hyvin pelokas äiti ja kadonnut nuori

["kolmen äiti"]

En toivo kokemaani kenellekään, tuntuu että menetän itseni kohta kokonaan.
13 vuotias poikani on ollut todella hukassa jo vuoden, koulu meni aivan penkin alle kaikista hakemistamme tukitoimista huolimatta, kaveriporukka oli vaihtunut tosi huolestuttavaan ja toi mukanaan lieveilmiöitä, joita vastaan olemme koettaneet taistella rajoilla ja rakkaudella.
Kesä vei pojan kokonaan, on ollut mm 3 kertaa yötä luvatta poissa 1-2 pv kerrallaan, ei vastaa puhelimeen, välillä johonkin viestiin. Kaverit pyörittivät poikaa kuin pässiä narussa.
Torstaina pojan olisi pitänyt mennä lastenkotiin rauhoittumaan joksikin aikaa mutta poika karkasi ennen menoa ja on ollut siitä lähtien kadoksissa. Ei ole lähikaveriensa kanssa, kukaan ei tunnu tietävän mitään emmekä saa mistään apua. Poliisi ei kuulemma jouda etsiä, ottaa kiinni jos jossain yhteydessä vastaan tulee.
Olen kauhuissani, peloissani ja kuolla huolesta. Pojan puhelin on kiinni, välillä hetken auki mutta ei vastaa viesteihin eikä anna mitään elonmerkkejä itsestään. Itse olemme kiertäneet ympäri kaupunkia (kuopio) ja viestitelleet tutuille sanaa levittääksemme mutta mikään ei tuota tulosta.
Mitä voin enää tehdä?! Samaan aikaan koetamme huolehtia toisista lapsista ja suoda heille turvallisen tunteen. Jos olisi rahaa, palkkasin jonkun etsimään poikaani mutta kun ei ole
Osaako joku neuvoa jotenkin?

 

["Vieras"]

Käykö facebookissa tai vastaavassa? Sitähän kannattaa myös kytätä.

Toivottavasti löytyy pian!

 

["kolmen äiti"]

Ei ole kirjoitellut sinne mitään, ainakaan seinälleen. Välttelee kiinni jäämistä. Yksityisviesteissä voi olla jotain mutta niitähän emme näe.

 

["vieras"]

Laita sinne facebookiin katoamisilmoitus.

 

["bbbbb"]

Voimia kovasti!

Itselläni oli vastaava tilanne pari vuotta sitten, tosin lapseni oli vanhempi kuin sinun lapsesi. Se oli rankkaa aikaa, mutta päättyi onneksi hyvin ja nuori on nykyään todella fiksu ja rauhallinen. Meillä auttoin se, että nuori lähetettiin kesälomaksi kokonaan pois kaveriporukkansa ulottuvilta. Ei kaveriporukkaa, ei mitään rientoja minnekään, aikuisen seuraa ja pitkiä keskusteluita, niillä tilanne laukesi muutamassa kuukaudessa.

Toivon, ettei mun tarvitse kokea samaa enää milloinkaan, kolme nuorempaa on vasta tulossa murrosikään..

Toivon teille nopeaa asioiden selkiintymistä ja runsaasti voimia!

 

["vieras"]

Oletko itse facebookissa? Tehokkaasti ja ympäri Suomea siellä saa kuvalliset katoamisilmoitukset leviämään, kun ihmiset niitä jakaa. Onhan sen avulla löytynyt kadonneita teinejä, kameralle omistaja ja nyt viimeksi sormuksensa 30 vuotta sitten järveen hukannut

 

["kolmen äiti"]

Kiitos viesteistänne. Ajattelinkin laittaa facebookkiin vielä tämän päivän nimissä ilmoituksen, samoin ilmoitan lisää kauppoihin jne joissa henkilökunta voisi nähdä pojan. Olen todella huolissani, koska tuossa porukassa liikkuu päihteet ja ainakin kannabis.
Koetin puhua pojalle jo aiemmin sijaisperhettä tms kesän ajaksi jotta pääsisi seurasta pois mutta niin vaan annettiin tilanteen mennä ensin näin pahaksi. Tämä vanhempien kokema huoli on murskaava, valvottu yöt tekevät olosta vielä pahemmin kestettävän.

 

["Hei"]

Poika on vasta 13-vuotias ja elämä on noin pois raiteiltaan. Ole kiltti ja tee pojastasi lastensuojeluilmoitus ihan heti. Pyydä ja vaadi, että poika sijoitetaan jonnekin kauas nykyisestä kaveriporukastaan, koska se voi olla ainoa keino katkaista kierre, jonka päässä on pahimmillaan ihan koko elämän menetys rikolliselle tielle. Rohkeutta ja uskoa tulevaan.

 

["Vieras"]

Pojalle parasta on sijoittaa heti kun kiinni saadaan toiselle puolelle suomea lastenkotiin.
Täällä meillä päin on todella hyviä koteja.
Satsaavat todella näihin lapsiin.

 

[Ldgldngl]

Kysy jos spr:n vapaaehtoiset voisivat auttaa etsinnöissä?

 

["kolmen äiti"]

Jos luette viestini, huomaatte että nuoren piti juuri lähteä lastenkotiin jotta pääsee eroon kavereistaan. Hän siis karkasi kun tiesi asiasta. Apua olemme hakeneet aktiivisesti jo kuukausia, mutta sen saanti on ollut todella hiasta ja jotain piti sattua kunnolla ennen kuin sijoituspaikka saatiin.
En toivo tätä edes pahimalle vihamiehelle.

 

["Susanna"]

Ihan kauhea tilanne, todella paljon voimia. Tosi hyvä, että laitat ilmoituksen kuvan kanssa Facebookkiin, koska jos poika on vaikka toisella paikkakunnalla, hänet nähneet voivat ilmoittaa sinulle. Saatko selville pojan kavereiden vanhempien numeroita, koska vaikuttaa siltä, että kaverit eivät halua ilmoittaa olinpaikkaa. Voisi olla, että heidän vanhempansa saisi jotain järkeä heidän päähänsä. Tämä ei tietenkään ole varma, jos lapset ovat kaikki kapinavaiheessa, niinkuin vaikuttaa. Uskon, että FB:n avulla saat parhaan mahdollisimman tuloksen ja voitte toteuttaa alkuperäisen suunitelman. Olet todella hienosti lähtenyt hakemaan apua varhaisessa vaiheessa ja epäitsekkäästi lastasi ajattellen ottanut yhteyttä lastensuojeluun. Tosi moni ei tätä ymmärrä tai edes välitä. Ja se on ensisijaisen tärkeää,Uskon siksi, että varmasti asiat paranee. Muista kertoa useaan otteeseen pojalle, että sijoitus on hänen parhaakseen, ettei hän ole paha ja siksi haluat luopua hänestä, vaan että tämä on ainoa keino, jottei hänen elämsä menisi pilalle. Luulisi, että lapsi ymmärtää sen, mutta itse en ainakaan nuorena ymmärtänyt, kun mistään ei puhuttu. Minun äitini ei välittänyt yhtään missä olin ja jouduin vain lintsaamisen takia nuorisokotiin, sinun pojallasi on onneksi kaltaisesi rakastava ja huolehtiva äiti, hän pääsee varmasti amattiauttajien ja sinun avullasi tästä yli. Voimia.

 

["Kifa"]

Kannattaa tosiaan yrittää tavoittaa kaverien vanhempia ja yrittää yhdessä heidän kanssaan saada lapsilta tietoja urkittua. Tuon ikäiset eivät useinkaan tajua miten vakavasta asiasta on kyse, vaan saattavat pitää koko karkaamista hupijuttuna tai sitten vain ovat enemmän huolissaan siitä että saavat itse nuhteita kuin siitä mitä kaverille on saattanut sattua. Koska eiväthän tuonikäiset ikinä usko että heille tai heidän kaverilleen mitään pahaa voi käydä.

 

[tsemppiä]

Meillä oli tismalleen sama tilanne veljeni kanssa muinoin.

Vanhempani päättivät hakea sijoitusta perhekotiin toiselle puolelle Suomea rauhoittumaan kavereista. Mutta poika ottikin jalat alleen kun tultiin kotoota hakemaan. Siinä odoteltiin koska palautuu kotiin.

Vanhempani sopivatkin sosiaalihuollon kanssa että ilmoittavat koska poika on kotona ja tulevat poliisien kanssa extemporee kylään. Siinä vielä poika yritti päästä karkuun,mutta olikin reippaita poliisimiehiä ja kuntoa enemmän kuin pojalla ja kiinni saivat. Poliisisaattueella meni perhekotiin.

Ja tepsi. Nämä kyseenalaiset kaverit jäivät ja nykyään veljeni on kohta 30 v. reipas perheellinen mies.

Muuta en osaa sano akuin kertoa hyvin päättynyt tarina. Toivon että poikais löytyy ja saatte hänelle apua!