T
talsittu
Vieras
Minulla on paljon kavereita. On myös hyviä ystäviä, sekä sitten näitä vähemmän läheisiä tuttuja lasten kautta ja naapurustossa. Olen itse luonteeltani hyvin sosiaalinen, mutta välillä tuntuu siltä, että jään kuitenkin hieman ulos muiden jutuista. Kategorisoin itseni yhteydenpitäjiin, sillä jos en itse pitäisi mitään yhteyttä joihinkin vanhoihin ystäviini, niin en tiedä menisikö heidän yhteydenottoonsa aikaa puolivuotta vai viisi vuotta. Kuitenkin kun nähdään ja puhutaan, niin asia ei vaivaa minua juurikaan.
Olen yrittänyt tutustua uusiinkin ihmisiin, muuton ja lastensaannin myötä, mutta lipsahdan aina yhteydenpitäjäksi ja minulle ihmiset eivät juuri soittele.
Ärsyttävin juttu taitaa kuitenkin olla se, että jopa hyvät ystäväni tekevät sitä, että peruvat jo sovittuja juttuja, koska tilalle onkin tullut jotain muuta "spesiaalimpaa" tai ihan arkipäiväistä menoa. Minulle vain ilmoitetaan, että suunnitelmat onkin nyt peruttu, koska jotain muuta ilmaantui.
Mietinkin, että pitäisiköhän mun alkaa vähän miettimään tuota ainaista joustamista ja ei se mitään haittaa -ajattelua? Lopetanko vaan itse ystävyyssuhteiden ylläpitämisen, kun kerran ei toisia kiinnosta sitten lainkaan?
Miten sitten löytäisin itselleni sellaisia ystäviä, joiden kanssa olisin tasavertainen?
Olen yrittänyt tutustua uusiinkin ihmisiin, muuton ja lastensaannin myötä, mutta lipsahdan aina yhteydenpitäjäksi ja minulle ihmiset eivät juuri soittele.
Ärsyttävin juttu taitaa kuitenkin olla se, että jopa hyvät ystäväni tekevät sitä, että peruvat jo sovittuja juttuja, koska tilalle onkin tullut jotain muuta "spesiaalimpaa" tai ihan arkipäiväistä menoa. Minulle vain ilmoitetaan, että suunnitelmat onkin nyt peruttu, koska jotain muuta ilmaantui.
Mietinkin, että pitäisiköhän mun alkaa vähän miettimään tuota ainaista joustamista ja ei se mitään haittaa -ajattelua? Lopetanko vaan itse ystävyyssuhteiden ylläpitämisen, kun kerran ei toisia kiinnosta sitten lainkaan?
Miten sitten löytäisin itselleni sellaisia ystäviä, joiden kanssa olisin tasavertainen?