Hyvä liikuntavinkki: eksy!

[.......]

Eilen illalla tuli lähdettyä suht tuntemattomalle pururadalle lenkkeilemään. Ennen lähtöä oli ajatuksena, että jos sitä edes 30 min. tai tunnin jaksaisi lenkkeillä.
Pururadalla on aivan surkeat opasteet, luulin käveleväni 5 km reittiä ja menin aina vain eteen päin kun missään ei sanottu, pitääkö jostain kääntyä vai ei. Tarpeeksi käveltyäni tulin siihen tulokseen, että kohta olen jossain aivan oudossa paikassa, jos en käänny takaisin samaa reittiä mitä tulinkin. Pimeäkin alkoi tulla. Tuossa harhaillessa menikin mukavasti kaksi tuntia ja kotona oltiin jo melkein huolissaan, että missä se kuppaa.

 

[Pettiina]

Tein myös kerran saman tempun ja tuli mukava 3 h lenkki...

 

["jooh"]

itsekin tehnyt saman tuossa läheisellä kuntoradalla ja vielä koiran kanssa! paniiikki siinä melkein tuli

 

[Huspati Huta]

Saman minäkin olen tehnyt, lumpsin sillä reissulla napaa myöten ja sain kimppuuni hirvikärpäsiä, olin lopussa jo vähemmän iloinen. Myöhemmin sitten nauratti, kun katsoin kartasta kuinka lähellä oikeaa reittiä olin koko ajan.

 

[meak]

Mun mies on kans kokeillu monastikkin... Parin kerran jälkeen se oppi ottaan puhelimen mukaan ja ilmottamaan mulle jos kestää aiottua pidempään.

Mulle toi ei sovi, kun mä lenkkeilen lasten harrastusten aikana, eli mun täytyy olla tiettyyn aikaan takaisin.

 

[^vierailija^]

Mie tein joskus koiran kanssa extremelenkin, talvella. Lähdin seuraamaan moottorikelkan jälkiä ja lopulta (en oikein osaa selittää miten ) kadotin ne. Alko pimenemään ja oli aika ahistavaa kunnes lopulta löysin lyhtypylväitten valon avulla pois metsästä. Venähti tunnin lenkki nelituntiseksi...

 

["vieras"]

mäkin olen harrastanut tuota koiran kanssa "eksymistä". Olen vaan antanut koiran kuljettaa minne ja mitä reittiä haluaa. On oikein joskus huvittanut kuinka suuntavaistonsa voi kadottaa kun vaan kuljeskelee eikä suunnittele reittejään.

Olin juuri muuttanut Myyrmäkeen ja lähdin koiran kanssa kävelemään. Olin aikani tarponut ja ihmettelin missä olen. Kuljin ison tien alta ja kuvittelin olevani jossain kohtaa Kehä III tien alla.

Mutta kas, olinkin kulkenut kiertoreittejä Kaivokselaan ja tie olikin Hämeenlinnantie kun vihdoin tunnistin paikan. Olin siis noin 3 km päähän kodista päätynyt ja aikaa oli mennyt jo 2 h. Eikä me sentään edes hidasteltu. Suosittelen