Ihastumisesta ja rakastumisesta

[milli]

En enää ymmärrä omaa elämääni. Olen naimisissa hyvän miehen kanssa, suhde ei tosin koskaan ole ollut ihmeen intohimoinen. Suhteen aikana olen muutaman kerran ihastunut johon kuhun toiseen, mutta se on mennyt aina ohi.

Mutta nyt. Olen tavannut elämäni miehen. Ja siis se ei ole aviomieheni. Olen ihastunut ja rakastunut niin etten muista koskaan tunteneeni mitään vastaavaa. Olen yrittänyt olla ja unohtaa, mutta se ei onnistu.
Enkä ymmärrä mitä pitäisi tehdä. En ole selvillä tämän toisen miehen tunteista. Tai siis, olemme toki läheisiä, mutta en tiedä haluaako hän minua kuten minä häntä.

Enkä tiedä uskallanko riskeerata ystävyyttämme kertomalla. Enkä haluaisi satuttaa aviomiestäni. Ja kai pelkään mitä tulevaisuus sitten toisi tullessaan.
Tämä toinen asuu vielä aika kaukana...

Aijjaij. Miten sitä voikin löytää itsensä tällaisesta tilanteesta? Tuntuu kuin olisin hirvittävä kylmä pettäjä. Vaikka aina vannoinkin, että mitään tällaista ei todellakaan voisi tapahtua.

Onko kellään kokemuksia samanlaisista tunteista ja miten te ratkaisitte tilanteenne?

 

[niinpä]

Onko teillä lapsia aviomiehesi kanssa?

 

[milli]

Onko teillä lapsia aviomiehesi kanssa?

Ei ole.

 

[milli]

Ois kiva kuulla, jos kellään on ollut samanlaista sotkua...

 

[milli]

Oi voi, eikö kukaan ole sattunut rakastumaan ollessaan suhteessa?

 

[hjhkj]

On kokemusta. Oma mies sai tietää ja veti hirveät raivarit sekä aikoi flirttailla naisten kanssa ja on monesti uhannut erolla. Ihastuksen kohde tuskin tietää vieläkään enkä aio kertoa.

 

[milli]

On kokemusta. Oma mies sai tietää ja veti hirveät raivarit sekä aikoi flirttailla naisten kanssa ja on monesti uhannut erolla. Ihastuksen kohde tuskin tietää vieläkään enkä aio kertoa.

Oletteko ihastuksesi kanssa ystäviä?

 

[hjhkj]

On kokemusta. Oma mies sai tietää ja veti hirveät raivarit sekä aikoi flirttailla naisten kanssa ja on monesti uhannut erolla. Ihastuksen kohde tuskin tietää vieläkään enkä aio kertoa.

Oletteko ihastuksesi kanssa ystäviä?

Ennemmin vain tuttuja. Sen verran etäisiä joka tapauksessa, että pystyn painamaan tollasia asioita ulkopuolisten silmissä villasella ja pitämään tietyt jutut vain oman pääni sisällä.

 

[milli]

On kokemusta. Oma mies sai tietää ja veti hirveät raivarit sekä aikoi flirttailla naisten kanssa ja on monesti uhannut erolla. Ihastuksen kohde tuskin tietää vieläkään enkä aio kertoa.

Oletteko ihastuksesi kanssa ystäviä?

Ennemmin vain tuttuja. Sen verran etäisiä joka tapauksessa, että pystyn painamaan tollasia asioita ulkopuolisten silmissä villasella ja pitämään tietyt jutut vain oman pääni sisällä.

Meinaatko vaan unohtaa koko jutun? Kun musta tuntuu että mä en vaan pysty enkä halua. Mutta en sitten tiedä mitä tässä muutakaan vois tehdä, ihan kamala pattitilanne. Miksei me voitu ihan rauhassa olla ystäviä vaan, ei tarttis mun tunteiden tällä tavalla roihuta....

 

[hjhkj]

On kokemusta. Oma mies sai tietää ja veti hirveät raivarit sekä aikoi flirttailla naisten kanssa ja on monesti uhannut erolla. Ihastuksen kohde tuskin tietää vieläkään enkä aio kertoa.

Oletteko ihastuksesi kanssa ystäviä?

Ennemmin vain tuttuja. Sen verran etäisiä joka tapauksessa, että pystyn painamaan tollasia asioita ulkopuolisten silmissä villasella ja pitämään tietyt jutut vain oman pääni sisällä.

Meinaatko vaan unohtaa koko jutun? Kun musta tuntuu että mä en vaan pysty enkä halua. Mutta en sitten tiedä mitä tässä muutakaan vois tehdä, ihan kamala pattitilanne. Miksei me voitu ihan rauhassa olla ystäviä vaan, ei tarttis mun tunteiden tällä tavalla roihuta....

En pysty saamaan pois mielestäni, mutta aion jättää teot väliin.

 

[milli]

En pysty saamaan pois mielestäni, mutta aion jättää teot väliin.

No niin mäkin, mutta pikkuhiljaa alkaa murentua usko, että pystyisinkö kuitenknaan, jos tilaisuus tarjoutuisi. Ja se saa mut miettimään eroa miehestäni. Mutta ihan hullua erota vaan siksi, ettei saa jota kuta toista mielestään. Siis jos ei edes tiedä, onko sillä toisella mitään sen laatuisia intressejä.... äh.

 

[hjhkj]

En pysty saamaan pois mielestäni, mutta aion jättää teot väliin.

No niin mäkin, mutta pikkuhiljaa alkaa murentua usko, että pystyisinkö kuitenknaan, jos tilaisuus tarjoutuisi. Ja se saa mut miettimään eroa miehestäni. Mutta ihan hullua erota vaan siksi, ettei saa jota kuta toista mielestään. Siis jos ei edes tiedä, onko sillä toisella mitään sen laatuisia intressejä.... äh.

Minä olen lähes varma, ettei sillä toisella ole intressejä. Siksi helppo olla tekemättä mitään.

 

[milli]

Minä olen lähes varma, ettei sillä toisella ole intressejä. Siksi helppo olla tekemättä mitään.

Mä taas olen melko varma että tällä toisella olis, jos mä vaan en olis naimisissa. Mutta kun mä oon.

 

[niinpä]

Mulla hiukan samantapainen tilanne-mut tekstaiillaan,enkä oo tavannu tätä miestä!Se tietää mut ja mun miehen!!Ja meillä mieheni kanssa lapsia.Nyt mulla mahd.tavata tuo"tuntematon"ihailijani,mut en tiedä haluanko,koska luultavasti viesteilymme loppuisi siihen.....Kotiäitinä jonkun kehut ja huomionosottaminen tuntuu hyvältä...=)

 

[vieras]

Löysin vanhan jutun, joka on kuin omasta elämästäni! Paitsi että mulla on kolme lasta ja lähes 20 v aviossa! Olen ollut ihastunut toseen jo vuosia. Nyt sitten keväällä suhteemme eteni niin pitkälle, että ihastukseni tunteet tuli selville. Hän laittoi useita viestejä joissa kertoi tunteistaan.

Hänellä myös yli 20 vuotta aviossa oloa. Kunnes eräänä päivänä kuulin hänen muuttaneen pois kotoaan ja toisen naisen luokse! En ikipäivänä olisi uskonut että hän eroaisi. Nyt sitten harmittelen etten kertonut hänelle avoimesti tunteitani! Ehkä hän aavisti, mutta.. Nyt en uskalla ottaa yhteyttä enää. Ja mielessä ei ole kuin tämä mies...

 

[vieras]

kommentoikaas joku, jos on vastaavaa tapahtunut ja muutenki...

 

[bdt]

Mä olen ollut joskus samanlaisessa huumassa kolme kokonaista kuukautta yhden illan ja muutaman viestin perusteella. Oma elämäntilanne , hormoonit ja jopa se tietty aika kuusta saattavat huonolla hetkellä sekoittaa terveenkin pään. Harvoin nuo salamaihastumiset kuitenkaan kestävät arkea sillä varsinainen HUUMA on huumantuneen oman mielikuvituksen tuotetta. Varsinkin vilkkaan mielikuvituksen omaavan on syytä olla tarkkana.
Mutta jokaisen on tehtävä itse omat päätöksensä . Siinä vaiheessa kun ei ole lapsia voi ajatella tietysti vain itseään... tosin on oltava varovainen ja rehellinen kaikille osapuolille. Ei käy kateeksi . Onneksi itse selvisin huumastani, kyseessä ei ole kummoinenkaan mies , osasi vaan sanoa ne tietyt sanat sopivassa paikassa ja itse keksin loput episodit stooriimme.
Lisäksi on aina kyseenalaista hypätä yhdestä suhteesta suoraan toiseen. Ensin pitää malttaa lopettaa mahdollisimman kunniakkaasti se edellinen.

 

[Jaska-]

Mä olen ollut joskus samanlaisessa huumassa kolme kokonaista kuukautta yhden illan ja muutaman viestin perusteella. Oma elämäntilanne , hormoonit ja jopa se tietty aika kuusta saattavat huonolla hetkellä sekoittaa terveenkin pään. Harvoin nuo salamaihastumiset kuitenkaan kestävät arkea sillä varsinainen HUUMA on huumantuneen oman mielikuvituksen tuotetta. Varsinkin vilkkaan mielikuvituksen omaavan on syytä olla tarkkana.
Mutta jokaisen on tehtävä itse omat päätöksensä . Siinä vaiheessa kun ei ole lapsia voi ajatella tietysti vain itseään... tosin on oltava varovainen ja rehellinen kaikille osapuolille. Ei käy kateeksi . Onneksi itse selvisin huumastani, kyseessä ei ole kummoinenkaan mies , osasi vaan sanoa ne tietyt sanat sopivassa paikassa ja itse keksin loput episodit stooriimme.
Lisäksi on aina kyseenalaista hypätä yhdestä suhteesta suoraan toiseen. Ensin pitää malttaa lopettaa mahdollisimman kunniakkaasti se edellinen.

Peesiä.

Siinä tuli järjen ääntä ja kylmän viileä objektiivista itsekritiikkiä ja miksi ei kritiikkiä yleensäkkin tämänkaltaisia "rakastumis" tarinoita kohtaan.

MMMMmMM Sexyyy

 

[vieras]

Kuulkaas nyt, ei se vaihtamalla parane!

 

[vieras]

Onko varma kans ettei vaihtamalla parane?

 

[vieras]

Vieläkö joku jaksais kommentoida?

 

[CrystalBlue]

Mun mielestä taas, kun kerran ei ole edes lapsia mukana jutussa. Niin pitäisi surata sydäntänsä. Sekin taas olis väärin jos kerrot ihastuksellesi että olet ihastunut ja tämä ei sitten vastaakaan tunteisiis, ja jäisit miehen luokse vain koska toinen ei halunnutkaan sua.
Jos tuntuu kuitenkin ettei tämä nykyinen ole just se mitä kuitenkin haluat, niin kannattaako sitten liittoa jatkaakaan? Kannattaa miettiä tarkkaan.
miksi tuhlata elämä sellaseen liittoon jossa ei ole tyytyväinen?

 

[yrittäkääpä]

Mun mielestä taas, kun kerran ei ole edes lapsia mukana jutussa. Niin pitäisi surata sydäntänsä. Sekin taas olis väärin jos kerrot ihastuksellesi että olet ihastunut ja tämä ei sitten vastaakaan tunteisiis, ja jäisit miehen luokse vain koska toinen ei halunnutkaan sua.
Jos tuntuu kuitenkin ettei tämä nykyinen ole just se mitä kuitenkin haluat, niin kannattaako sitten liittoa jatkaakaan? Kannattaa miettiä tarkkaan.
miksi tuhlata elämä sellaseen liittoon jossa ei ole tyytyväinen?

Olen paljolti samoilla linjoilla, eikä sellaisen kumppanin kanssa mielestäni kannata olla, jota ei rakasta ja halua. Täytyy kuitenkin todeta, että nainen ei ole koskaan tyytyväinen.

 

[endie]

mua joskus niin ärsyttää nää romantisoidut jutut "olen niin in looooove siihen ja blaablaa". minust ensin sitten hoidetaan se nykyinen suhde pois päiväjärjestyksestä enneku aletaan muuta häseltään.
mulla ei jaksa ymmärrys ja sympatia riittää tuollasta kohtaan.

 

[s]

olen sitä mieltä että jos oikeasti haluat riskeerata kaikki mitä sinulla on, niin anna mennä. mutta pahimmassa tapauksessa jäät kokonaan yksin. miehesi jättää sinut ja tämä ystävä hylkää sinut kun säikähtää rakkauttasi.
mieti mitä menetät ja oletko valmis ottamaan riskin.
ja oletko varma että tällä miehellä ei ole jo tyttöystävää jota rakastaa tai jotain ihastusta?? epäilen et tuntemuksesi on vain yksipuolistas