Huppari hävisi ja samanlainen ilmestyi luokkakaverille

[Hupparittoman äiti]

Okei, tilanne lyhykäisesti.

Poika kävi treeneissä viime viikolla jotka järjestettiin koulun tiloissa illalla, mutta ei koulun toimesta. Meni treeneihin huppari päällä, tuli kotiin ilman hupparia. Kertoi ettei treenien jälkeen enää löytänyt pukutilasta hupparia ja oli etsinyt sitä ohjaajankin kanssa.

Pari päivää hupparin katoamisen jälkeen kysyin pojalta onko nähnyt kellään koulussa samanlaista hupparia. Luokkakaverilla kuulemma on. Poikani oli kysynyt mistä tämän kaveri on saanut ja kuulemma äiti oli ostanut. Poikani ei ole nähnyt samanlaista hupparia luokkakaverilla kertaakaan ennen omansa häviämistä.
Huppari on melko harvinainen ja nyt jälkikäteen sain tietää, että aika arvokas merkkihuppari.

Laitoin opettajalle asiasta viestiä, mutta ei tässä varmaan koulu voi paljoa auttaa.

Nyt siis harmittaa, enkä oikein tiedä mitä seuraavaksi tehdä vai tehdäkkö mitään. En haluaisi ketään syytellä varkaaksi turhaan.

Saimme hupparin lahjoituksena, joten rahallista menetystä ei meille tapahtunut. Huppari oli kuitenkin hyvä ja poikakin siitä tykkäsi kovasti.

Kysymyksessä siis tokaluokkalaiset pojat.

Ehdotuksia...?

 

[Data]

Otat yhteyttä luokkatoverin äitiin.

 

["vieras"]

aika varma saat olla jos kysessä on tosiaan teidän huppari ettet saa kunnianloukkaus syttettä

 

["vieras"]

Mä juttelisin sen luokkakaverin kanssa ihan ekaksi. Sanoisin, että en tietenkään ole ihan ekaksi syyttämässä mutta ihmetyttää vaan kun on niin outo yhteensattuma.
Mutta hyvä jos et ole ottanut sitä hupparia, mekin oltiin saatu se lahjaksi enkä yhtään tiedä mistä niitä saa. Nyt voinkin soittaa sun äidille ja kysyä mistä kaupasta se on ostettu ja mekin voidaan ostaa sieltä uusi.
Luulisi, että jos lapsi valehtelee niin viimeistään tossa vaiheessa pelästyisi ja tunnustaisi.

 

["vieras"]

Soita kaverin äidille, ja kysy että onkohan pojilla vaihtuneet hupparit koulussa, ja teidän poika jäi kokonaan ilman. Että tarkistaa onko heidän pojalla teidän pojan huppari. Ja tottakai niissä nimi lukee, eikös vaan?!?!?!?

 

[Hupparittoman äiti]

Otat yhteyttä luokkatoverin äitiin.

Eipä ole yhteystietoja, eikä koulukaan niitä voi antaa. Pojankaan numeroa ei ole.

Lisäksi mietin vähän miten asian esittäisin.."moi. Hei teidän pojalla on samanlainen huppari kun meidän pojalta katosi viime viikolla. Onko kyseessä meidän huppari?"

Jotenkin en usko, että myöntäisivät jos näin olisi joten puhelusta ei paljon hyötyä olisi...

 

[arvaa vaan]

[QUOTE="vieras";29077025] Ja tottakai niissä nimi lukee, eikös vaan?!?!?!?[/QUOTE]

Nämä mitään päiväkoti ikäisiä ole joilla nimet lukee vaatteissa.

 

[Hupparittoman äiti]

[QUOTE="vieras";29077025]Soita kaverin äidille, ja kysy että onkohan pojilla vaihtuneet hupparit koulussa, ja teidän poika jäi kokonaan ilman. Että tarkistaa onko heidän pojalla teidän pojan huppari. Ja tottakai niissä nimi lukee, eikös vaan?!?!?!?[/QUOTE]

No joo. Tääkin on ihan omaa mokaa, mutta en ollut ehtinyt nimikoida hupparia..

 

[chef]

Nämä mitään päiväkoti ikäisiä ole joilla nimet lukee vaatteissa.

Mä olen nimikoinut meidän 5-luokkalaisenkin vaatteita. Ja aion nimikoida jatkossakin.

 

[Hupparittoman äiti]

Ja lisäyksenä vielä, että siis tämä luokkakaveri oli samoissa treeneissä. Poikani kertoi, että kaverin äiti oli treenien aluksi paikalla, mutta oli lähtenyt pois ennen niiden päättymistä..

Jotenkin vaan uskoisin tuon ikäisen pojan äidin huomaavan jos pojalleen ilmestyy yhtäkiä uusi huppari ja vielä hieman erikoisen näköinenkin.. Itse alkaisin ainakin selvittelemään alkuperää..

 

[vinkki]

Kalliiseen tai mieluisaan vaatteeseen voi piiloon ommella vaikka jonkun kuvion, ottaa vaikka kuvankin, tällä voi sitten todistaa sen omakseen. Käytän tätä itsellä kun raflojen portsarit tiputtavan takkeja eikä sitä voi muuten todistaa omakseen.

 

["vieras"]

Noin sitä kätevästi pöllitään kaverilta merkkihuppari kun keljuttaa kun ei itsellä ole samanlaista. Käy kätevästi, eikä koskaan tunnusteta mitään.

 

[Hupparittoman äiti]

Niin ja nimikoinnista vielä, että senhän saa helposti leikattua pois jos on vaikka pesuohjeeseen kirjoittanut.

 

[Hupparittoman äiti]

Kalliiseen tai mieluisaan vaatteeseen voi piiloon ommella vaikka jonkun kuvion, ottaa vaikka kuvankin, tällä voi sitten todistaa sen omakseen. Käytän tätä itsellä kun raflojen portsarit tiputtavan takkeja eikä sitä voi muuten todistaa omakseen.

Tää on kyllä hyvä vinkki. Kiitos.

 

["vieras"]

Nämä mitään päiväkoti ikäisiä ole joilla nimet lukee vaatteissa.

Vaikka eivät olekkaan enää mitään päiväkoti ikäisiä,niin suosittelen vaatteiden nimikoimista edelleen...

Itse oon tämän nyt saanut oppia,ihan sieltä kantapään kautta.
Poikani on kolmannella luokalla ja edelleen vaan vaatteita katoaa,tosin meidän tapauksessa kyse on ihan pojan omasta huolimattomuudesta,mutta uskon jos niissä ois nimi ollut,oltais ehkä jopa jotain kadonneista vaatteista saatu takaisin.
Pojalla katosi koulussa jopa sisätossut (koululta sanottiin että pitää olla sisätossut)
Uusia en kuitenkaan hommaa,kosaka ärsyttää että edellisetkin vaan katosi mystisesti koko koulusta,niissä tosin oli nimi!

 

[chef]

Niin ja nimikoinnista vielä, että senhän saa helposti leikattua pois jos on vaikka pesuohjeeseen kirjoittanut.

Mutta sen voi kyllä kirjoittaa muuallekin, kuin sinne pesulappuun, jos tuota varastamisaspektia pelkää.

 

["hulda"]

Minulle kävi itselleni samanlainen tapahtuma koulu aikoina,silloin kyseessä oli vain arvokkaat verkkarit.Ikinä en takaisin saanut ja nyt aikuisena olen vedenkestävällä tussilla laittanut jonkun merkin huomaamattomaan kohtaan lasteni kaliimpiin vaatteisiin(en siis pesulappuun vaan saumaan jne),näin ei kukaan voi väitää vastaan jos sattuu meidän merkillä varustettu vaate olemaan päällä.

 

[Hupparittoman äiti]

Mutta sen voi kyllä kirjoittaa muuallekin, kuin sinne pesulappuun, jos tuota varastamisaspektia pelkää.

Aivan, mutta ei ehkä tässä mustassa hupparissa olisi onnistunut..

 

["vieras"]

No on kyllä omituinen äitikin, jos ei yhtään ihmettele jos lapselle imestyy tosta vaan uusi vaate. Kyllä minä ainakin kyselisin ja tiukkaisin hyvin tarkkaan, mistä sellainen on tullut.
Voihan tietysti olla, että lapsi on valehdellut. Sanonut että löysi sen jostakin ojan pohjalta, mutta kyllä silloinkin pitäisi kysellä mistä ja miten, ja ei kai se voisi olla puhdaskaan.

 

[niiin]

Ja lisäyksenä vielä, että siis tämä luokkakaveri oli samoissa treeneissä. Poikani kertoi, että kaverin äiti oli treenien aluksi paikalla, mutta oli lähtenyt pois ennen niiden päättymistä..

Jotenkin vaan uskoisin tuon ikäisen pojan äidin huomaavan jos pojalleen ilmestyy yhtäkiä uusi huppari ja vielä hieman erikoisen näköinenkin.. Itse alkaisin ainakin selvittelemään alkuperää..

Se äiti lähti sieltä treeneistä juuri siksi että pölli hupparin. Turha sille on mitään sanoa koska kiistää kaiken.

 

["Näinpä"]

Mä kysyisin ensin pojan kaverilta mistä on hupparin saanut ja jos sanoo että äiti osti niin soittaisin äidille että mistä on hupparin ostanut kun teidän pojan samanlainen huppari hävisi ja olette saaneet sen lahjoituksena eli et tiedä mistä se on. Jos äiti sanoo ettei ole ostanut sellaista voit kysellä onko mahdollista että heidän poika olisi vahingossa ottanut sun pojan hupparin. Älä missään nimessä syyttele vaan kysele. Jos poika on oikeasti vienyt sun pojan hupparin älä siltikään syyttele vaan sano että oho, vahinkoja sattuu.

 

["vieras"]

Ihan hyvin voi sanoa että ku me ollaan tehty just samanlainen merkintä tähän vaatteeseen, voi hitsi mikä sattuma.

 

[chef]

Aivan, mutta ei ehkä tässä mustassa hupparissa olisi onnistunut..

Miksi ei?

Kai niitä muitakin nimikoimistapoja on, kuin mustalla tussilla merkkaaminen?

Silitettävät nimilaput esim. on oikein oiva keksintö.

 

[hattu]

Valitettavasti moni äiti varastaa lapselleen vaatteita näistä harrasteista
Itse olin seuraamassa oman lapseni kenraaliharkkoja tuossa jokunen vuosi ja pikkuveljensä oli minulla mukana sylissä.
Meillä tuli niin kiire lähtö kotoa että en oikeasti huomannut että en ollut tajunnut leikata sitä hintalappua siitä mokomasta uudesta hatusta irti,
no ajattelin että olkoot ettei vaan kangas repeydy kun kerran jo istuimmekin siellä katsomossa.

Otin lapselta hatun hetkeksi pois jotta ei liian kuuma tule
ja kas kohta sitä hattua ei enään ollut missään
Mieheni tuli meidät sitten autolla hakemaan (kun tietenkin soitin, mihin me ilman hattua talvella)
ja sanoin kovaan ääneenkin vielä etsiväni lapseni hattua sillä ulkona oli pakkasta.
Ja ei löytynyt ei,
eräs rouva joka istui aijemmin vieressäni siirtyi yhden penkin kauemmas kun häneltäkin kyselin onko nähnyt semmoista uutta toppahattuajossa laputkin vielä kiinne jne. ei ollut muka nähnyt,
ja nosti laukkunsa sitten toiselle penkille.
No aikani pyörin ja hattua ei missään
Olin lähdössä ja sanoin miehellenikin että käyn vielä vaipan lapselle vaihtamassa tuolla vessassa josko hän koettaisi etsiä sen hatun jostain.
Kävikin niin että tämä toinen äiti sitten meni avustamaan omaa lastaan sinne kenraaleihin (puvustaminen)
Ja kas mieheni huomaa että kyseisen rouvan käsilaukku (semmoinen iso säkki mallinen)
oli apposen ammollaan ja mikäs se siellä kuin meidän pojan hattu
laput ja kaikki ja
ihan saman hintainen ja ihan samalla lailla oli ne hatun nyörit märkinä kuin lapseni oli niitä lutkutellut.
Isäntä otti hatun ja ei tosiaan viitsinyt isompaa haloota nostaa mutta vieläkin muistan tuon naisen/varkaan ja todellakin jos samassa paikassa ollaan niin olen oppinut että älä missään nimessä päästä edes hatustasi irti ettei tuo varas sitä ota.

Toki oikeaoppisestihan tässä kohdin kun isäntä näki hatun tuon rouvan laukussa olisi vain kuulunut soittaa poliisit.
Mutta onni onnettomuudessa kukaan ei sitten ainakaan tunnustanut nähneensä kun mieheni sen hatun tuon naisen laukusta kiskoi pois.
Oli hän jollekin vielä ääneen manannut että ei helkkari, miten minun poikani hattu voi olla toisen ihmisen käsilaukussa.

 

[vinkkaaja]

[QUOTE="vieras";29077137]Ihan hyvin voi sanoa että ku me ollaan tehty just samanlainen merkintä tähän vaatteeseen, voi hitsi mikä sattuma.[/QUOTE]

Kun sille ei tietenkään kerrota ensin mikä se on ja missä, vaan kysytään onko merkitty jotenkin, kun MEIDÄN ON. Ja sit vasta kerrotaan tai näytetään missä ja mikä.