Ihastunut miehen kaveriin.

[N-24]

Joo, tuttu virsi varmaan monilta palstoilta, mutta kerronpa nyt omankin tarinani.
Mä olen 24v. ja mieheni 26v. Yhdessä ollaan oltu 9v. joista kolme naimisissa.
Joskus alkuvuodesta mieheni alkoi puhua mulle "avoimesta suhteesta" johon sitten lopulta suostuin...

Tää kaikki alkoi noin neljä kuukautta sitten, kun olimme mieheni kanssa ystäviemme bileissä, jossa sitten tää yks sen kaverikin sattui olemaan.
Kuin salama kirkkaalta taivaalta ois iskenyt muhun; en oo ikinä ollut mitenkään kiinnostunut tästä mieheni kaverista, en edes nuorempana vaikka olen hänet jo silloin tuntenut, joten miks nyt yhtäkkiä kiinnostuinkin hänestä?
Jotain säätöö meillä siinä sitten oli, mutta ei kuitenkaan edetty pussailua pidemmälle, koska tää kaveri toppuutteli, olinhan hänen kaverinsa vaimo.
Seuraavana päivänä hän soitti miehelleni mitä oli tapahtunut, mutta hänhän kyllä tiesi jo, olinhan itse kertonut.

Kuukausia kului ja törmäiltiin aina silloin tällöin tän kaverin kans, mut ei ikinä taidettu vaihtaa edes muutamaa sanasta.. muuta kui "moi"...

Ihastuin häneen jo tuolloin edellä mainitsemanani iltana ja välillä ihastus nosti päätään enemmän ja välillä jo melkein unohdin koko tyypin, kunnes taas törmäsin häneen jossain..

Viime viikonloppuna oltiin taas samoissa bileissä, joista hän lähti ennen mua. (mieheni oli siellä myös)
Viestittelin perään ja ihmetyksekseni sain häneltä viestejä takaisin ja puhuttiin jopa puhelimessa.
Taisin viestitellä kuinka haluan häntä ja että tulisi hakemaan mut..
Hän pyysikin mua sitten tulemaan kanssaan ja välillä taas muuttikin mieltään..
Kotiin kun päästiin mieheni kanssa, tää kaveri laitto viestiä että oli lähdössä kotiin ja kysyin tuleeko hän hakeen mut. Hetken päästä sain viestin, että odotti mua pihassa.
Mieheni onneksi päästi mut lähtemään. Tiesi kyllä, että olisin lähtenyt varmaan joka tapauksessa.
No, kaverin kämpille kun päästiin niin yks asia johti toiseen ja lopun varmaan arvaattekin..

Mieheni on siis tietoinen kaikesta tämän "avoimen suhteemme" takia ja kaikki on hänelle ok.
Ongelmana onkin nyt mun ihastuminen korviani myöten tähän kaveriin, enkä tiedä miten toimia.
Hän ei kylläkään luultavasti tunne mitään mua kohtaan..
Mutta en vaan voi lakata ajattelemasta häntä vaikka kuinka yritän pitää itseni kurissa!

Asiallista kommentointia, kiitos.
En tarvitse mitään saarnoja!

 

[Kiila]

En oikein tiedä, mistä tuossa pitäisi saarnata, jos kerran miehesi on ihan kartalla asioista etkä vehtaa mitään hänen selkänsä takana. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sai alunperin miehen ehdottamaan avointa suhdetta. (Osasiko hän odottaa, että näin kävisi?) Ja toisekseen myös tilanne vaikuttaa jännittävältä, pidän mahdollisena, että miehellä jossain vaiheessa saattaa mustasukkaisuus nostaa päätään. Eli mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu.

Muutoin taas tuo ihastuminen nyt on aika normaali käänne koko asiassa. Sinun pitää nyt vaan varmaan elää tuota juttua ja katsoa mitä tapahtuu.

 

[N-24]

Kiitos Kiila vastauksestasi.

Päällimmäinen syy tähän "avoimeen suhteeseen" oli varmaankin se, että ollaan oltu molemmat niin nuoria, kun ollaan alettu olemaan yhdessä, joten halutaan kokeilla myös vähän muuta, luvan kanssa.
Miehelläni ei itsellään oo ollut mitään kauheeta hinkua olla toisen kanssa, kunnes nyt pikkuhiljaa hänkin on alkanut haluamaan..
Mä oon meistä se mustasukkaisempi puolisko ja nyt pelkäänkin omaa suhtautumista siihen, jos mieheni jonkun toisen kanssa on.. Vaikka itse oonkin tehnyt saman.

Mä en osannut edes kuvitella, että vois tulla mitään ihastumista, vaikka olis kai pitänyt tajuta, että niinkin voi käydä.
Kuinka pitkälle annan tän ihastumisen edetä ja teenkö asialle jotain?
Mieli ehkä tekis, mutta en kuitenkaan halua satuttaa millään tavalla miestänikään.

 

[N84]

Kuulostaa osittain tutulta tekstiltä. Onko teillä miehesi kanssa yhteinen blogi?

 

[N-24]

On yhteinen blogi.
Hassua, että joku pystyy tunnistaan...

 

[N84]

On yhteinen blogi.
Hassua, että joku pystyy tunnistaan...

Löysin sen blogin vasta tällä viikolla ja tarina kuulosti niin tutulta. Mietin silloin miten tuo avoinsuhde voi toimia. Toki kai se voi toimia, mutta helposti sitä sitten ihastuukin johonkin toiseen kuin omaan puolisoon.
Tietääkö miehesi, että olet ihastunut?

 

[N-24]

Mieheni tietää kyllä ihastumisesta ja asia on ihan ok.
Tietenkin hän toivoo, että se ei enää siitä ihastumisesta etenis..
Blogiinkin saa kommentoida..

Kyllähän toi avoin suhde toimii, jos vaan molemmat sitä haluaa ja luottamus on kunnossa.
Näin meillä ainakin on.
Kaikkihan ei edes tälläistä suhdetta ymmärrä, mutta mun mielestä ei tarvitsekaan ymmärtää, me itse kuitenkin tiedetään missä mennään..

 

[no]

me itse kuitenkin tiedetään missä mennään..

Tuli kyllä mieleeni, että ette tiedä.

olette kyllä niin vaarallisilla vesillä, että suhteenne ja ystävyyssuhteenne on vaakalaudalla. On aivan eri asia olla avoimessa suhteessa ilman tunteita, kuin tunteiden kanssa ystävään. tarinanne saa ikävän päätöksen, jos ette lyö jäitä hattuun ja vähän housuihinkin.

 

[lopettakaa ajoissa]

Kannattaisi miehen käydä nusaisemassa jotakuta kertaalleen niin olisi peli teillä tasan.

Sitten lopetatte tuon riskipelin.

 

[Mammanpojalle]

Tuli kyllä mieleeni, että ette tiedä.

olette kyllä niin vaarallisilla vesillä, että suhteenne ja ystävyyssuhteenne on vaakalaudalla. On aivan eri asia olla avoimessa suhteessa ilman tunteita, kuin tunteiden kanssa ystävään. tarinanne saa ikävän päätöksen, jos ette lyö jäitä hattuun ja vähän housuihinkin.

Sinulla on mielenterveysongelmia, kun taas olet yötä päivää netissä. Miksi et nuku öisin?

 

[no]

Sinulla on mielenterveysongelmia, kun taas olet yötä päivää netissä. Miksi et nuku öisin?

Kiitos huolenpidosta, oli hyvät unet.

 

[4Apila]

Itsekin olen sitä mieltä, että nyt aletaan olla todella vaarallisilla vesillä! Jos ollaan avoimessa suhteessa, niin olisi hyvä sopia vähän tarkemmat pelisäännöt. Ihan ensiksi kaverit suljettaisiin kuvion ulkopuolelle, siinä polttaa vaan mennessään turhan monet sillat! Aivan varmasti jossakin vaiheessa miehesi alkaa miettimään, että oliko fiksua päästää vaimo kaverin punkkaan ja välit kaverin kanssa menevät. Ymmärrän senkin täysin, että on kiva (ainakin ajatuksen tasolla) hässiä muita ihmisiä, kun se oma kumppani on ollut rinnalla teini-iästä asti. Sama juttu itselläni ja miehelläni, mutta olemme päättäneet, että olemme sitoutuneita 100 % toisiimme, ettei tarvitse lähteä muita panemaan. Minusta tämä vaatii enemmän selkärankaa, kuin ryhtyä avoimeen suhteeseen. Tietty teillä molemmat halusivat avoimen suhteen, mutta vähän käy mielessä, että oletteko kuitenkaan sellaiseen valmiita. Monesti kuitenkin homma kurahtaa jossakin vaiheessa siihen, että toisesta tulee mustasukkainen. Jos tuntuu siltä, että sen miehen kanssa kaikki on nyt nähty, eikä hommaan saa enää uutta puhtia, niin pitäisikö kokeilla sinkkuelämää? Sitten saisi panna menemään vaikka niiden miesten kavereiden kanssa, vaikka minun mielestä se on ehkä hieman kyseenalaista.

 

[N-24]

Kiitos vaan kommenteista.

Selvennän vielä sen verran, että mieheni ja tää kaveri on kavereita harrastuksen kautta, eivät siis ole mitään ylimpiä ystävyksiä.
Tiedä sitä sitten, onko sillä välillä millanen kaveri on..? Kaveri kuin kaveri..

No kuitenkin.. Tiedän kyllä, että liikutaan vaarallisilla vesillä, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Eikä tää oo niin yksinkertaista, että "olisin mieheni kanssa jo kaikki nähnyt ja nyt vaan uus mies kehiin"..
Avoin suhde on tuonut paljon lisää meidän suhteeseen joka saralla, eikä mun mielestä mitenkään huonontanut sitä.

 

[4Apila]

Avoin suhde on tuonut paljon lisää meidän suhteeseen joka saralla, eikä mun mielestä mitenkään huonontanut sitä.

Mitä se on tuonut paljon?! Minun näkemykseni mukaan ei mitään muuta kuin harmia ja vierasta munaa kerran. Aika huonot kaupat minusta.... Ei se varmastikaan ole teitä lähentänytkään, kun kerta haikailet toisen miehen perään?

 

[N-24]

Mitä se on tuonut paljon?! Minun näkemykseni mukaan ei mitään muuta kuin harmia ja vierasta munaa kerran. Aika huonot kaupat minusta.... Ei se varmastikaan ole teitä lähentänytkään, kun kerta haikailet toisen miehen perään?

Mitä harmia se on sun mielestä meille tuonut?
Senkö, että mä olen ihastunut?

Meillä on parempaa seksiä kuin vuosiin ja muutenkin meillä menee paremmin kuin vuosiin, ollaan avoimempia toisille ym...
Tää ihastus ei oo vaikuttanut mitenkään meidän väleihin, koska se on miehelleni ihan ok.
Rakastan miestäni ja hän mua!

 

[no]

Mitä harmia se on sun mielestä meille tuonut?
Senkö, että mä olen ihastunut?

Meillä on parempaa seksiä kuin vuosiin ja muutenkin meillä menee paremmin kuin vuosiin, ollaan avoimempia toisille ym...
Tää ihastus ei oo vaikuttanut mitenkään meidän väleihin, koska se on miehelleni ihan ok.
Rakastan miestäni ja hän mua!

Siinä mielessä avoin suhteenne on ok, koska toisessa tapauksessa teidän liittonne olisi karahtanut kiville sitten myöhemmin. Mutta voi liiton purkaa nänkin totuttelemalla vieraaseen.

valitettavasti vain elämä ei ole niin yksinkertaista, nyt te kuvittelette, että te ylitätte ongelmat syömällä rusinoita toisen kotona. Mutta mitä te syötte omassa kodissa? karviaisia. Jossakin tulee esille ne huonot päivät ja hetket ja silloin kohteena on oma puoliso; tilanne kääntyy siihen, että vieraissa on hauskempaa ja todellinen elämä onkin raskasta kotona. Teillä on menossa vuosisadan huijaus; kyllä elämä ja parisuhde vaatii kestämistä ja töitä, kotona.

En tiedä ymmärsitkö mitä teille on tapahtumassa, mutta aika sen sitten näyttää.

 

[N84]

Kirjoitat ensimmäisessä tekstissäsi, että et voi lakata ajattelemasta häntä vaikka kuinka yrität.
Minä en usko siihen, että tuo ihastuminen ei vaikuta suhteeseenne. Tottakai se vaikuttaa ja jutulle kannattaa laittaa stoppi ennenkuin ruokit ihastumisen tunnettasi enempää.

 

[maraton1970]

omatpahan ovat hirttäjäisesi.
Mutta jos rakastat kumppaniasi, et pet, ja senhän sinä olet jo tehnyt eli se siitä.
Milloin väki oppii, että ennen kuin aloitetaan uusi suhde tulee vanha lopettaa.
Ei ehkä milloinkaan, tuttu ja turvallinen halutaan pitää ja sivuun halutaan salasuhteita, ei mitään moraalin tajua.
Loptea hölmöily ja sivushteesi miehesi kaverin kanssa, ennekin rikot kaiken, itsesi, miehesi ja miehesi kaveri.

 

[maraton1970]

Kiitos Kiila vastauksestasi.

Päällimmäinen syy tähän "avoimeen suhteeseen" oli varmaankin se, että ollaan oltu molemmat niin nuoria, kun ollaan alettu olemaan yhdessä, joten halutaan kokeilla myös vähän muuta, luvan kanssa.
Miehelläni ei itsellään oo ollut mitään kauheeta hinkua olla toisen kanssa, kunnes nyt pikkuhiljaa hänkin on alkanut haluamaan..
Mä oon meistä se mustasukkaisempi puolisko ja nyt pelkäänkin omaa suhtautumista siihen, jos mieheni jonkun toisen kanssa on.. Vaikka itse oonkin tehnyt saman.

Mä en osannut edes kuvitella, että vois tulla mitään ihastumista, vaikka olis kai pitänyt tajuta, että niinkin voi käydä.
Kuinka pitkälle annan tän ihastumisen edetä ja teenkö asialle jotain?
Mieli ehkä tekis, mutta en kuitenkaan halua satuttaa millään tavalla miestänikään.

Olet jo satuttanut miestäsi ja itseäsi, joten ole hyvä ja anna miehellesi lupa tehdä sama - nimittäin samat säännöt ,molemmin puolin.

 

[N-24]

Hohhoijaa!

Mähän EN siis ole pettänyt miestäni, niinkuin joku sanoi.
Sehän tässä avoimessa suhteessa on ideana, että saa vähän niinkuin luvan kanssa käydä vieraissa, vaikka tokihan joku senkin aina mieltää pettämiseksi!
Jos olisin halunnut pettää miestäni, olisin sen voinut tehdä jo monta kertaa ja aikoja sitten!

Ja ei, mulla ei ole mitään suhdetta tähän mieheni kaveriin, eikä varmasti tule ikinä olemaankaan!

Ja kyllä, miehelläni on aivan samat oikeudet käydä vieraissa niinkuin mullakin.

Te useimmat taidattekin olla jotain vanhaa kuppikuntaa, jotka ei tälläistä ymmärrä, vaan teidän mielestä, kun sanotaan "tahdon" alkaa koko elämän kestävä vankila.
Odottakaa vaan, niin tälläinen tulee oleen yleisempää, eikä välttämättä edes sellainen asia jota pitäisi jotenkin salailla.
Silloin voitte muistella, kuinka joku jossain keskustelupalstalla kirjotti tälläsestä suhteesta ja sanoi; "mitä mä sanoin."
Hah!

 

[no]

Muistakaa suojautua taudeilta, molemmat.

 

[looginen]

Mähän EN siis ole pettänyt miestäni, niinkuin joku sanoi.

Uskon ettei mitään petosta teknisesti ole, jollei sitten itsepetosta:
- "Mieheni tietää kyllä ihastumisesta ja asia on ihan ok."
Kyseessä on todennäköisesti oikeammin rakastuminen. Monet naiset puhuvat sen sijaan ihastumisesta. Kuulostaako se jotenkin vähemmän vakavalta kuin rakastuminen?

Kaikkihan ei edes tälläistä suhdetta ymmärrä, mutta mun mielestä ei tarvitsekaan ymmärtää, me itse kuitenkin tiedetään missä mennään..

Olkoonkin että molemmat ovat heikosti tunnettuja, mutta avoin liitto on paljon helpompi ymmärtää kuin rakastuminen, mitä minustakaan ette nyt näytä todellakaan ymmärtävän.

- "Tietenkin hän toivoo, että se ei enää siitä ihastumisesta etenis.."
Psyykkisenä prosessina se ei tietenkään etene, koska riittää että se on alkanut.
Ajattelette että se eteneminen on jonkinsortin järjestelykysymys, niinkuin siten miellettynä onkin.
Muu onkin sitten jäsentymätöntä, henkisesti järjestäytymätöntä, järjellisesti tuntematonta asiaa.

- "Kyllähän toi avoin suhde toimii, jos vaan molemmat sitä haluaa ja luottamus on kunnossa.
Näin meillä ainakin on."
Toimii se. Ihan hienosti toimiikin, paitsi silloin kun yksi tai useampi osapuolista on rakastunut.
Miten voitte luottaa itseenne jos ette tiedä mistä on kysymys - ts. kun ei itse ole tietoinen siitä mitä tahdosta riippumattomia alitajuisia psyykkisiä tapahtumia on meneillään?

 

[N84]

Jos avoimesa suhteessanne kaikki on ok niin miksi kirjoitit tänne?

 

[vierestä seurannut]

Te useimmat taidattekin olla jotain vanhaa kuppikuntaa, jotka ei tälläistä ymmärrä, vaan teidän mielestä, kun sanotaan "tahdon" alkaa koko elämän kestävä vankila.
Odottakaa vaan, niin tälläinen tulee oleen yleisempää, eikä välttämättä edes sellainen asia jota pitäisi jotenkin salailla.
Silloin voitte muistella, kuinka joku jossain keskustelupalstalla kirjotti tälläsestä suhteesta ja sanoi; "mitä mä sanoin."
Hah!

Höpö höpö, useimmat pettäneet ja avointa suhdetta kokeilleet on huomanneet ettei sellaiset suhteet toimi, ja etsiytyneet normaaliin parisuhteeseen. Vaikka kuinka yrittää itselleen uskotella, niin se ihastuminen vaikuttaa siihen omaan suhteeseen. Varsinkin siinä vaiheessa kun molemmat on löytäneet uuden ihastuksen kohteen. Siitä se suhde sitten hiljalleen hiipuu ja kuolee. Ja mitenkäs tuollainen avoin suhde toimii siinä vaiheessa jos hankitaan vaikka lapsia?

Olen itse 30-vuotias, ei-uskovainen (ettei tarvitse luulla että katsantokanta liittyy jotenkin uskontoon), enkä koskaan ole pettänyt ja uskon että tavallinen kahden ihmisen välinen parisuhde on se paras. Olen ollut nykyisessä suhteessani kuusi vuotta, ja tiedän että se oma kumppani kyllästyttää välissä mutten silti vaihtaisi pois tai haluaisi hyppiä (edes luvan kanssa) muiden miesten sänkyyn. Ei se parisuhde ole mikään vankila silloin kun on oikean ihmisen kanssa, koska silloin siinä haluaa olla. Ja vain siinä. Jos taas ei ole oikea ihminen vierellä niin sitten voi puhaltaa pelin poikki ja etsiä sopivampaa kumppania.

Olen seuranut vierestä muutaman kaverin samanlaisia virityksiä, ja aina on suhde kaatunut. Itkua, harmia ja karvaita oppimiskokemuksia on jäänyt käteen. Minun suhdettani nämä samat kaverit kadehtivat. Uskon, että kunhan ne kaikki typerimmät (jotka ei kokeilematta usko) ovat testanneet avointa suhdetta, palaavat he tavalliseen parisuhteeseen ja ehkäpä nämä avoimet suhteet sitten kuolevat pois. Sitten minä voin sanoa "mitäs minä sanoin"...

 

[Itsepä]

"kun sanotaan "tahdon" alkaa koko elämän kestävä vankila."