E
ei taju
Vieras
Ymmärrän kyllä, että ainahan niitä joitain hurahtaneita on ja joku juttu on in ja sen ympärille kerääntyy yhteisöä. Kun sain esikoiseni -06, niin kestovaipat, kantoliinat, luomuilu oli se juttu. Varmaan oli muitakin juttuja, mutta itseäni kiinnosti tuo ja selkeästi tuon asian ympärillä oli yhteisöllistymistä, mikä oli myös tärkeä osa sitä iloa.
Jotenkin itse koen, että esim. "ekoilu" on kuitenkin ns. hyvä arvo.
Onko jo pienen vauvan merkkivaatettaminen ja leikki-ikäisten jatkuva kuvaaminen ja poseerauttaminen vaatteet pääossa kovin hyväksi lapsille? Siis ja miten ne jaksaa. Ja niin moni. Se on ilmeisesti ihan normaalia ja tosi kivaa, koska lastenvaateblogeja on hirveästi!
Ja miten äidit jaksaa? Miten ne jaksaa käydä innosta puhkuen kaikki kalliimmat uutuusmallistot läpi ja lisäillä niitä blogeihinsa ja innoissaan miettiä, että sopiskohan meidän pikkuprinsessalle paremmin tuo pinkki vai liila ja onkohan tossa kuitenkin vähän liikaa hileitä meidän makuun tms. Oikeesti. Teki mieli kirjottaa, että HERÄTKÄÄ PAHVIT
Epäilen, että tuossa yhteisössä on mennyt todellisuudentaju ja tullut sokeus sille, mikä on normaalia ja hyvää perhe-elämää. Olikohan liian rajusti ilmaistu, kun kirjoitin ihan suoraan?
Onko kenelläkään muulla käynyt vastaavanlaisia ajatuksia mielessä blogeja lukiessa, vai onko tämä vaan ihan normaalia nykyaikaa siinä missä Pleikkarit ja lastenelokuvat ja iso kasa ohjattuja harrastuksiakin? Äääh, ehkä mä olen vaan niin vanhoillinen, kun en käsitä lastenvaatteiden ympärillä käyvää huomiota ja kuhinaa.
Sitten kun lapsi on isompi, voi ihailla kaikkia niitä otettuja kuvia lapsesta eri ikäisenä ja eri vuodenaikoina: "Oi, tossa on se kuva kun pikkuprinsessallamme oli Cupcaken ihana sydänhaalari päällä, oltiin silloin puistossa, muistatteko? Voi kun ihania muistoja tulee mieleen tosta haalar... hetkestä"
"Oi katso tätä suloista tunikakuvaa! Tossa on just toi Me&I:n ihanuus, jota metsästin huutonestistä viikkoja! Lasta vähän kiukutti kun otettiin toi kuva, mutta toi tunika tekee tästäkin kuvasta niin ihanan" 
Jotenkin itse koen, että esim. "ekoilu" on kuitenkin ns. hyvä arvo.
Onko jo pienen vauvan merkkivaatettaminen ja leikki-ikäisten jatkuva kuvaaminen ja poseerauttaminen vaatteet pääossa kovin hyväksi lapsille? Siis ja miten ne jaksaa. Ja niin moni. Se on ilmeisesti ihan normaalia ja tosi kivaa, koska lastenvaateblogeja on hirveästi!
Ja miten äidit jaksaa? Miten ne jaksaa käydä innosta puhkuen kaikki kalliimmat uutuusmallistot läpi ja lisäillä niitä blogeihinsa ja innoissaan miettiä, että sopiskohan meidän pikkuprinsessalle paremmin tuo pinkki vai liila ja onkohan tossa kuitenkin vähän liikaa hileitä meidän makuun tms. Oikeesti. Teki mieli kirjottaa, että HERÄTKÄÄ PAHVIT
Epäilen, että tuossa yhteisössä on mennyt todellisuudentaju ja tullut sokeus sille, mikä on normaalia ja hyvää perhe-elämää. Olikohan liian rajusti ilmaistu, kun kirjoitin ihan suoraan?
Onko kenelläkään muulla käynyt vastaavanlaisia ajatuksia mielessä blogeja lukiessa, vai onko tämä vaan ihan normaalia nykyaikaa siinä missä Pleikkarit ja lastenelokuvat ja iso kasa ohjattuja harrastuksiakin? Äääh, ehkä mä olen vaan niin vanhoillinen, kun en käsitä lastenvaatteiden ympärillä käyvää huomiota ja kuhinaa.
Sitten kun lapsi on isompi, voi ihailla kaikkia niitä otettuja kuvia lapsesta eri ikäisenä ja eri vuodenaikoina: "Oi, tossa on se kuva kun pikkuprinsessallamme oli Cupcaken ihana sydänhaalari päällä, oltiin silloin puistossa, muistatteko? Voi kun ihania muistoja tulee mieleen tosta haalar... hetkestä"