Ihan sekaisin suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mitä tämä mies haluaa?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mitä tämä mies haluaa?

Vieras
Tapasin viime joulukuussa miehen, jota olen tapaillut siitä asti. Ensikohtaaminen tapahtui ihan livenä baarissa, kumpikaan ei ollut humalassa, ja juttu lähti liikkeelle siitä, että mies kuuli minun keskustelevan ystävieni kanssa aiheesta joka häntä kiinnosti.

Tapasimme aluksi 1-2 krt/viikossa. Olemme tehneet ihan perinteisiä asioita, kuten käyneet kahvilla, leffassa, keikalla jne. Mies on minua n. 10 v. vanhempi. Olen itse 20 ja risat.

Seksi tuli mukaan kuvioihin kun olimme tapailleet parisen kuukautta. Eräänä päivänä hän kertoi minulle pohtineensa puuttuuko meiltä kuitenkin se jokin, koska emme ole lähentyneet fyysisesti. Itse olin ajatellut samaa asiaa, ja vähän ihmetellytkin sitä, mutta ollut kuitenkin iloinen siitä, että asiat olivat edenneet rauhallisesti. Kerroin tämän hänelle. Tuon keskustelun jälkeen asia muuttui.

Nyt olen jotenkin hukassa kaiken kanssa. Tapaamme miehen kanssa 2-3 krt viikossa ja hyvin usein mies ehdottaa tapaamista. Jos hän peruu sovitun tapaamisen, on yleisempää että se on sovittu minun aloitteestani kuin hänen. Saattaa kulua päiviä etten kuule hänestä mitään. Jos olemme molemmat Facebookissa, hän ei aloita keskustelua kuin harvoin. Jos laitan yksityisviestiä, hän vastaa hyvin lyhyesti, eikä jatka viestittelyä. Aina hän ei vastaa lainkaan, jos en viestissäni kysy mitään. Jos laitan hänelle tekstiviestin, saattaa olla että hän vastaa siihen vasta seuraavana päivänä. Hän itse tekstailee minulle erittäin harvoin, oikeastaan vain silloin jos olemme sopineet tapaamisesta ja tulee jotain siihen liittyvää. Hän ei kysele kuulumisia tai juttele muuten vaan.

Kun tapaamme, hän ehdottaa usein että tulisin käymään. Hän käy minun luonani oikeastaan vain silloin jos olemme olleet istumassa iltaa minun puolellani kaupunkia. Mutta asiaan vaikuttanee sekin, että asun kimppakämpässä. Käymme melko harvoin esim. kahdestaan viinilasillisella, ja elokuviinkin menemme aina minun ehdotuksestani. Useimmiten olemme hänen luonaan, tai hän pyytää minut johonkin baariin jossa on jo hänen kavereitaan. Hän on kyllä pari kertaa lähtenyt ulos minun ja kavereideni kanssa sitä pyydettyäni. Ystäviensä seurassa hän käyttäytyy kuin olisin jotain tyttöystävän ja ystävättären välimuotoa, siis saattaa laittaa kätensä selälleni, suudella minua poskelle jne. Mutta ei puhu "meistä", siis puheissaan ei anna sellaista kuvaa että olisimme pari.

Olen yöpynyt hänen luonaan useita kertoja, ja olemme harrastaneet seksiä lähes jokaisella tapaamiskerralla kun olen ollut hänen luonaan. Hän pyytää minut luokseen, ja ei oikeastaan yritä keksiä muuta tekemistä. Joskus saatamme katsoa jonkin elokuvan.

Hämmennys asioiden tilasta kasvoi liian suureksi, ja kysyin häneltä mitä hän oikein jutultamme haluaa. Kerroin että mielestäni on hyvä keskustella tässä vaiheessa siitä millä mielellä kumpikin jutussa on (ajattelin näin siksikin, koska mitään luonnollisten tapahtumien myötä syntynyttä vaikutelmaa minulla ei ollut).

Hän suhtautui keskusteluyritykseeni niin kuin olisin huonolla tuulella ja haluaisin tehdä asioista monimutkaisia. Jotenkin neuroottisena ja turhanakin ihmissuhdeasioiden vatvomisena hän taisi sitä pitää. Kerroin olleeni nuorempana jutussa joka kesti puoli vuotta ja jota luulin seurusteluksi, mutta joka päättyi miehen ilmoittaessa ettei halua seurustelusuhdetta. Miehen mielestä se seurustelunkaltainen yhdessäolo mitä teimme ei ollut seurustelua. Kerroin että en haluaisi samanlaista tilannetta, ja että minusta olisi tärkeää tiedostaa millä mielellä olemme. Miehestä ei saanut juuri minkäänlaisia vastauksia. Hän sanoi, että haluaa jatkaa tapaamistani, ja että antaa ajan näyttää.

Tämänkin jälkeen olen tavannut miestä, ja hän on tuntunut aina haluavan seksiä. Hän ei kuitenkaan pakota minua mihinkään. Kun lähden hänen luotaan, hän ei aina tule minua ovelle saattamaan, vaan saattaa vain huikata heipat paikaltaan. Hän myös istahtaa tietokoneensa ääreen ja saattaa olla pitkiäkin aikoja netissä vaikka minä olen läsnä.

Minua on ihmetyttänyt se, että en ole viettänyt hänen kanssaan sellaista parisuhdeaikaa juuri lainkaan, mitä olen aiemmassa seurustelusuhteessani viettänyt tai mitä ystäväni viettävät poikaystäviensä kanssa. Emme ole laittaneet ruokaa, käyneet hänen aloitteestaan tapahtumissa (hän kyllä lähtee jos pyydän), harrastaneet (meillä on yhteisiä harrastuksia), olleet yhdessä "tekemättä mitään" tai keskustelleet syvällisesti. Tiedän esim. hänen perheestään ja seurustelumenneisyydestään pintapuolisesti (montako sisarusta jne), mutta loppujen lopuksi hyvin vähän. Olen kuitenkin tavannut useita hänen ystäviään ja monia monta kertaa. Mies viittasi viimeisimmästä seurustelusuhteesta kysyessäni, että oli "ollut yhden kanssa joitakin kuukausia sitten" viime vuonna.

Mies on minua kohtaan kuitenkin hyvin lempeä ja hellä, on avoimesti sanonut pitävänsä minusta ja kertoi lopettaneensa muiden tapailun. Hän myös kertoi olevansa hyvin onnellinen minua tapailtuaan, nauttivansa seksistä kanssani jne.

Olen hämilläni ja sekaisin tämän ihmissuhteen kanssa. Luulin, että aloittamalla keskustelun saisin selvyyttä, mutta niin ei tapahtunut. Kaikki aiemmat seurustelusuhteeni ovat muuttuneet seurustelusuhteiksi nopeammin kuin tämä. Mutta onko se ollut poikkeuksellista?
Haluaisin kuulla näkökulmia asiaan, ja vinkkejä miten voisin toimia. En halua seksisuhdetta. Edellinen, pitkä seurustelusuhteeni päättyi hyvin onnettomasti, enkä kaipaisi ensimmäiseksi sen jälkeiseksi suhteekseni jotain sellaista missä revin itseni täysin rikki.
Pelkään, että mies käyttää minua hyväkseen, vaikka hän ei mihinkään pakotakaan.
Miten saisin asioihin selkeyden?
 
Ei mies käytä sinua hyväkseen, vaikka haluaakin seksiä. Se on hänen tarpeensa siinä missä sinulla on ehkä erilaisia tarpeita, eikä siinä ole mitään väärää. Ilmeisesti mies jonkin verran nauttii muutenkin seurastasi, mutta ei kuulemani perusteella ole halukas tiiviiseen seurusteluun. Sinä ilmeisesti haluaisit tiiviimpää seurustelua. Sinun kannattaisi miehen tenttaamisen sijaan sanoa suoraan mitä sinä haluat. Jos olet hänelle ilmoittanut mitä kaipaat ja et saa sitä häneltä, sinun täytyy etsiä joku toinen.
 
Kertomasi perusteella olette friends with benefits. Mies todennäköisesti pitää sinusta, mutta pitää vielä enemmän seksistä kanssasi. Parisuhteessa ette kuitenkaan ole ja ehkäpä odotuksenne suhteesta poikkeavat muutenkin.

Sinun kannattaisi kokeilla passiivisuutta. Miehen pitäisi joutua näkemään hiukan vaivaa eteesi. Voit olla ystävällinen, mutta etäinen. Älä ehdota itse tapaamisia vaan anna aloitteiden tulla mieheltä. Voihan nimittäin olla, ettei mies itsekään tiedä haluavansa kanssasi suhdetta, jos olet aina saatavilla. Hän ei joudu "valloittamaan" sinua eikä ponnistelemaan saavuttaakseen huomiosi, koska teet kaiken hänelle niin helpoksi.

Ehkä miehen olisi myös hyvä ikävöidä sinua. Joskushan on niin, että menetettyään jonkun ihmisen elämästään tajuaa vasta tämän merkityksen.
 
Kiitos vastauksistanne.

Olen itsekin ajatellut olla nyt ottamatta aktiivisesti yhteyttä mieheen ja olla muutenkin "vaikeampi". Jos hän laittaa viestiä ja pyytää ulos, saatan lähteä, mutta en itse ehdota tapaamista. Jos hän haluaa että jään yöksi, en suostu joka kerta, vaan lähden lasillisen jälkeen kotiin. Juuri sitä olen pelännyt, että minusta tulee hänelle jonkinlainen palvelu; joku sellainen jonka voi kutsua kotiin aina kun haluaa ja tarvitsee.

En haluaisi friends with benefits-suhdetta, ja olen aina ajatellut, ettei minusta ole sellaiseen. On kuitenkin hämmentävää, ettei mies suostu keskustelemaan asioista kanssani, vaikka minusta minulla on oikeus saada tietää missä mennään. Sanoin hänelle, etten halua seksisuhdetta tai tapailla jotakuta kuukausikaupalla ilman että tiedän mitä olemme. Miehen puheista on saanut sellaisen käsityksen, että hänen edellinen juttunsa kaatui siihen, että "suhde ei koskaan muuttunut rakkaudeksi". En ajattele, että kaikkien suhteiden tulisi olla rakkautta ensisilmäyksellä, mutta tuntuu jotenkin hassulta. Itselläni kaikissa jutuissa on ollut alusta alkaen ihastumisen tunteet jotka ovat ajan kanssa kehittyneet rakastumisen tunteiksi. Nyt hän ei kerro onko meidän jutussamme mukana ihastumista, enkä tiedä oliko sitä siinä hänen aiemmassaankaan.

Tämä on kuitenkin jotenkin risova tilanne. Erittäin moni ystäväni on alkanut viimeisen puolen vuoden aikana seurustelemaan, ja se on lisännyt yksinäisyyttäni. Itsekin olen huomannut kaipaavani seurustelua, sillä edellisen jutun päättymisestä on jo 1.5 v. eikä minulla ole ollut edes yksiäkään treffejä ennen tätä miestä. On masentavaa seurata vierestä ystävien onnea uusista seurustelusuhteistaan, kun itse saa vain tällaisen sopan osakseen. :(
 
Jos alat passiiviseksi mies ajattelee, ettet ole hänestä kiinnostunut. En suosittele. Minusta on parempi olla rehellinen ja avoin sen suhteen mitä haluaa. Passiivisen leikkiminen on ihmissudepelejä, inhottavaa suoraan sanoen.
 
Te haluatte eri asioita. Mies pitää sinua ihan kivana ja seksi kanssasi on ok.
Sinä haluaisit seurustella, ehkä koko elämän.
Teidän suhteenne on nuori ja mies on jo hellittänyt. Hän on huomannut, että sinä pysyt tosi helposti saatavilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mitä tämä mies haluaa?;11435186:
Tiedän esim. hänen perheestään ja seurustelumenneisyydestään pintapuolisesti (montako sisarusta jne), mutta loppujen lopuksi hyvin vähän. Olen kuitenkin tavannut useita hänen ystäviään ja monia monta kertaa. Mies viittasi viimeisimmästä seurustelusuhteesta kysyessäni, että oli "ollut yhden kanssa joitakin kuukausia sitten" viime vuonna.


Mitäs ne exät sulle ylipäätänsä edes kuulukaan. Ehkä olet vain liian utelias ja mies vetäytyy.
 
Yksikään ihastunut/rakastunut mies ei pidä naista "liian helposti saatavilla olevana" jos nainen ei vaikeile riittävästi. Jos taas ei ole ihastunut niin voihan sitä nainen itselleen toiveikkaasti selitellä sen johtuvan siitä että on liian helposti saatavilla, ja koittaa leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa. Sellainen ei vaan auta mitään. Jos ei ihastusta ole niin tuollaista se on. Ihastunut tai rakastunut mies kyllä on yhteydessä, haluaa tutustua, haluaa viettää yhteistä aikaa sängyn ulkopuolella jne.

Ei tuossa tilanteessa ole mitään sen kummempaa tulkittavaa tai selitettävää. He's just not that into you.
 
Miksi naiset aina tekevät asioista liian monimutkaisia? Miksi ette voi vain nauttia toisistanne ja antaa ajan näyttää mitä jutusta seuraa?

Suhteet eivät synny siten että sovitaan mikä järjestelyn nimi ja status kulloinkin on, ihmissuhteet ovat paljon moninaisempia ja hienovaraisempia systeemejä.

Koetko ympäristöltäsi (naispuoliset ystäväsi tai sisaruksesi) paineita saattaa suhteenne "viralliseksi parisuhteeksi" ettet anna itsestäsi liian helpon naisen kuvaa? Miksi annat yhteiskunnan roolimallien ohjata elämäänne noin vahvasti? Se ei ole mitään hyväksikäyttöä että nautitte toisistanne.
 
Miksi naiset aina tekevät asioista liian monimutkaisia? Miksi ette voi vain nauttia toisistanne ja antaa ajan näyttää mitä jutusta seuraa?

Suhteet eivät synny siten että sovitaan mikä järjestelyn nimi ja status kulloinkin on, ihmissuhteet ovat paljon moninaisempia ja hienovaraisempia systeemejä.

Koetko ympäristöltäsi (naispuoliset ystäväsi tai sisaruksesi) paineita saattaa suhteenne "viralliseksi parisuhteeksi" ettet anna itsestäsi liian helpon naisen kuvaa? Miksi annat yhteiskunnan roolimallien ohjata elämäänne noin vahvasti? Se ei ole mitään hyväksikäyttöä että nautitte toisistanne.

Se on vaan niin, että jotkut haluu tietää jo alusta lähtien missä mennään.....ja toiset ei. Kukin tyylillään ja tulee löytää se itselle sopiva tapa.

Joku tykkää vaan nauttia niin kauan kuin se on mahdollista ja joku toinen haluu vaikka naimisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Se on vaan niin, että jotkut haluu tietää jo alusta lähtien missä mennään.....ja toiset ei. Kukin tyylillään ja tulee löytää se itselle sopiva tapa.

Joku tykkää vaan nauttia niin kauan kuin se on mahdollista ja joku toinen haluu vaikka naimisiin.


juu, neuroottisia nuoria naisia narisevine äänineen suomi pullollaan. voi miesparkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä mies ei osaa rakastua! Tai sitten hän on bi, ei tiedä itsekään mitä haluaa.

Yleensä jos ollaan oikein rakastuneita ei voida olla hetkeäkään erossa toisesta, halutaan kuulla rakkaansa äänen usein päivän mittaan. Ei vaikuta rakastuneelta tuo mies, eiköhän olisi paras jättää tuollainen.
 
Se mikä tilanteessa tuntuu oudolta, on että olen tavannut useita hänen ystäviään ja monia heistä monta kertaa. Ystävät tietävät minut nimeltä, tietävät ammatistani, harrastuksistani jne. ja heitä tavatessani kyselevät ja juttelevat kuin olisin hänen tyttöystävänsä. Minulla ei ole asiasta hirveästi kokemusta, mutta jotenkin kuvittelisin, että jos hän haluaisi pitää jutun pelkästään "hoitona" tai friends with benefits-tasolla, hän tuskin esittelisi minua ystävilleen? Itse en ainakaan voisi kuvitella vieväni jotain satunnaista tapaamaan lähimpiä ystäviäni, saati viettämään iltaa heidän kanssaan. Hän on kyllä tavannut myös useamman minun ystäväni, ja lähtenyt vartavasten istumaan iltaa kanssani ystäväni ja hänen poikaystävänsä seurassa.

En ole udellut hänen seurustelumenneisyydestään, mutta yleensä sellaiset asiat kuin että onko vaikka ollut kihloissa, tai asunut jonkun kanssa, tai ollut vuosikausien mittaisessa suhteessa, tulevat esille. Tiedän hänen asuneen kahden naisen kanssa, mutta en tiedä kuinka pitkiä suhteet olivat ja mihin ne päättyivät.

En hae asioita yhteiskunnan roolimallien kautta, tai etsi asioille nimeä. Minulle on aivan sama kutsuuko mies minua tyttöystäväksi, vaimoksi tai vaikka kukkaruukuksi. Osa ystävistäni on alkanut kutsua häntä poikaystäväkseni, johon sitten vastaan, että ei hän ole sellainen. Saan vastaukseksi kummastelua ja kyselyä. Heitä ihmetyttää se, että olemme tapailleet kuukausia, mutta asiat ovat edelleen samassa tilassa. He ovat sanoneet minulle, etteivät itse voisi elää niin. Tajusin tuolloin itsekin miten paljon kaipaan jonkinlaista varmuutta asioista. On ikävää elää epävarmuudessa. Sellaisessa välitilassa, ettei tiedä miten tärkeä on toiselle, seurusteleeko, tapaako muita ihmisiä, kuinka usein sopii ottaa yhteyttä, voiko häneen luottaa jne. En halua puolikasta suhdetta.
 
Ymmärrän, että ärsyttää tuo roikkuminen. En usko, että mies välittää sinusta niin kuin sinä toivoisit ja etkä sinäkään taida olla palavasti häneen ihastunut? Oletko ajatellut, että tuossa roikuessasi saatat missata jonkun ihmisen joka oikeasti sinusta välittäisi? Ei kannata olla toisen riippanana vain seurustelun vuoksi, kun kaikilla kavereillakin on kumppanit. Jätä hänet rauhaan, älä ehdota tapaamisia, äläkä välttämättä suostu hänen ehdotuksiinsa. Jos hänellä on suuria tunteita sinua kohtaan, niin luusisi tekevän töitä sen eteen, että saa sinut pidettyä itsellään.
 
^Luulen sillä olevan vaikutusta asiaan, että edellisestä suhteestani on jo hyvä tovi, eikä sen jälkeen ole ollut minkäänlaista vientiä. Jopa ystäväni ovat ottaneet asiaa puheeksi ja ihmetelleet. En voi kieltää etteikö se vaikuttaisi itsetuntooni, vaikkeivät seurusteluasiat elämässäni päällimmäisinä olekaan. Jokainen varmasti myöntää, että on ihanaa huomata olevansa haluttu, joku sellainen jonka seuraa kaivataan ja johon hakeudutaan. Olla sellainen, jonka olemus ja persoona koetaan niin mielenkiintoisiksi ja viehättäviksi, että joku haluaa ottaa niistä selvää. Kyllä sitä miettii varsinkin seurustelevia tai jatkuvasti treffejä ja huomiota saavia ystäviä katsellessaan, että mitä minusta puuttuu kun en tuollaista saa? Mielestäni lähtökohtani eivät ole lainkaan sen huonommat kuin heillä. Minusta ihmisestä kertoo paljon se, millaisia ystäviä hänellä on, ja jos ystäväni koetaan viehättäviksi, hauskoiksi, fiksuiksi ja tavoittelemisen arvoisiksi, niin miksei minua?

Kun tämän miehen tapasin, olin jo hautautumassa siihen, että kannattaa tietyllä tavalla kovettaa itsensä ja olla toivomatta liikoja, jotta seurusteluasiat ja pettymykset eivät haukkaisi liian suurta palaa ajatuksista ja alkaisi vaikuttaa muihin asioihin. Tapaaminen oli kuin piristysruiske, ja suhde on elvyttänyt minua monessa suhteessa. Taustalla lienee myös pelkoa yksinjäämisestä ja siitä etten koskaan löytäisi ketään toista, mutta se lienee luonnollistakin tilanteessani.

Kyllä minä olen ihastunut mieheen, mutta tunteeni ovat sekaisin, koska tuntuu siltä, että meillä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua kunnolla. Miehessä on paljon ominaisuuksia jotka kiinnostavat minua ja joita pidän viehättävinä ja tärkeinä. Olen miettinyt myös sitä, että mies on tällä hetkellä työnsä puolesta keskellä projektia joka saattaa muuttaa koko hänen työuransa kulun. Hän puhuu tavatessamme paljon projektista ja hänen koko elämänsä tuntuu pyörivän sen ympärillä. Hän on peruuttanut tapaamisia työmäärään vedoten jne. Ymmärrän toki työkiireet, mutta olen miettinyt voiko syy kaikkeen olla tässä työtilanteessa? Että hän on tavallaan niin kiinni projektissaan, että mahdolliselle ihmissuhteelle ei jää paljoa tilaa juuri nyt?
 
Tässä yleispätevä ohje, joka pätee kaikkiin miehiin: ei ole järkevää udella entisisätä suhteista ja niiden päättymissyistä. Utelut liian varhaisessa vaiheessa (alle vuoden seukkaamisessa) saavat miehen ajattelemaan, että olet sairaalloisen mustasukkainen ja siksi mies vetäytyy.

Muutenkaan aikaisemmilla naissuhteilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Ainoastaan aikaisemmilla linnatuomioilla ja menetetyillä luottotiedoilla on yhteisen tulevaisuutenne kannalta merkitystä.
 

Similar threads

T
Viestiä
9
Luettu
2K
Perhe-elämä
Ongelmia jätkän kaa
O
I
Viestiä
60
Luettu
18K
V

Yhteistyössä