V
vierailija
Vieras
Eli otsikon mukaisessa jamassa. Kaverin kautta tutustuin mukavaan mieheen, joka liikkuu samassa kaveriporukassa. Jo alkuun olin sitä mieltä, että ihmisenä hän ihana, mutta parisuhteen tasolle ei yllä. Sellainen huoleton poikamies, joka kulkee paskaisissa vaatteissa, tukka sekaisin, hampaat hoitamatta, jaiks. Molemmat siis sinkkuja. No, kävi sitten niin, että yhden mökkiviikonlopun päätteeksi ajauduttiin samaan sänkyyn nukkumaan, minä jo jonkin aikaa sinkkuna ollut, olin kuin taivaassa, kun sain silityksiä, hipsutusta läheisyyttä. Siitä se sitten lähti tapailuasteelle, nyt mies jo vannoo rakkauttaan, ostelee ihania lahjoja. Ensimmäinen kohdallani joka kohtelee hyvin, ihastuttava monella tapaa. Ihmisenä siis hänestä pidän, luonteeltaan hyvinkin puolisomatskua, mutta se siivoton olemus on jokin, mikä ei ole muuttunut mihinkään, ja potkii pahasti vastaan. Olen kuvitellut, etten ole pinnallinen ihminen, mut nyt joudun toteamaan, että kai sitten olen, kun en pysty parisuhteeseen tämän kanssa huipusta luonteesta huolimatta, enkä ilkeäisi viedä suvun eteen näytille.
ja sanomallahan näistä pitäisi selvitä, ja olen asioista maininnutkin, mm.pyytänyt pesemään hampaat, ja ystävällisesti pyytänyt edes vähän panostamaan ulkoiseen habitukseen, vaan ei auta. Harmittaa, ku teidän tämän miehen kiintymyksen määrän. Kommentteja, kokemuksia?