. Oikeastaan pelkkä sivuston grafiikka kertoo jo paljon siitä mitä edustat, vaikka et mitään ns. parempaa tuotosta sivuillesi pistäisikään.

Niin ja jos tosiaan jotain messuproggista suunnittelette, niin apurahojen sekä itsensä mainostamisen takia projektille pitää tehdä nettisivut jossa esim. lehdistölle aineistoa sekä pelkkää osaston ja sen suunnittelijoiden mainostusta.
 
Kiitos hurjasti neuvoistasi! Pidän nuo kyllä mielessä, ja yritän miettiä, mikä olisi minun osa-alueeni, jota tarjota. Tilanteeni on sellainen, että haluaisin itse asiassa opiskella vielä lisää, juurikin tuota kuvataidetta. Mutta se ei ole pakollista heti perään, eli sitä ennen haluaisin tehdä jonkin verran töitä. Mieluiten suunnittelisin, koska vaikka käytännön töistä pidänkin, ovat mahdollisuuteni itse valmistaa aika rajalliset ihan jo tilanpuutteen takia. Olen itse asiassa hakenut töitä aika monesta suomalaisen taideteollisuuden alan yrityksestä, ja jopa tarjonnut hakemuksessa valmiita konsepteja ja ideoita toiminnan monipuolistamiseen, mutta eipäs ole töitä luvattu, vaikka vastattu onkin jopa parista paikasta.

Raskaimmalta tuntuu nimenomaan itsensä kauppaaminen. Täytyy olla innokas, idearikas, aktiivinen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan-ja silti tuloksena voi olla pyöreä nolla. Joskus olisi niin kivaa, jos olisi tiedossa selkeä työ ja työpaikka, johon voisi vain hakea ja sillä selvä.

Sinulla ap ainakin on tosi paljon asiantuntemusta, ja on vaikea uskoa, että noin osaavan tuntuinen ihminen on lannistunut opinnäytetyön arvosanan takia. Toivon, että pääset sen asian yli, menestyisit varmasti alkuperäiselläkin alalla, kun sinulle on noin tuttua se, miten tulisi toimia, ja kokemustakin on messuilta yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ont:tä tekevä;23497657:
Kiitos hurjasti neuvoistasi! Pidän nuo kyllä mielessä, ja yritän miettiä, mikä olisi minun osa-alueeni, jota tarjota. Tilanteeni on sellainen, että haluaisin itse asiassa opiskella vielä lisää, juurikin tuota kuvataidetta. Mutta se ei ole pakollista heti perään, eli sitä ennen haluaisin tehdä jonkin verran töitä. Mieluiten suunnittelisin, koska vaikka käytännön töistä pidänkin, ovat mahdollisuuteni itse valmistaa aika rajalliset ihan jo tilanpuutteen takia. Olen itse asiassa hakenut töitä aika monesta suomalaisen taideteollisuuden alan yrityksestä, ja jopa tarjonnut hakemuksessa valmiita konsepteja ja ideoita toiminnan monipuolistamiseen, mutta eipäs ole töitä luvattu, vaikka vastattu onkin jopa parista paikasta.

Raskaimmalta tuntuu nimenomaan itsensä kauppaaminen. Täytyy olla innokas, idearikas, aktiivinen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan-ja silti tuloksena voi olla pyöreä nolla. Joskus olisi niin kivaa, jos olisi tiedossa selkeä työ ja työpaikka, johon voisi vain hakea ja sillä selvä.

Sinulla ap ainakin on tosi paljon asiantuntemusta, ja on vaikea uskoa, että noin osaavan tuntuinen ihminen on lannistunut opinnäytetyön arvosanan takia. Toivon, että pääset sen asian yli, menestyisit varmasti alkuperäiselläkin alalla, kun sinulle on noin tuttua se, miten tulisi toimia, ja kokemustakin on messuilta yms.

Voi kiitos, olipas kiltisti sanottu! No kyl sitä opinnäytetyöstä sen oppi, ettei kannata tehdä päättötyöksi abstraktia taidetta :D

Mutta tosiaan, kyl se sun työura siitä lähtee rullaamaan vaikka aluksi voikin tuntua nihkeältä. Ittensä myymistä tää ala on ihan kirjaimellisesti. Ja valitettavasti jos pistää itseään liikaa peliin voi käydä kuin mulle, kriikinkesto huonontuu ja ottaa työnarvostelun itsensä arvosteluna.

Ja tuli vielä mieleen, että apurahaa voi hakea myös sitten yrityksiltä ja kunnalta sekä kaupungista, eli ei ainoastaan rahastoista jotka on perustettu apurahoja varten. Tunget ittees nyt vain kaikkiin mahdollisiin rakoihin, kilpailuihin (netti on hyvä paikka löytää ulkomaisia kilpailuja), näyttelyihin... siitä se ura urkenee. Ja tosiaan, jos ei heti löydy sellaista ideaa joka löis leiville niin osuuskuntayrittäjyys vois olla hyvä lähtökohta. Osuuskuntayrittäjyydessä sulta ei katoa sosiaalietuudet. Ja jos tosiaan jatkokoulutus kiinnostaa niin Taikissa (vai mikä Aaltoyliopisto se nyt onkin) ja Lapin yliopistossa on taiteenmaisterin linja jossa, suuntaudutaan juurikin työllistämiseen ja työskentely on yrityspainotteista.

Mut tsemppiä sulle! Täytyy pistää tää päivä käyntiin vaikka ei näin angiinaisena huvittaisi tehdä mitään muuta kuin maata koneen edessä :D
 

Yhteistyössä