huonoa eläimenkohtelua vai onko? Eläinsuojeluilm. vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja potpuri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

potpuri

Vieras
Sukulaisperheen pikkukoirasta huolehtiminen on mielestäni huonolla tolalla? Vai olenko vain ainoa joka ei kohtelisi omaansa niin? Aihetta ilmoon vai ei?

Koiralla siis näennäisesti kaikki hyvin, mutta laiminlyöntiä hoidossa ja kohtelussa. Koira 3 vuotias, saa liikkua sisällä vapaasti, mutta viettää omasta halustaan kaiken ajan omassa pienessä kopassaan. Ei ole halunnut kopasta ulos viimeiseen puoleenvuoteen. Kolme teiniä perheessä. Huudetaan, paiskotaan tavaraa, koirakin saanut nuorimmalta teiniltä osansa kun sattunut raivarin yllättäessä paikalle.

Koiran ulkoilua laiminlyödään. Porukka herää seitsemältä ja joku lapsi hätäisesti ulkoiluttaa kymmeneltä. Usein koiralla kamala kakkahätä kun käyn heillä aamupäivällä ja juoksee suoraan puskaan. Jos koira viety postilaatikkopissalle aamulla, pääsee ulos vasta 18 aikaan seuraavaksi ja taas max 10 min ulkoilu. Suurin osa päivistä näin mutta poikkeuksia löytyy myös. Joskus pääsee perheen vanhempien kanssa tunnin hikilenkille...silloin kun itse jaksavat mennä..noin kerran viikossa. Jos koira vinkuu hätäänsä, alkaa kamala tappelu kuka käyttää koiran, kenen vuoro on ja ketään ei kiinnosta. Huudon seurauksena koira painelee täristen koppiinsa takaisin tai joku lapsista pakotetaan viemään koira lähimpään puskaan ja takas.

Ruokaa on tarjolla, samoin juomaa. Turkki pitkä, ei harjata, huopaantuu helposti ja sitten leikataan kaikki pois kun annettu pari kk kasvaa. Perheen isä huolehtii koiran kynnet, leikkaa 2kk välein ja kynnet pitkät kokoajan. Koira ei anna hoitaa itseään vaan näykkii ja murisee jos joku yrittää esim ottaa roskia irti häntäkarvoista.

Koiran kanssa leikittiin ennen, ei enää. Koiraa ei juuri lainkaan huomioida ja on selvästi vain taakka perheelle. Olen huolissani ja sanoin perheen vanhemmille ettei ole normaalia kun koira vetäytyy noin. Olivat vain sitä mieltä, että ei ainakaan ole tiellä kotona.

Madotukset ok. Rokotuksista ei ole puhuttu. Koiraa ei ole pentuajan jälkeen käytetty koskaan eläinlääkärissä.

Mitä itse tekisit? Koira siis periaatteessa pääsee ulos tarpeilleen, mutta ei aina ja lenkille ei juuri koskaan, koiralla on ruokaa, juomaa, mutta ei muuta. Riittääkö se elämän arvoiseen elämään? Pelkkä heittopussi mun silmään, eikä puhettakaan että saisi rapsutuksia joskus tai oltais edes kiinnostuneita koko eläimestä.
 
No eihän tuo ihan sellaista koiranpitoa ole mitä pitäisi olla, mutta eläinsuojelurikoksen tunnusmerkkejä tuskin täyttää. Voithan sä sen ilmon tehdä, jos joku viranomainen siellä käy vähän nuuskimassa niin ehkä perhe ryhdistäytyy.
 
Lisään vielä, että koira jätetään usein viikonloppuisin 12-14 tunniksi yksin kotiin. 5min pissilenkki aamulla ja samanlainen iltamyöhään. Tämän lisäksi koira saatetaan jättää ulkoilun jälkeen tuulikaappiin hihna kaulassa, odottamaan että joku jaksaa tulla kuivaamaan kuraiset tassut. Joskus voi mennä yli tuntikin...ja kaikkea muuta tälläistä..
 
Lisään vielä, että koira jätetään usein viikonloppuisin 12-14 tunniksi yksin kotiin. 5min pissilenkki aamulla ja samanlainen iltamyöhään. Tämän lisäksi koira saatetaan jättää ulkoilun jälkeen tuulikaappiin hihna kaulassa, odottamaan että joku jaksaa tulla kuivaamaan kuraiset tassut. Joskus voi mennä yli tuntikin...ja kaikkea muuta tälläistä..

No luonnollisesti tuo ei enää ole ok, ainakaan että jätetään hihnan päähän kuraisena eteiskaappiin. Kumma ettet tuollaista laiminlyöntiä muistanut mainita aloituksessa..
 
Miten sä tuon kaiken voit tietää ja kertoa totuutena ellet itse asu saman katon alla? Sitä mä vaan ihmettelen... Ja eihän tuo kivalta kuulosta mutta auttaako se ilmoittaminenkaan mitään. ainahan voi yrittää jos sitten tajuaisivat itse tehdä asioille jotain. Mutta tuskin enää sua sen jälkeen saman katon alle huolivat.
 
Ei tuo ole hyvää koiranhoitoa, mutta koiraa ei hakata ?
annetaan jonkinlaista ruokaa.

Voithan sinä puhua paikalliselle eläinsuojeluvalvojalle.
Sitten voisit ehdottaa sukulaisperheelle, että antavat koiran pois, kyllä joku ottaja varmaankin löytyisi.

Koira on vasta nuori, sillä on vielä pitkä elämä edessään kärsimyksessä
Kokeile auttaa sitä.
Puhu eläinsuojeluvalvojalle ja tälle perheelle

tuli myös itselleni mieleen, että koira ei ole ainoa joka tuossa perheessä voi huonosti, kirjoituksestasi sain sen kuvan, että myös ihmisillä on henkistä pahoinvointia ja kun eläimen omistaja voi huonosti, se kostautuu myös eläimen hoitoon
 
Niin mä vähän mietinkin, ettei taida täyttää ihan lakikriteereitä. :/ Ehkä yritän vielä itse puhua vanhemmille.

Ja mistäkö tiedän tän kaiken. No siitä kun seuraan tuon sukulaisperheeni elämää päivittäin tässä naapurissa ja siitä kun kyläilen perheeni kanssa heillä lähes päivittäin.

Koiraa ei pahoinpidellä. Suurin ongelma ulospääsy, viikonloppujen pitkät yksinolot ja turkinhoidon yms laiminlyönti.
 
Voisitko sinä tarjota heille koiranhoitoapua? Jos tarjoutuisit välillä ottamaan koiraa esim. viikonlopuksi hoitoon, voisit sitten lenkittää sitä tai esim. harjata sen kunnolla. Tai kun tiedät että heillä on viikonloppumenoja, niin tarjoudut ottamaan koiran hoitoon niin sen ei tarvitse olla yksin.

En tiedä kuinka paljon sinua koiranhoito nappaa, eihän sinun tietenkään missään nimessä ole pakko. Ajattelin vain että jos koiran olot sinua huolestuttaa ja haluaisit sitä jotenkin auttaa, niin tuo voisi olla paras konkreettinen tapa auttaa koiraa tuossa tilanteessa. Vaikuttaa tosiaan siltä että perheellä on ehkä muitakin ongelmia, joka sitten vain heijastuu siten ettei koirasta jakseta pitää huolta niinkuin pitäisi. Vaikka sille ei nyt varsinaisesti pahaa haluttaisikaan.
 
Niin mä vähän mietinkin, ettei taida täyttää ihan lakikriteereitä. :/ Ehkä yritän vielä itse puhua vanhemmille.

Ja mistäkö tiedän tän kaiken. No siitä kun seuraan tuon sukulaisperheeni elämää päivittäin tässä naapurissa ja siitä kun kyläilen perheeni kanssa heillä lähes päivittäin.

Koiraa ei pahoinpidellä. Suurin ongelma ulospääsy, viikonloppujen pitkät yksinolot ja turkinhoidon yms laiminlyönti.
 
Koira on ollut meillä paljon hoidossa. Tarjoudun aina hoitajaksi kun saan tietooni että ovat pitkiä aikoja pois kotoa. Ongelma on usein siinä etteivät kerro menoistaan. Tai lähtevät kauppaan ja "unohtuvat" kyläilemään jne. Koira on välillä toisessakin perheessä viikkoja ihan muuten vaan hoidossa ja pääsee siellä pitkille lenkeille, saa rapsutuksia jne. Eli ainakin välillä elinolot paremmin.

Olen yrittänyt harjata koiraa meillä kotona, mutta ei tule mitään. Pyydän luokse namien avulla ja tulee todella alistuneena jalkoihin. Annan nuuskia harjaa, rapsuttelen, juttelen, mutta heti kun yritän viedä harjaa kohti turkkia, tulee hampaita. Vaikka olen kuinka varma otteissani enkä pelkää koiraa, emme ikinä onnistu.

Meillä ollessaan koira seuraa mua kun hai laivaa. Lähtee mielellään lenkille ja innostuu namipiiloleikeistä. Tykkää rapsuttelusta ja kuuntelee kun juttelen sille. Pelkää kovia ääniä, pannan laittoa ja välttelee lapsia.

Mietin jo itse tarjoutua ottamaan koira, mutta omani kuoli vuosi sitten ja silloin päätin, että vasta kun omat lapseni ovat isoja. Olen joskus kysynyt luopuisivatko koirasta niin sanovat vaan että ota hoitoon.
 
[QUOTE="jenni";30733546]Jos koira vaikuttaa pelokkaalta kotonaan niin kyllä se olis jo syy ilmoitukseen ja ehkä jopa sen koiran huostaanottoon.[/QUOTE]

homma menee ikävä kyllä eläinsuojeluilmoituksen jälkeen niin, että tilanteen tulee tarkistamaan eläinsuojeluviranomainen joka tarkistaa eläimen kunnon: onko sitä selvästi pahoinpidelty, pidetty nälässä tai jätetty vakavia vammoja hoitamatta. Takkuisehko turkki, pitkähköt kynnet tai arka käytös eivät ole syitä eläimen viemiseen. Myös olot tarkistetaan, onko eläimellä vettä, ruokaa ja siisti ympäristö. Jos eläinsuojeluviranomainen ei käynnillään todista erittäin huonoa kuntoa, kaltoinkohtelua tai ylettömän likaisia oloja, ei mitään voi asialle tehdä.
 
Usein kun olemme heillä kylässä, me mieheni kanssa huollamme koiraa myös. Ensimmäisenä kysyn aina onko koira käytetty ulkona tai jos alkaa tappelu koiran pyytäessä päästä ulos, mieheni lähtee hieman provosoiden koiraa viemään. Silti perhe ei ymmärrä ongelmaa. Jatkavat tilanteen jälkeen sohvalla makaamista ja ovat hyvillään kun heidän ei tarvinnut.

Monesti kuivaan koiran tassuja jos joku nakkaa koiran tuulikaappiin ulkoa, koska kukaan sisälläolija ei tee elettäkään asian eteen.

Aargh että alkaa taas nyppiä kun mietin tätä.
 
Yritän vielä jutella perheelle. Ovat joka asiassa vähän sillä linjalla että heidän asiat ei muille kuulu ja turha antaa neuvoja, eivät kuuntele tai yleensäkään edes halua ymmärtää. Koitan vielä tuota myymisjuttua.

Koira otettiin kun lapset halus. Jep, se perus, oli kivaa kunnes kasvoi isoksi. Vanhemmat nalkuttaa lapsille, lapsia ei kiinnosta ja vanhemmat vetoavat että se on lapsille otettu. Jos uhkailevat koiran myymisellä, tulee lapsille itku tai raivari ja sama meno jatkuu kun ennenkin.
 

Yhteistyössä